Onko palstalaisilla näkemystä EVOsta osinko-sijoittamisen kannalta. Tällä hetkellä DPS% näyttäisi olevan 4% tienoilla ja yritys nettovelaton, ja kasvuyritys vaikkakin pienemmällä kulmakertoimella kuin ennen. Osinkopolitiikka näyttäisi olevan edelleen 50% EPS stä. Oma sijoitusikkuna aukeaa taas osinkokevään saapuessa ensi kuussa. Onko näkemyksiä/tietoa kuinka kestävällä pohjalla nykyinen osinko on, ja onko perusteltua odottaa >5% vuotuista osingon kasvua, joka on itselleni yksi tärkeä kriteeri?
1 tykkäys
Jussi Halme on tehnyt videon suomalaisista osinko-osakkeista. 
Osinkosijoittajat, nyt tarkkana! Ensi viikolla useat Helsingin pörssin yhtiöt maksavat osinkoja, ja tässä videossa käyn läpi tärkeimmät osingonmaksajat ja osinkotuotot. Onko korkea osinko aina hyvä merkki, vai voiko se kertoa yhtiön kasvun pysähtymisestä? Entä mitkä firmat yhdistävät osingonjaon ja kasvun fiksusti?
Mukana mm. Kesko, TietoEVRY, Cargotec, Valmet, UPM, Kalmar ja Konecranes. Jos mietit, kannattaako ostaa ennen osingon irtoamista vai odottaa, niin tämä video on sinulle!
1 tykkäys
”Britannian Mandatum” Legal & General
Yhtiö tarttui kiikariin muutama vuosi sitten. Lihavaa osinkoa (lähes 10 %) maksanut yhtiö vaikutti osinkoansalta, yleisesti pölyyntyneeltä ja kaiken lisäksi sen päämarkkina Britannia oli brexitin kurimuksessa ja makrotalous heikoilla. Lontoon pörssiä kuvattiin näinä aikoina fossiiliseksi Jurassis Parkiksi. Kiitos ei siis.
Tällä viikolla (ma 31.3.2025) Legal & Generalia päätyi kuitenkin salkkuuni ja suunnitteilla on lisäerän osto. Miksi?
- Viime vuonna Legal & General vaihtoi toimitusjohtajaa, joka aloitti pian firman ravistelut. Rakenteita on virtaviivaistettu ja luotu kasvustrategia. Muutokset voivat johtaa vikateillekin, mutta tärkeintä, että pysähtyneeltä vaikuttanut pulju on laitettu liikkeelle.
- Edellä mainitun jatkona L & G on hiljattain partneroitunut Japanin yhden suurimman vakuutusyhtiön kanssa mm. USA:n markkinoita ajatellen ja myös ristiinomistusta toteutetaan.
- Korkeaa osinkoa (nyt runsas 8 %) ei olla sinänsä olla alentamassa, mutta käytännössä osinkosuhde alenee, kun osinkoa korotetaan vain 2 % vuodessa. L & G kuuluu sarjaan ”vakaa osinginmaksaja”.
- Osingon rinnalle on tuoreeltaan otettu omien osakkeiden ostot ensimmäistä kertaa historiassa ja tämä on tarkoitus pitää täydentävänä osana voitonjakoa.
- Osingoista ja omien ostoista lisättävä, että Legal & General on tyypillinen finanssimarkkinoiden yhtiö, joka voi halutessaan maksaa ylivoimaisen valtaosan tuloksestaan omistajilleen.
- Yhtiö on omaan fiskaaliskonservatiiviseen makuuni liian velkaantunut vivun käytöstä, mutta luottoluokitukset ovat A-tasolla ja vakavaraisuussuhde on tämän vuoden lopulla noin 250 %.
- Sijoitetun pääoman tuotto ROE on perinteisesti ollut niukka 20 % ja tavoite on nyt päälle 20 %. Ei huonoja lukuja ollenkaan.
- Legal & General selvisi kunnialla Britannian sekavimmasta brexit-kaudesta ja maan vaikeista makro-olosuhteista parisen vuotta sitten eli suhdannekestävyyttä näyttäisi olevan. Sillä on ollut rakentamistoimintaa, muttei isoja kiinteistömassoja, jotka nyt painavat monia alan yhtiöitä niin Euroopassa ml. Suomessa kuin Atlantin toisella puolen.
- Analyytikoiden keskimääräinen arvio yhtiöstä on näillä pörssihinnoilla ”Lisää”.
- Riskeihin kuuluu tietysti alan kilpailu sekä yhtiöeläkkeisiin liittyvästi ihmisten keskimääräisen eliniän huomattava nousu (L & G:n suurin toimintalohko on eläkejärjestelyt firmojen kanssa). Sekä tietysti onnistuuko Legal & Generalin muutos- ja kasvustrategia.
- Yhtiöllä on mittava yli biljoonan euron omaisuusmassa (AUM) hallittavanaan (tämä on esim. Nordeaan verrattuna lähes kolminkertainen). Tuotteet ovat silti tyypillisesti pienituottoisia indeksejä ja vastaavia. AUM:ista L & G haluaakin puristaa ulos lisätuottoja, mutta joutuu kulkemaan vastavirtaan passiivisen, pienikuluisen sijoittamisen aina vain lisääntyessä. Katsotaan onnistuuko.
- Mandatumin lailla Legal & Generalilla on omaisuushoidon lisäksi mm. henkivakuutustoimintaa. Se kilpailee pienellä kosketuskohdalla Sammon Hastingsin kanssa vakuutuksissa.
- Kurssikanuunaa Legal & Generalista on tuskin odotettavissa, mutta osingon, omien oston ja yhtiön kehittymisen yhdistelmästä syntyy onnistuessaan hyvinkin 10+ % vuotuinen tuotto eli noin puolet tavanomaista indeksituottoa enemmän.
17 tykkäystä
Jos katsoo EVOn tuloskehitystä ja maltillista osinkopolitiikkaa, niin arvaan sen olevan kestävällä pohjalla.
1 tykkäys
Legal & Generalin lisäksi voisi brittifirmoista varmaan mainita Phoenix Groupin. Varsin tasaista osinkoa vuodesta 2012, osake mörnintäputkessa viimeiset kymmenen vuotta (nyt halvempi kuin muutamaan viime vuoteen), yieldaa luokkaa 10% joka tulee OST:lle puhtaana käteen ilman lähdeveroa.
4 tykkäystä
@kirkland Kannattaa Phoenixin kohdalla huomata että omasta pääomasta yli 80% on koronan jälkeen haihtunut myöskin.
2 tykkäystä
L&G:tä mulla oli pitkään ja voisi kyllä harkita takaisin osinkosalkkuun; vakaata menoa.
UK-osinkolapuista salkussa nyt Pennon Group, United Utilities ja Severn Trent. Water utilities on kiinnostavassa tilanteessa lainsäädännöllisesti ja pyrkimys on tehdä sektorin listatuista lapuista jälleen “investable”, yksityistämisen ongelmien jälkimainingeissa. Voihan se olla että noita viedään myös pörssistä pois jonkinlaisella preemiolla mutta osinkosalkussa pienellä painolla kuitenkin nyt jauhamassa tasaista käteisvirtaa. Vettä tarvitaan, infrastruktuurissa on korjausvelkaa ja siksi myös tarvitaan pääomia investointeihin; eli lappujen kiinnostavuus on käytännössä kaikkien etu.
1 tykkäys
Tässä on erilaisia osingonmaksajia monet ovat nimenomaan maksimissaan lainausmerkeissä “puhelinyhtiöitä”. 
Suomessa on aiemmin toiminut useita alueellisia puhelinyhtiöitä. Alalla on kuitenkin tapahtunut yhdistymisiä ja nykyään osa entisistä puhelinyhtiöistä on vakavaraisia sijoitusyhtiöitä. Huomattava määrä suomalaisia omistaa edelleen näiden yhtiöiden osakkeita. Omistaminen houkuttelee, sillä historiassa puhelinyhtiöt ovat tarjonneet varteenotettavaa osinkoa.
Keräsimme tiedot suosittujen puhelinyhtiöiden osingoista. Saadakseen osingot osakkeenomistajan on omistettava osakkeet yhtiökokouspäivänä.
2 tykkäystä
Osinko-osakkeista tutkiessa tulee vastaan välillä esimerkiksi Kanadalaiset REIT yhtiöt tai sitten yhdysvalloista L.P. loppuiset yhtiöt esimerkiksi Enterprise Products Partners L.P. Noita kumpaakaan yhtiötyyppiä ei pysty ostamaan Nordnetistä “verotuksellisten epäselvyyksien” vuoksi. Onko palstalaisilla kokemusta niiden ostamisesta esimerkiksi Lynxin tai IB:n kautta ja miten niiden verotus hoidetaan käytännössä?
1 tykkäys
Kyseessä master limited partnership (“MLP”) -yhtiö, käytännössä ei ostettavissa meillä.
1 tykkäys
Kuinka moni käyttää seuraavaa taktiikkaa osinko-osakkeissa, olen valinnut hyviä osinkoa maksavia yhtiöitä, kun jonkun yhtiön osinko tulee maksuun, niin ostan näillä rahoilla jotakin salkussani olevaa “osinkoyhtiötä”, jonka osingonmaksu on myöhemmin. Monesti osinkorahat sijoitetaan yhtiöön, josta osingot on saatu.
6 tykkäystä
Usein ns. osinkoyhtiön kurssi tuppaa nousemaan kun osingonmaksupäivä lähestyy. Jos itse ostan, niin tähtään osinkodippiin tai sen lähettyville.
2 tykkäystä
Tuo on totta, käy vielä monesti niin, että osakekurssi laskee enemmän, kuin osingon irtoaminen edellyttäisi. Pitkässä juoksussa osakkeiden lukumäärä näin tehden kasvaa ja tuottaa kukaties osinkoa taas hiukan enemmän.
Itse ketjutan noita osinkotuloja ostamalla seuraavaa osinkoyhtiötä ja sen osingoilla seuraavaa jne, tässä sijoitustyylissä voi olla juuri tuo osakkeen arvonlasku enemmän kuin osakkeen irtoaminen edellyttäisi, mutta osingorahalla otetaan toinenkin osinko lyhyellä sijoitusajalla. Yleensä nuo osinko-osakkeet palailevat kai keskimäärin kuukaudessa osingon irtoamistajankohdaa edeltävälle tasolle?
2 tykkäystä
Jos muistan oikein, niin kannattavuutta on laskettu tässäkin ketjussa aiemmin. En muista mikä oli lopputulos, mutta veikkaan että dipin jälkeen ostaminen. Tuossa lähestymistavassasi saa nopeasti tuotot/osingot (ja tietysti ne osakkeet), mutta myös verot. Ellei osta noita OSTille.
1 tykkäys
Kyse on OST:stä. Näinä aikoina politiikka on se jonka armoilla ollaan. Tietysti pitkässä juoksussa “oikea” toimintatapa on paras, olise mikä hyvänsä. Myös huononälla ja hyvällä tuurilla on
osuutensa, mutta jos pitkässä juoksussa pyrkii tekemään oikeita asiota, niin se antaa varmaankin parhaan tuloksen, hetkellisesti voi pärjätä yltiöpäisellä riskinotolla, mutta jossakin vaiheessa tulee se mahalasku, tai sitten on hannu hanhi.
Tähän kurssien muutoksiin osingon irtoamisen yhteydessä voi liittyä myös “Sell in May”-efekti. Jos efekti on voimissaan niin ei ole välttämättä parasta ajoittaa ostoja kevään osingon irtoamisen jälkeen jos jouluun asti lasketellaan. Parina viime vuonna efekti on ollut Hexissä vahva, kesällä ja syksyllä lasketellaan, alkuvuodesta toivutaan. Eihän se tarkoita että tänä vuonna kannattaa ostaa vasta marraskuussa, mutta tämä eri aikajänteiden syklien ero on mielenkiintoinen. Osingon irtoamisen hetkessä on omat lyhyen aikavälin ilmiöt. Sitten on vuositason “Sell in may”-efekti. Kaikki nämä puolestaan jyrää muutokset syklissä. Ajoittaminen on vaikeaa…
2 tykkäystä
Onko kukaan makustellut Pfizeriä, on aikalailla kurssi laskenut ja SeekingAlphassa pääosin positiivista näkemystä tälle firmalle otetaan.
Osinko lähentelee jo melkein historialliset 8%… joku lakikeissi ilmeisesti ainakin vielä kesken.
4 tykkäystä
Pfizerilla oli jotakin ongelmia laihdutuslääkkeensä kanssa tai oikeastaan aika isoja ongelmia: Pfizer scraps daily weight loss pill after liver injury in one patient
3 tykkäystä
Pfizeriä on salkussa ja lisää tankkaan säännöllisesti, nyt on tosiaan heikot vuodet menossa mutta itsellä on vahva luotto firmaan ja siihen että tämä on hyvä pitkän tähtäimen sijoitus. Näiden heikkojen vuosien ajan kelpaa nauttia vuolaasta osinkovirrasta.
6 tykkäystä
Harvia.
Minusta olennaista on kestävällä tavalla kasvava osinko, alkutaipaleella (2019 ensimmäinen kokonainen vuosi) Harvia maksoi 37 senttiä osinkoa, tänä vuonna osinko on 75 senttiä. Osinko on siis kasvanut 6 vuodessa yli 100%. Kannattavasti kasvavan yhtiön on helppo kasvattaa myös osinkoaan.
Alkuperäiselle osakkeen ostohinnalle nykyinen osinko tarjoaa jo 15% vuosituoton. Silti osinko on kestävällä pohjalla, kun katsoo yhtiön tuloskehitystä ja rahoitustarpeita (osinko on n. puolet tuloksesta).
En lähde suosittelemaan sinänsä Harviaa osinkopaperiksi mutta se on hyvä esimerkki siitä, miten kasvava osinko on täysin eri asia kuin hitaasti kasvava tai paikallaan junnaava osinko. Kannattaa siis pohtia osingonjaon kestävyyttä ja kasvupotentiaalia ja suhteuttaa sitä osakkeen hintaan.
Parhaat tulevat osinko-osakkeet eivät välttämättä ole niitä tällä hetkellä parhaimman osinkotuoton tarjoavia papereita.
Edit: Kumulatiivisesti Harvia on maksanut jo 3,74 euroa osinkoa ja osakkeen hinta oli 5,00 euroa vuonna 2018 (niin annissa kuin pörssissä annin jälkeenkin sai tähän hintaan.)
11 tykkäystä