Tuossa onkin yksi iso syy sille lääkäripulalle. Moni kokeilee ja hetken päästä toteaa homman olevan sellaistakin skeidaa että alkaa se osa-aikaisuus ja oma aikataulutus kiinnostaa yksityisellä puolella.
Tietysti kun tarpeeksi maksetaan niin lyhyen aikaa epäkohtia voi katsoa läpi sormien ja joku saadaan töihin perähikiällekin.
Omana ratkaisuna sote hoidon lisääntymiseen olisi pakotettu optimaalisten elämäntapojen noudattaminen koko kansalle valvotusti. Elämäntapasairaukset kuitenkin rasittavat järjestelmää huomattavasti. Lisäksi kaikki narkkarit pitäisi kerätä kaduilta ja terveyskeskuksista pakkohoitoon kasarmityyliseen laitokseen katkolle tai muuta vastaavaa.
Eläkeläiset voivat myös hyvin auttaa vapaa-ajallaan huonompikuntoisten eläkeläisten hoivaamisessa sen sijaan että riistävät työikäisiltä eläkemaksujen muodossa rahat ja puuhastelevat mökeillään/aurinkorannoilla.
Jos hoidat ensimmäisen puolet potilaista hyvin ja lähdet sitten neljältä kotiin, jättäen toisen puolikkaan aulaan, syyllistyt virkarikokseen. Jos hoidat nopeasti ja täten huonosti kaikki ja lähdet neljältä, syyllistyt mahdollisesti taas virkarikokseen. Tämä tuntui olevan helppoa, niin kuinkas tässä nyt toimitaan?
Täsmälleen samassa paikassa kännissä kaahannut motoristi menetti henkensä kaksi vuotta sitten. Täytyy myöntää, että sen enempää huume/kännikaahareita kuin tietoisesti heidän kyytiinsä lähteviä ihmisiä kohtaan ei minulta sääliä heru, kun sekoilu johtaa ikäviin seurauksiin, joita mediassa onnettomuuksiksi nimitetään. Se toki herättää harmistusta ja myötätuntoa, jos myös ulkopuoliset joutuvat tuon sekoilun uhreiksi.
Sen mitä tuotakin seutua tunnen, kiihdytysajot ja muu liikennesikailu ovat etenkin viikonloppuisin ihan normimenoa. Olisi hienoa, jos joku taas jossain vaiheessa virittelisi uutta kansalaisaloitetta rattijuopumuksiin ja/tai törkeään liikenteenvaarantamiseen liittyvien tuomioiden seuraamusten kiristämisestä. Aikaisempi yritys tyssäsi eduskuntaan:
Tässä(kin) asiassa Latvia on Suomea edellä. 1,5 promillen känniajosta ajoneuvo saatetaan jo tuomita valtiolle menetetyksi, ja nyt maa on lähetellyt takavarikoituja ajoneuvoja Ukrainaan avustuksena.
Mitä jos hoitaisit prioriteettijärjestyksessä tärkeimmät ensin. Ei me muillakaan aloilla ehditä kaikkea välttämätöntä tehdä (ja isoja vastuita on niskassa). Silloin priorisoidaan. Yksinkertaista, kun vaihtoehtoja ei ole. Oman jaksamisen rajoissa voi päivää tietysti jatkaa jonkin verran, mutta yleensä tämänkään kautta ei kaikkea saa tehdyksi kuin harvoin, joten tätäkin korttia käytettäessä on priorisointi on tärkeää. Lykkää huomiselle ne joissa ei välitön toimenpide ole elämän ja kuoleman kysymys. Priorisoi loput. Delekoi niin paljon kuin suinkin mahdollista. Käytä sairaanhoitajia myös priorisoinnin suorittamiseen. Tämän jälkeen olet varmaan tehnyt kaiken voitavasi joten kerro se myös omatunnollesi.
Hakemaan seuraavaa potilasta:
”Jaaa onko Koskinen? Tervetuloa, kuule semmonen homma että nyt tehtiin priorisointia ja sinun aika onkin huomenna. Kuule 13:20 olis vartin aika silloin, ai et pääse? Koitahan silti tulla, meillä on uusi johtaja täällä, Rauski1, tehdään tälläistä priorisointia nykyisin. On kätevä systeemi. Noniin, pitää kertoa vielä kolmelle henkilölle sama, nähdään huomenna!”
Niin joku yhtälö tuossa ei täyty jos jokaisen potilaan kohdalla menee se 100% enemmän aikaa kuin laskettu?
Jos ylibuukataan jatkuvasti potilaita niin olisiko aika viedä asia eteenpäin? Tuskin lääkärin työohjeisiin on luotu sana hätiköinti. Ja tuskin lääkäriä velvoitetaan hoitamaan jokaikinen ylibuukattu potilas… Tuolla samalla menettelyllä ollaan kohta se 24h siellä töitä painamassa ettei tee virkarikosta. Niin ja siviilielämäähän lääkäreillä ei saa olla…
Mitä jos oman lapsen joutuu hakemaan vaikka päiväkodista… Jäädäänkö sinne töihin sitten painamaan se seuraava 8h ja soitellaan päiväkotiin että tässä nyt venähtää… Jotenkin kuulostaa kyllä käsittämättöltä meiningiltä.
Juu se yhtälö tuossa mikä ei toimi on se että potilaita on paljon enemmän kuin aikaa heidän hoitamiseen. Ja kyllä lääkäriä nimenomaan velvotetaan hoitamaan käytännössä jokainen potilas mitä listalla on, koska niitä ei saa siirrettyä “huomiselle” koska huomisen ja seuraavan 90 päivän listat on täyteen buukattu. Ja olet äärettömän lähellä ongelman ydintä siinä että siellä, aivan kuten järkeilit, todellakin istutaan iltaa myöten tekemässä ylitöitä. Ja olet suoraan ongelman piinkovassa ytimessä huomatessasi että työskentely tällaisessa paikassa ei ole mitenkään mahdollista, jos pitäisi pystyä hakemaan lapsi päiväkodista neljältä.
Tämän takia harva haluaa ja pystyy olemaan julkisella töissä ja tämän takia en usko että nytkään vuosittain koulutettavasta 800 lääkäristä tulee pelastusta julkiselle, jos ei samaan aikaan saada lainsäädännöllä vähennettyä perusterveydenhuollon velvollisuuksia (tai lisätä merkittävästi rahoitusta, mutta rahoituspohja ei tähän antane mahdollisuutta), parannettua johtamista ja lisättyä vaikutusmahdollisuuksia oman työmäärän hallintaan.
Toivottavasti lakosta oli kuitenkin jotain hyötyä. Tuntuu melko turhauttavalta ajatella, että lakko jonka kuljetuksiin heijastuvat vaikutukset alkavat vasta nyt olla ohi, olisi ollut täysin pelkkää teatteria. Vielä elokuussa lakko vaikutti niin, että satamista kontin saanti kesti tupla ajan normaaliin verrattuna.
Alusta asti oli mielestäni selvää, että lakot ovat turhia, ja vain AY:n halu epätoivoisesti pullistella asiassa ja vaikuttaa asiaan, joka ei sille kuulu. Lakot olivat AY:n johdon lähes puhdasta haitantekoa Suomen taloudelle, jonkinlaista talousterroria, jonka hintalappu oli vähintään satoja miljoonia, ellei miljardeja. Nostan hattua Kokolle siitä, että uskaltaa vihdoin myöntää ääneen lakkojen olleen lähes turhia. Sääli, että ei suostunut tätä totamaan ääneen ennen lakkopäätöstä. Päätös osoitti heikkoa ymmärrystä omasta neuvotteluasemasta.
AY voisi kokeilla seuraavaksi jotain muuta taktiikkaa kuin neliraajajarrutusta.
Jotain hyötyä juu, kuten Kokkokin tuumaa. Ei se ikinä ole teatteria, vaan tottakai lakoilla on aina tavoitteita. Tällä kertaa jäi heikot kortit käteen. Sen näki välittömästi, kun taistelutoimet hyytyivät. Omaan makuun lakkovaihdetta ei lyöty kunnolla silmään ja olisin nähnyt mieluusti paljon rajumpia toimia, mutta valitettavasti ne olisivat vaatineet tukea myös muilta, perinteisesti aika munattomilta liitoilta.
Loppuvuodesta tai keväällä todennäköisesti tulevissa lakoissa katsotaan sitten lähteekö reppuselkään palkankorotuksissa hypänneet tahot tukemaan vai meneekö pupu taas pöksyyn. Hankalat neuvottelut on joka tapauksessa edessä…
Onhan lakoista se hyöty että se nostaa hintoja eli kansalaiset köyhtyy, toki muutaman sentin palkankorotus taas aiheuttaa illuusion että rahaa on mutta todellisuudessa köyhdytään… tämä on ns hiljainen sopimus liittojen ja palkanmaksajien kesken mitä moni ei tietenkään ymmärrä.
Lakot ovat paikallaan silloin kun edistetään jonkin ammattikunnan työoloja ja palkkoja. Poliittiset lakot ja tukilakot sen sijaan ovat demokratian vastaisia ja turmiollisia koko yhteiskunnalle.
Suomessa palkkojen muodostukselle on ongelmana julkisen sektorin valtava osuus. Palkkojen tulee määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Julkinen sektori ei muodosta mitään markkinaa, joten opettajien, sairaanhoitajien, virkamiesten, lääkärien ja palomiesten - anteeksi pelastajien - palkanmuodostus on ongelmallista.
Ainoa toimiva ratkaisu tähän on julkisen sektorin huomattava pienentäminen. Kun valtaosa sairaanhoitajista on yksityisellä sektorilla, niin palkat määräytyvät terveesti Julkinen sitten seurailee tätä kehitystä.
Suomalaisilla suurilla pörssilistatuilla yrityksillä menee paljon paremmin kuin Suomella. Yksi merkittävä syy tähän on että ovat pääosin investoineet muualle kuin Suomeen. Toki vaihtelee riippuen toimialasta.
Mutta ajatellen Suomen tilannetta: Aika pahalta näyttää, ja yksi oleellisista ongelmista on liian jäykät työmarkkinat. Ja tässä suurin ongelma on ay.
Sinun mielestä siis on tosi hyvä juttu, että vaan jatketaan nykyisellä huonoksi todetulla linjalla, Ja nykyisen katastrofin lisäksi laitetaan lakkoilemalla kapuloita rattaisiin? Viimeinen sammuttaa valot?
Työmarkkinat ovat jäykät, mutta niin ovat jäykät myös ihmisten asenteet työntekoa suhteen. Jos haluamme edes säilyttää nykyisen elintason pitäisi alkaa paiskia hommia ahkerammin.
Odotetaan että vähemmällä työnteolla saataisiin isompi palkka, vaikka sitten lakkoilemalla. Lakkoilemalla voi toki voittaa taistelun ja saada palkankorotukset, mutta voi hävitä sodan kun koko laitos siirretään ulkomaille.
Ja sitten ote siitä A-kassa tiedotteesta: “Tänä vuonna saajamäärän kehitys on kulkenut viime vuoteen verrattuna kuukauden myöhempänä, joten sen voisi olettaa kääntyvä nousuun loka-marraskuun tienoilla. Vuoden aikana saajamäärä on jokaisena kuukautena ollut suurempi kuin edellisvuonna, mutta ero on kaventunut. Syyskuussa saajia oli enää 2,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.”
Kuunvaihteessa oli juttuja maahanmuuttajalasten huonosta koulumenestyksestä ja suomen kielen oppimisesta. Joissakin kouluissa on oppilailla 38 tai jopa 60 eri äidinkielta.
Li Anderrsson x:säsi tuosta oheisen x:n
En oikein käsitä tuota Liin ajatuksenjuoksua. Tarkoittaako hän, että jokaiselle noille eri kielisille oppilaille pitäisi opettaa oppilaan äidinkieltä yhtä monella viikkotunnilla kuin nyt opetetaan suomea äidinkielenään puhuville oppilaille? Vasta sen jälkeen, kun heille on opetettu omaa äidinkieltään, voidaan olettaa, että he oppivat myös suomen kielen.
Ei ja kyllä, hän ilmaisee, että kielioppi on ensin osattava omalla äidinkielellä. Jos oppilas tunnistaa pluskvamperfektin omalla kielellä, niin pluskvamperfekti on helpompi omaksua myös vieraalla kielellä.
Luulisi Li Anderssonin tietävän, olihan hän 2019-2023 opetusministerinä Rinteen/ Marinin hallituksissa…
Kuulostaa kyllä taas niin vasemmiston jutuilta, ei oikein voi vaadia, odottaa, yms vaan kuvitellaan että valtion pitää taas tehdä opetussuunnitelmat uusiksi.
Holhoaminen - avuttomuus: siinäpä kierre johon maamme on ajautunut monella saralla…
Helsingin peruskouluissa opetetaan äidinkieltä noin 50:llä eri kielellä. Ja se on hieno asia. Äidinkielen ja vieraiden kielten taito tosiaan kulkee usein käsi kädessä. Eikä se ole Li Anderssonin mielipide, vaan fakta.
