Nordnetin omilta sivuilta taisin tuon tiedon bongata:
"Sijoitusvakuutus soveltuu hyvin tuotto-osuudellisten ETF:ien säilyttämiseen, koska niiden maksamista tuotto-osuuksista ei pääsääntöisesti pidätetä ennakkoveroa"
Oman kokemuksen mukaan tuo tosiaankin toimii, kokeeksi ostin yhtä covered call ETF:ää joka maksaa kuukausittain, ja ilman veroja tulee.
Video Summary: 13 Eliittiyhtiötä Nopeasti Kasvavilla Osingoilla
Morningstarin DividendInvestor-uutiskirjeen David Harrell esittelee vuoden 2025 osingonkasvattajien listan, joka sisältää 13 yhtiötä, jotka ovat kasvattaneet osinkojaan vähintään 10 % vuosittain viiden vuoden ajan ja täyttävät tiukat laatuvaatimukset.
Key Takeaways
Tiukat Valintakriteerit: Listalle pääsy edellyttää osakekohtaisen osingon vähintään 10 %:n vuosittaista kasvua viitenä peräkkäisenä kalenterivuotena (2020–2024), Morningstarin laajan tai kapean taloudellisen kilpailuedun (economic moat) luokitusta, matalaa tai keskisuurta epävarmuusluokitusta ja vähintään 1 %:n nykyistä osinkotuottoa.
Vuoden 2025 Listan Yhtiöitä: Kolmetoista yhtiötä pääsi vuoden 2025 listalle, mukaan lukien tunnettuja nimiä kuten Mondelēz International (välipalavalmistaja), Snap-on Tools, Domino’s Pizza ja United Health. Uusia tulokkaita listalla ovat Accenture, Elevance Health, MSCI, SBAC Communications ja Zoitus.
Listalta Pudonneet: Useat yhtiöt, kuten Analog Devices, Goldman Sachs, Home Depot ja Nike, eivät päässeet listalle, koska ne eivät täyttäneet 10 %:n osingonkasvuvaatimusta. Kroger poistettiin listalta kilpailuetuluokituksen heikennyksen vuoksi, ja American Tower leikkasi osinkoaan vuonna 2024.
Maltillinen Tuotto, Vahva Kasvupotentiaali: Osingonkasvattajien keskimääräinen tuotto on 1,8 %, mikä on vaatimaton. Ne eivät välttämättä houkuttele välitöntä tuloa etsiviä, vaan sijoittajia, jotka tavoittelevat vahvaa tuloskasvua, jota osingonkasvu usein ennustaa.
Osingonkasvun Kestävyys: Yli 10 %:n vuotuisen osingonkasvun ylläpitäminen viiden vuoden ajan on korkea rima. Kestävyys riippuu osingonjakosuhteen lähtötasosta; esimerkiksi matalan osingonjakosuhteen yhtiö, kuten Nvidia, voisi helposti kasvattaa osinkoaan kaksinumeroisin luvuin vuosikymmeniä.
Keskeiset Harkintakohdat Sijoittajille: Sijoittajien tulisi arvioida osakkeen nykyistä hintaa suhteessa sen todelliseen arvoon (esim. Morningstarin käypä arvo -arvio), osingonkasvunäkymiä ja osingon kestävyyttä. Morningstarin taloudellinen kilpailuetuluokitus on hyödyllinen indikaattori osingon kestävyydelle.
Aliarvostetut Osingonkasvattajat (28.5.2025): Viisi osingonkasvattajaa oli Morningstarin analyytikoiden mukaan aliarvostettuja: Mondelēz International, SBAC Communications, SNC, Elevance Health (kaupankäynti yli 30 % alennuksella) ja United Health. United Healthin tulevaisuus listalla on kuitenkin epävarma sen käyvän arvon laskun ja ennustetun osingon pysähtymisen vuoksi.
Videolla mainitut 13 eliittiyhtiötä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan vähintään 10 % viiden peräkkäisen vuoden ajan, ovat:
Mondelez International – tunnettu välipalabrändeistään, kuten Chips Ahoy
Snap-on Tools – työkaluvalmistaja
Domino’s Pizza – maailmanlaajuinen pizzaketju
United Health – terveydenhuollon jättiläinen
Accenture – konsultointiyritys
Elevance Health – terveydenhuollon palveluyritys
MSCI – sijoitusindeksien ja analytiikan tarjoaja
SBA Communications – viestintäinfrastruktuurin yritys
Hmm, kiinnitän tähän huomiota koska SBA Communications on REIT jonka ihan sääntöjen mukaan pitää maksaa 90% tuloksesta osinkona. Maksoivat ekat (aivan minimaaliset) osinkonsa vasta 2019 vaikka ovat olleet pörssissä jo vuodesta 1999. Lähes nollasta alkaen on helppo näyttää suuria prosenttikasvuja. En sano että olisi jatkossa huono sijoitus mutta historia osingonmaksajana on vain kuusi vuotta vanha.
13 yhtiön lista sisältää Amanderles International, Snap-on Tools, Domino’s Pizza, United Health, Accenture, Elevance Health, MSCI, SBAC Communications ja Zoitus.
Yllättävän paljon on sanomista noissa ulkomaan osingoissa. Osa toimii hienosti, mutta moni verottaa liikaa. Tässä ihan lista, mitä olen itse saanut osingoa.
Onkos kukaan perehtynyt epsanjalaisten lähdeverojen takaisin hakemiseen? Pitääkö mennä kolmen notaarin kanssa paikalle vai onnistuuko etänä esimerkiksi faksilla?
En ole oikeasti perehtynyt, kun omat tappiot aiheeseen liittyen lasketaan kympeissä, mutta näyttäisi että jotkut firmat tarjoavat maksua vastaan takaisinperintäpalvelua.
Se että onko se paras tapa hoitaa asia on sitten toinen juttu, mutta ainakin mahdollisuus näyttää googlettelun perusteella olevan. “reclaim/recover spanish withholding tax” tai jotain sinnepäin antaa linkkejä.
Tämä on kyllä sellainen asia, jossa EU saisi ottaa itseään kolmesta lomakkeesta kiinni. Kaikenlaisen kanssa kyllä puuhastellaan, mutta niinkin keskeinen asia kuin verosopimusten noudattaminen ei tunnu kiinnostavan ketään. Eipä taida maksaa itselläkään vaivaa espanjalaisten kanssa, mutta varmaan johtaa lyhyeen pitoon ja irtautumiseen sen sijaan.
Todellakin! EU:n sisällä ei edes pitäisi olla mitäään kahdenvälisiä verosopimuksia vaan pitäisi olla reilu ja yhdenmukainen verotus kaikkien EU-maiden välillä.
Huvitti kun ennen edellisiä eduskuntavaaleja kerroin tästä ongelmasta eräälle Kokoomuksen ehdokkaalle (joka tuli valituksi), hän totesi että ei se nyt niin paha ongelma ole kun hänellä on kaikki sijoitukset kiinni USAssa.
“Meneekö tämä Immo meiltä (taas) vosottamisen puolelle, jos laitetaan Inden kamuille taattaa (muistatteko missä d -kirjainta sain vain käyttää?) meidän amatööripuolueen osinko-osakkeista kautta aikojen?”
Immo huusi suomalaiskansalliseen tapaan “hä?”, samalla kun ähersi uuden lehtipuhaltimensa kanssa autotallin sisällä. Oli löytänyt jälleen uuden käyttötarkoituksen K-Raudasta (Kesko, ei ostosuositus) löytämälleen lehtipuhaltimelle; autotallin ovi auki, ukko selkä takaseinää vasten ja volumet kaakkoon. Naps ja kops on autotallin pölyt ja roskat puhallettu ulos
Immon mielestä lehtipuhallin on antibiottien ja mikroaaltouunin jälkeen paras keksintö koskaan.
“Niin, että kehdataanko näyttää kuinka yksinkertaisesti ollaan yritetty laittaa pennit, markat ja viimeiseksi myös eurot hakemaan tuottoa lähinnä osinkojen kautta?”
Kun näytti, että Immon mielenkiinto ei nyt riittänyt muuhun kuin autotallin salamasiivoukseen, jätän tähän ilman kummoisempia saatesanoja meidän salkun osinkokehityksen 2010-2025 kun sattui sopiva tasarajakin rikkoutuneen.
Ja tiedämme toki, että osinkosijoittaminen ei ole oikeaa kunnon sijoittamista, mutta muuhun ei meidän älli ja taidot riitä. Tami Tammisen koulukuntaa ollaan; kiipitsimple
Naapurin Esko katseli poikien osinkoja: hyvännäköistä tekemistä siinä on tehty 15 vuodessa 2688 kertainen tuotto 2010 vuodesta lähtien aloittaen 123 eurosta päätyen yli 300k osinkoihin. Sehän on yli 69% tuotto per vuoteen 15 vuoden ajan. Kuule mie ruppeen kanssa osinkomieheks, tuolla on indeksit voitettu kuule yli 50%-yksiköllä per vuosi, Esko tokas samalla ku asetti Odenssia yläpeltiin ja lähti Mandaaattumia ostamaan