Tässä on tviitti ja vastaukset tviittiin Palantirin sisäpiirin porukan liikkeistä.
https://x.com/DeItaone/status/1925709153449771323
4 tykkäystä
Palantirin toimitusjohtaja Karp, sanoi että tekoälyn kehityskilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä päättyy toisen voittoon – ja myös sen, että tekoäly on lähtökohtaisesti vaarallinen.
Hän painotti, että länsimaiden tulee oppia Yhdysvalloilta. Karp myös kiisti New York Timesin väitteet, joiden mukaan Palantir vakoilisi amerikkalaisia.
"Key Points
- Palantir CEO Alex Karp told CNBC’s “Squawk on the Street” on Thursday that the artificial intelligence arms race will end with the U.S. or China winning.
- “Our allies in the West, in Europe, are going to have to learn from us,” Karp said.
- He asserted that the company is “not surveilling Americans” in response to a recent New York Times report that the company is working with the Trump administration to gather data on Americans."
7 tykkäystä
Jos niin haluaa ajatella, niin Orwell 1984 ei ole enää kovin kaukana USA:ssa. USA:n maahanmuutto- vai oliko maastapoistovirasto käyttää Palantirin softaa löytämään paperittomia. Tänäänhän Suomen uutississakin näytettiin Los Angelesin mellakoista pätkää, taustalla juurikin maastapoistoasiat. Mutta jos IT:tä halutaan käyttää tehokkaasti, niin dataa on käytettävä ja laajasti. Suomesta löytyy useta kansallisia rekistereitä, on hetu rekisteriä, verottajalla on Suomitasoista dataa, samoin Kelan kanta palvelut. Suomessa ei vakoilusta puhuta.
Palantirin osalta vastuullisuusasiat on hyvä tiedostaa. Itse kerran kvartaalissa mietin läpi haluanko pitää rahoja sellaisen yhtiön osakkeissa, jonka softaa käytetään maastakarkoituksiin, vihollisen tunnistamiseen, dronen ohjaamiseen ja TITAN kauppojen myötä vihollisen tuhoamiseen. Visainen kysymys ja jokanen miettii asiaa omantuntonsa kautta.
Itse jatkan sijoittajana, eli em. asiat eivät ole minulle ongelma. Mutta en nyt tässä perustele enempää, ehkä joskus paremmalla ajalle.
Ja kun katse siirretään em. asioista myös yksityiselle sektorille tehtyihin kauppoihin, niin mennyt kevät on ollut valtaisa menestys. Paljon uusia yhteistyökuvioita ja sitä kautta asiakkaita. No, kertoimet vaativat valtaisaa menestystä. Mutta sitä on tahkottu. Ehkä jos kesälomalla ehtisi vetää yhteenvetoa Palantirin kaupoista. X:ssä niistä saa jonkummoisen kuvan. Mutta mun pointti on se, että Palantir on edelleen maailman AI kärkiyhtiöitä ja business sujuu erittäin hyvin.
10 tykkäystä
Olen itsekin pohtinut Palantir-sijoitusteni vastuullisuutta ja eettisyyttä tavallista enemmän viime aikoina. Ennen kuin lähden perkaamaan mietteitäni, niin muistutukseksi: Palantir ei omista, kerää tai myy dataa sen enempää kuin Microsoft Excelkään, vaan sen työkaluilla prosessoidaan asiakkaiden dataa entistä tehokkaammin.
Aloitetaan siitä, että mielestäni yksityisten yritysten kehittämien teknologioiden hyödyntäminen yhteiskunnallisesti kriittisissä tehtävissä on nykypäivänä lähestulkoon välttämätöntä. En usko, että yhdelläkään valtiolla on enää vuonna 2025 realistista kyvykkyyttä luoda maailman kovatasoisimpia IT-järjestelmiä, minkä vuoksi etenkin kaikkein kriittisimmillä aloilla ratkaisut on hankittava yksityisiltä toimijoilta. Suurimmat innovaatiot tehdään yksityissektorilla, eikä ole millään tavoin tehokasta tai järkevää, että kaikkia IT-järjestelmiä kehitettäisiin valtiojohtoisesti. Tämä pätee yhtä lailla terveydenhuollossa, rajavalvonnassa kuin puolustuksessakin.
Jos yksityisten yritysten siis sallitaan toimia valtion turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä (kuten sisäisen turvallisuuden ja puolustuksen parissa), niiden täytyy sitoutua tietyssä määrin siihen, että valtio päättää, miten se käyttää hankkimiaan työkaluja. Koska elämme demokraattisessa länsimaassa, on mielestäni myös ihan aiheellista käydä julkista keskustelua siitä, miten tällaisia potentiaalisesti vaarallisia teknologioita käytetään.
Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että yritysten ja kansalaisten pitäisi voida luottaa demokraattiseen järjestelmään ja vallan kolmijakoon – siihen, että lainsäädäntö, toimeenpanoelimet ja tuomiovalta puuttuvat epäkohtiin ja teknologioiden väärinkäytöksiin, jos niitä havaitaan. Yhdysvaltain tilanne on tällä hetkellä niin epävakaa, että ymmärrän hyvin, mistä pelko Palantiriakin kohtaan kumpuaa. Yrityksen luonnehtiminen jonkinlaiseksi Trumpin kätyrifirmaksi on kuitenkin älyllisesti epärehellistä: Palantir on tehnyt pitkään yhteistyötä myös edellisten demokraattihallitusten kanssa, ja firmaa pitkään seuranneena uskallan väittää, että Palantir on kaukana sellaisesta pahantahtoisesta toimijasta, joksi sitä taas kerran mediassa/somessa luonnehditaan.
Sikäli kun itse ymmärrän Palantirin ohjelmistojen anatomiaa, käyttöoikeuksien hallinta ja erilaiset yksityisyydensuojaan ja kansalaisoikeuksiin liittyvät ominaisuudet ovat keskeinen osa ohjelmistoja. Kunkin liittovaltion viraston pitäisi siis voida itse päättää hyvin yksityiskohtaisella tasolla, mitä tietoja ne jakavat ja kenen kanssa. Jos tietojen väärinkäytöksiä tai virheitä havaitaan, Foundryn lokeista saadaan yksiselitteisesti selville, kuka tietoihin on päässyt käsiksi. Kyseessä lienee maailman hienostunein ja tietoturvallisin ohjelmistoratkaisu, mistä kertoo osaltaan mm. Palantirin IL-6-luokitus, jota ei kovin monelta firmalta löydy.
Tässä vaiheessa tietoturvahaukka älähtää: pahantahtoinen toimija voi silti väärinkäyttää Palantirin työkaluja, mikä mahdollistaa ennennäkemättömän tehokkaan tietojen prosessoinnin ja tässä tapauksessa kansalaisten valvonnan. Niin, se on todellinen riski – mutta osuuko kritiikki oikeaan kohteeseen, jos se kohdistetaan työkalun rakentajaan eikä nykyiseen hallintoon, joka viime kädessä päättää, miten se haluaa työkalua käyttää? Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tullivirasto (ICE) todellakin voinee käyttää Palantirin ohjelmistoja lainvastaiseen profilointiin, jos muut valtionhallinnon organisaatiot ja valtionjohto sen sallivat. Sivuhuomautuksena todettakoon, että vielä muutama vuosikymmen sitten samaa olisi voinut sanoa Excelistä.
Joku voi pitää tätä käsien pesuna tai puolusteluna, ja olkoon sitten niin, mutta oma kantani on, että näin kriittisillä sektoreilla toimiva yksityinen yritys ei voi myöskään ruveta itse sanelemaan politiikkaa. Jokaisella yrityksellä on tietty vastuu siitä, mihin sen tarjoamia palveluita käytetään, mutta missä vaiheessa sen tulee puuttua asiaan esim. purkamalla sopimus/lopettamalla palvelun tarjoaminen? Tähän minulla ei ole mitään yksiselitteistä vastausta, eikä ole ymmärtääkseni Palantirillakaan. Riippuu tilanteesta.
Jos yritys haluaa toimia kansallisen turvallisuuden areenalla, tällaisilta keskusteluilta ja ristiriidoilta ei oikein voi välttyä. Missä määrin yritys on vastuussa siitä, mihin ja miten sen tuotteita käytetään? Missä määrin (tai missä tilanteessa) vastuu on valtiolla? Olisiko parempi, jos yksityiset yritykset kieltäytyisivät kaikista moraalisesti haastavimmista tehtävistä ja keskittyisivät vaikkapa somepalveluihin tai mainosten myyntiin?
Itse kallistun sille kannalle, että pidemmän päälle on kaikkien etu, että myös maailman etevimmät IT-insinöörit, arkkitehdit ja koodarit joutuvat pohtimaan moraalisesti haastavia kysymyksiä, joihin ei aina ole helppoja vastauksia. Ongelmat ja haasteet kun eivät katoa silmiä ummistamalla. Saatan olla naiivi, mutta uskon ihan vilpittömästi, että Palantirilla on nettopositiivinen vaikutus maailmaan, vaikka firmalla onkin lusikkansa myös monessa sopassa, joihin en olisi omaani työntänyt.
Tulipas tästä pitkä teksti, ja punaista lankaa saattaa joutua kaivelemaan rivien välistä. Paljon jäi sanomatta, enkä tiedä vielä itsekään, mille kannalle lopulta itsekään kallistun. Aika näyttää.
Jos luit tänne asti ja aihe kiinnostaa, muutama lukusuositus:
Wendy R. Andersonin lyhyt X-kommentti hiljattaisesta NY Timesin artikkelista. Wendy on pitkän linjan entinen Palantir-työntekijä, työskennellyt Obaman ja Bidenin hallinnoissa, kaukana Trumpistista.
Entisen työntekijän pidempi kirjoitus Palantirin leivissä työskentelystä ja moraalista, jonka nimimerkki @Hurton linkkasi tähän ketjuun lokakuussa 2024, mutta joka on taas ajankohtainen. Ehdoton suositus, jos haluat ymmärtää yritykseen liittyviä eettisiä dilemmoja pintaa syvemmin.
13 tykkäystä
Tämä ansaitsee oman viestinsä: Palantir julkaisi juuri oman, äärimmäisen tyhjentävän vastineensa New York Timesin artikkeliin, jossa oiotaan yrityksen toimintaan liittyviä harhakäsityksiä oikein hartiavoimin.
7 tykkäystä
Tässä tviitissä ilmeisesti meinataan epäsuoraan, että Palantir tulee hyötymään tällaisista erilaisista maailmalla olevista tilanteista.
https://x.com/StockSavvyShay/status/1933505435132428526
2 tykkäystä
Niin se nyt vaan on. Palantirin osalta yhteistyö liittovaltion kanssa ulottuu syvemmälle kuin pelkkiin government kauppojen liikevaihtolukuihin. Tänään Palantirin teknologiajohtaja Shyam Sankar liittyi armeijaan, reservin teknologiajoukkoihin. Ja alla näkyy ketä hänen rinnalleen tulee mukaan kehittämään maailman ylivertaisimpia ratkaisuja:
“at my side will be some of the most impressive minds from the world of technology: Kevin Weil, the chief product officer of OpenAI; Andrew “Boz” Bosworth, the chief technology officer of Meta; and Bob McGrew, formerly the chief research officer of OpenAI and engineering director of Palantir Technologies, where I work as chief technology officer.”
5 tykkäystä
We are starting to really see alpha growth go in…
Adam eli Gokarp ja Amit Kukreja keskustelevat. Gokarp on hyvin syvällä Palantirin government tilanteissa. Podin kohdassa 1h 6 min Gokarp puhuu siitä, että vasta kun tavallinen työläinen, average Joe, alkaa puhua käyttävänsä Palantirin Foundryä tai hän tuntee jonkun joka käyttää, aletaan olla Palantirin kasvun vaiheessa, joka tuon merkittävää alphaa niille, jotka ovat nyt mukana. Hän myös mainitsee Titan ja Maven projektit, toteamalla, että ne ovat vasta pilotteja.
Jos Palantirissa on mukana, niin Gokarpin seuraaminen X:ssä voi olla hyödyllistä. En tiedä toista, joka olisi vastaavalla tavalla sisällä Palantirin government busineksessa. Gokarp on X:ssä hyvin faktapohjainen, mutta Adam videoissa ei ole kaikkien mieleen, ehkä vähän häivähdyksiä ääriasenteistakin, ehkä, no jokainen voi itse arvioida.
Keskustelu löytyy tästä:
https://www.youtube.com/watch?v=7LckTZM_x7I
7 tykkäystä
Alla linkki Sequoian haastattelusarjaan, nyt haastattelussa Open AI:n aiempi tutkimusjohtaja Bob McGrew.
The Breakthroughs Needed for AGI Have Already Been Made: OpenAI Former Research Head Bob McGrew
Bob on ennen Open AI:ta työskennellyt Palantirilla. Ja on sijoittajana listaamattomassa AI yhtiössä nimeltä Distyl. Poimin haastattelun, koska se on hyvin tuore, 17.6.2025, ja on varmasti tuoreimpia AI tulkintoja tuolta Amerikan AI-kehityksen ytimestä. Alkuun muutama huomio, Sequoia on iso pääomasijoittaja jenkkilästä, niin videon takana voi olla Open AI:n promoa tai muuta. Ja Bob on ollut Palantirilla töissä ennen 2016 ja nyt sijoittaa Destyliin, joka on ehkäpä Bobin tulkinta Palantirin parannetusta versiosta.
Vahvasta markkinointikulmasta huolimatta videossa saattaa olla jotain hyötyä Palantir sijoittajalle, kun mietitään Palantirin roolia koko AI arvoketjussa.
Videosta on tekstimuotoinen summary, ja siitä poimin seuraavan kappaleen:
Enterprise applications requiring deep domain integration remain safe from frontier lab competition: Companies like Palantir and Distyl succeed by building systems around models rather than training specialized models. Frontier labs see business problems as opportunities to train new models, but individual enterprise needs are too small to warrant dedicated model development. The opportunity lies in creating the infrastructure that extracts context from businesses, feeds it to models and transforms outputs into actionable decisions—turning many small problems into one scalable solution.
Edellä oleva kiteyttää videosta sen, että modernista AI arkkitehtuurista löytyvät agentit tulevat korvaamaan monia asiantuntijarooleja, joiden nykyinen hinta eli kustannus ostajalle johtuu niukkuudesta. Tällaisia palveluita ovat mm. lakipalvelut ja terveydenhuollon asiantuntijapalvelut. Agenttien hinnat tulevat painumaan alas kilpailun seurauksena. Eli niiden hinnat eivät tule vastaamaan lainkaan nykyisiä lakimiespalveluita tai terveydenhuollon vastaanottomaksuja.
No mistä Bobin mielestä sitten voi saada katetta AI stackistä eli missä kohtaa arvoketjua kilpailu on rajoitettua? Se on sanottu tuossa haastattelusta poimitusta kappaleesta ” The opportunity lies in creating the infrastructure that extracts context from businesses, feeds it to models and transforms outputs into actionable decisions—turning many small problems into one scalable solution.” Eli suomeksi konekäännöksenä “Mahdollisuus piilee sellaisen infrastruktuurin luomisessa, joka poimii kontekstin yrityksistä, syöttää sen malleihin ja muuntaa tuotokset toteuttamiskelpoisiksi päätöksiksi – muuttaen monet pienet ongelmat yhdeksi skaalautuvaksi ratkaisuksi.” No, tuohan on Palantirin kokonaisarkkitehtuurin lyhyt kuvaus.
Ei tässä nyt mitään hopeanuolta keksitty, mutta tämä pohdinta auttaa jäsentämään Palantirin roolia AI arvoketjussa. Nvidia tarjoaa geneerisen laskentakapasiteetin omana tuotantona ja geneeriset AI:n peruskomponentit, kuten AI agentit, joko itse tai yhteistyössä AI talojen kanssa. Mutta edellä kerrottu on vielä yleistä ratkaisua, kytkemättä yksittäisen asiakasorganisaation tilanteeseen. Ja sen tekee Palantir ”joka poimii kontekstin yrityksistä, syöttää sen malleihin ja muuntaa tuotokset toteuttamiskelpoisiksi päätöksiksi”. Eli Palantir on se toimija, joka saa tämänhetkisen AI-ratkaisuinfrastruktuurin kytkeytymään asiakasyrityksen prosesseihin. Tässä Palantir käyttää ontologiaa, johon viittaisin joskus aikaisemmin tässä ketjussa. Nyt tulee ihan amatöörin tulkintaa, mutta yritän konkretisoida ontologiaa. Ontologiassa pyritään kuvailemaan asioita niin kuin ne ovat. Esim. autolla on oma paino, kulutus, nopeus ja kuorman paino. Sillä on ostohinta ja vakuutuksen hinta. Ontologiaa tukee olio-ohjelmointi, joka nimensä mukaisesti pyrkii kuvaamaan/käsittelemään asioiden eri ominaisuuksia ja suhteita.
No, mikä nyt on tämän tarinan johtopäätös? Bobin mukaan AI infra on nyt valmis jopa AGI:ta varten (AGI eli Artificial General Intelligence, suomeksi yleinen tekoäly, tarkoittaa tekoälyä, joka kykenee ymmärtämään, oppimaan ja suorittamaan mitä tahansa älyllistä tehtävää, jonka ihminenkin pystyy tekemään). AGI tarkoittaisi myös sitä, että yrityksen/organisaation kokonaiskuva saadaan Palantirin softasta. Ilman sitä kokonaiskuva kasattaisiin exceleistä. Ja exceleillä ei simulaatioita / digitaalisia kaksosia tehdä. Eikä excelit anna päätöksen teon tukea, mikä on ominaisuus Palantirin ratkaisuissa.
Tämäkin juttuni paisuu ja paisuu. Se kertoo siitä, että organisaation toimintaa ja päätöksen tekoa tukevan AI-järjestelmän rakentaminen ja jopa siitä kirjoittaminen on monimutkainen harjoitus. Palantarilla on amerikkalainen yrityskenttä työstettävänä, AIP-alustansa kautta. En itse tunnista kilpailijoita, jotka haastaisivat Palantiria nyt jenkkilässä. Siksi on mahdollista, että kovat katteet – Rule of 80 – säilyy. Eurooppa on Palantirille vielä hiljainen markkina. Mutta kuitenkin ainakin Suomessa käytetään innokkaasti amerikkalaisia konsulttitaloja ja integraattoreita. Ehkä Palantir – NATO yhteistyö pikkuhiljaa avaa ovia myös yrityskentän yhteistyöhön vanhalla mantereella. Ehkä juuri tämä vielä realisoitumaton mahdollisuus kasvaa globaaliksi AI-alustaksi on kiinnostavin skenaario Palantirissa.
15 tykkäystä