Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Timo Rothovius on usein puhunut aiheesta

5 tykkäystä

Niinpä. Lista on pitkä ja uusia veroja työssäkäyvälle keski-luokalle on ihan kauhean mukava keksiä vaikkapa demarien illanistujaisissa. Siis niissä, jotka on kustannettu Ay-liikkeen verovapailla tuotoilla heidän hallitsemistaan asuntoyhtiöistä…

No, vastavetona porukka lähtee pakoon ulkomaille ropojensa kera. Eikös sen Degironkin saa karvalakki tehtyä ihan napin painalluksella?

Huoli-Masse, tili jenkkilässä jo yli 30v.

3 tykkäystä

Jos Rahapodissa vieraillutta Timo Harakkaa on uskominen niin SDP haluaa “laajentaa veropohjaa”. Ulkomaisten sijoitusten kovempi verotus ja mahdollinen osinkoveron lasku olivat ainoita konkreettisia toimia jotka mainittiin.

Kuinka laillista tämä tilin ulkomaille avaaminen on? Eikös esim degirostakin pitäisi verottajalle ilmoittaa kaikki?

Muistaakseni myös Harakka puhui että mieluummin hän ottaisi tuon 3% veron kaikille kuin muita ratkaisuja, ja ei minulla ainakaan ole mitään ongelmaa tuon kanssa.

Meeppäs ei sen kauemmaksi kuin Ruotsiin pankkiin ja sanot haluavasi avata siellä käyttötilin. Tili on sinun samalla käynnillä. Degiro lienee ollut fiksun “sijoitussäästötili” jo vuosia eli mitään et maksa niin kauan kuin masset pysyy tilillä. Ja nehän pysyy aika helposti yli yhden demarivaalikauden…

No siis juu, en epäile että helppoa tämä on, mutta mietin että miten laillista se tosiaan on. Mikä on se riski/tuotto potentiaali?

Ja kyllähän se kokoomus näyttää valtionvarainministerin paikan saavan, eiköhän ne toisiaan tasapainota :wink:

Niin, nyt oikein rautalangasta: Ei esim. Ruotsi antaisi suomalaisen perustaa tiliä heidän pankkiinsa, jos se olisi jotenkin laitonta. Samoin USA. Ei Massella silloin 80-luvun lopulla USA:ssa asuessaan ollut mitään vaikeuksia perustaa sinne itselleen pankkitiliä. Se on ja pysyy ja palvelu on ollut erinomaista, mm. tiliote tulee kerran kuussa Suomeen asti. Tuotot ulkomailla tavallisilta pankkitileiltä on samaa luokkaa kuin Suomessa eli ei juuri mitään. Mutta niitä ei sitten aleta omaisuutena verottaa, ei nyt eikä tulevaisuudessa (ei toki ainakaan vielä veroteta Suomessakaan). Suomihan kysyy karvalakilta tällä hetkellä veroilmoituksessa omaisuutena lähinnä kiinteistöt ja osakkeet (ennen vanhaan piti ilmoittaa autot ja veneetkin), mutta ei niitä verota. Ongelma on, jos tuossa ym. demarien illanistujaisissa keksitään laittaa kiinteistöt ja osakkeet uudelleen omaisuusverolle. No, silloin Masse-sedän osakkeet ovat jo onneksi vaihtuneet muualle, esim. Trumplandian hoiviin d-merkkiseksi valuutaksi::slight_smile:

Masse, vähän yllättäen myös veropolitiikan asiantuntija

1 tykkäys

Harakan jutut kuulosti yllättävän asiallisilta. Mutta SDP:n tuntien se oli vaalipuhetta (= hevonpaskaa).

Eiköhän ay-liike huolehdi omista eduistaan, eli että “yleishyödylliset” ja listaamattomat saavat pitää veroetunsa.

Vasemmiston etu on köyhä kansa, joka on työstä riippuvaista. Näin he takaavat äänestäjäkuntansa ja pitävät valta-asemansa duunarikansaan.

2 tykkäystä

Ahaa, juu, ei minulla vielä vaaraa omaisuusveron kynsiin joutumisesta, ainakaan ennen seuraavia vaaleja. Bank Norwegianissa tilikin on nyt jo.

Ja en maksa ihan törkeästi ylimääräistä kun käyttää kotimaisia pankkeja välityksessä, varsinkin jos laskee maksavansa kaupankäyntikulussa veropapereiden valmiin täyttämisen.

Tulipas sitä hidas olo :stuck_out_tongue: joku päivä kun tarpeeksi opin voin unelmoida FA:n tittelistä

Juuri näin! Ihminen elää unelmista ja satu-olennoista, jollaiseksi varmaan Masse-setäkin teille näyttäytyy. Teillä on hyvä osa ja kupla, sitä ei saa ottaa teiltä pois.

Masse, a beautiful mythic creature

1 tykkäys

Rothoviuksen mukaan Suomessa on hulppeat 220 000 pörssiosinkoja yli 500 euroa vuodessa saavaa henkilöä.

Heitä on siis niin mitättömän vähän, että heitä voi Harakat sun muut politiikkopellet kurmuuttaa ja ryöstää miten paljon tahansa. Demokratian ylevässä hengessä tietysti.

5 tykkäystä

Näinhän tämä juuri menee. Taloudessa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus usein unohtuu, etenkin eräiltä puolueilta ja järjestöiltä, joita en tässä viitsi nimeltä lähteä mainitsemaan.

Uppoavastakin laivasta vasemmiston käsi yltää rannalla seisovan yrittäjän/sijoittajan taskuun😏

3 tykkäystä

Monella ihmisellä on kyllä täysin vieraantunut näkemys siitä millasia palveluita julkisin varoin voidaan tarjota. Taas iltapäivälehdet jaksaa rummuttaa siitä, kuinka vähän tukea omaishoitajat saavat. Jos omaishoidontuki on luokkaa 600e, niin sitä pidetään ihan järkyttävän pienenä summana. Samalla yritetään selittää kuinka laitoksessa maksut olisivat paljon suuremmat.

Tosiassa summa on monissa tilanteissa huomattavasti suurempi: Jos pariskunnasta toinen toimii toiselle omaishoitajana, niin “saatu” summa omaishoidosta on omaishoidon tuki esim. n. 600e ja siihen lisäksi mahdollisesti 80% omaishoidettavan tuloista tai maksimissan 42,5% prosenttia pariskunnan tuloista. Koska vakiintuneesti laitoshoitoa vaativan henkilön tuloista nuo ilmoitetut prosenttiosuudet veloitetaan palvelumaksuna. Omaishoito käytännössä tuetaan huomattavasti suuremmalla summalla kuin mitä omaishoidontuki itsessään kertoo. Nämä rahathan ei siis suoraan omaishoitajalle mene, mutta pariskunnan tilanteessa sillä ei suurta merkitystä ole. Varsinkaan, jos tulot kuluvat pääasiassa yhteiseen elämään.

Tämäkään ei kaikissa tapauksissa ole ihan yksiselitteinen, mutta kertoo vaan sen, että yksittäistä tukea tarkasteltaessa kokonaisuus voi vääristyä huomattavasti. Silti yleinen mielipide tuntuu monessa tilanteessa muodostuvan yksittäisen luvun mukaan.

2 tykkäystä

" POLIITTISESTI erittäin tulenarka kysymys on, pitäisikö seuraavassa eläkeuudistuksessa ensimmäistä kertaa puuttua myös maksussa oleviin eläkkeisiin.

Sukupolvien välistä taakanjakoa voisi tasapainottaa esimerkiksi ”indeksijarrulla”, jollaista Etlan tutkijat Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila hahmottelivat alkuvuodesta julkaistussa artikkelissaan.

Indeksijarru pienentäisi työeläkkeisiin vuosittain tehtäviä indeksikorotuksia, jos järjestelmän rahoitus olisi ajautumassa ongelmiin. Näin riskiä kantaisivat työikäisten lisäksi myös eläkeläiset.

Tämän päivän eläkeläisille järjestelmä on ollut suosiollinen, sillä ETK:n laskelmien mukaan he saavat maksamilleen eläkemaksuille keskimäärin selvästi enemmän vastinetta kuin nykynuoret tulevat aikanaan saamaan."

Mitäs veikkaatte kumpi on politiikoille tärkeämpää: nuoret ja tulevaisuus vai suuren äänestysmassan omaavien eläkeläisten miellyttäminen?

4 tykkäystä

Ihmetteleekö joku vielä miksi ihmiset ei hanki lapsia… Voi olla aikamoiset meiningit tulevaisuudessa jos ilmastonmuutos puskee päälle ja talouden perusturvaverkot lahoaa käsiin.

Toisaalta ehkä palaamme jonkinlaiseen yksinkertaisempaan elämään, ainakin massojen osalta. Voihan se olla onnellisempaa elämää verrattuna tämänkin päivän oravanpyörään, puhumattakaan jos tämä tästä vielä kiristyy.

2 tykkäystä

Ethän vaan pakota Masse-setää kertomaan omaa mielipidettään::slight_smile:

Tätähän ei nyt auta yhtään se, että nuoret eivät ole lähelläkään vanhempia ikäluokkia äänestysaktiivisuudessa. Sinänsä ihan luonnollista, kun on elämä edessä ja huolet vähissä, mutta toisaalta paradoksaalista koska nuorten pitäisi ajaa kaikista kovimmalla vimmalla tulevaisuuden näkymiään paremmaksi myös poliittisella kentällä. Vanhemmat ikäluokat kuitenkin saavat nyt ja pitkälle tulevaisuuteen koko ajan kovempaa volyymia suhteessa nuoriin väestön ikääntyessä.

Toisaalta se, ettei nuorten äänestysaktiivisuus ole samalla tasolla kuin vanhemmissa ikäluokissa johtuu varmasti myös osittain siitä, että nuoria on ehdokkaina huomattavasti vähemmän, jos ollenkaan. Mitään takeitahan ei ole siitä, että eläkeikää lähestyvä ehdokas, vaalilupauksistaan huolimatta, veisi oikeasti nuorten asioita eteenpäin. Nuoren on siis helpompi äänestää toista nuorta, mutta näitä ehdokkaita ei kuitenkaan pilvin pimein ole ja siksi osa nuorista varmasti äänestää vanhempia ehdokkaita.

Äänestysaktiivisuudessa näkyy ikäjakauman lisäksi myös koulutustausta. Korkeasti koulutetut ovat aktiivisempia äänestäjiä ja yleinen kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan on myös usein korkeampi. Tulee kuitenkin huomata, että ne nuoret, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta eivät ole suinkaan eduskunnassa edes auttamassa omaa asemaansa yhteiskunnassa, vaan pikemminkin istumassa koulun penkeillä. Kyllä varmasti nuorten keskuudessa kiinnostus riittäisi, mutta kukaan nuoremman sukupolven edustaja ei ole vielä näemmä tehnyt merkittävää aloitetta siihen suuntaan. Luulisi, että vakuuttava nuori voisi saada huomattavan määrän kannatusta oman ikäluokkansa keskuudessa ja siten nousta osaksi päätöksentekoa. Mutta heitäkin tulisi olla enemmän, sillä yksin on vaikea saada aikaan muutosta.

3 tykkäystä

Loppujen lopuksi sillä, ketä ehdokasta äänestää, on aika vähän vaikutusta mihinkään. Puolueet määräävät kuitenkin suunnan. Eli äänestät ensisijassa puoluetta. Siksi Oy Suomi Ab säästäisi aika paljon rahaa sillä että puolittaisi kansanedustajien määrän. En usko, että vaikuttaisi edes päätösten laatuun.

4 tykkäystä

Ei se nuori ikäkään vielä tarkota sitä, että nuorten asiat ja tulevaisuus kiinnostaisi. Hyvänä esimerkkinä nykysen eduskunan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen. Oikein profiloitunut eläkeläisten ja vanhusten asioihin ja meni heidän äänillään läpi :smiley:

Ongelma on nuorten osalta siinä, että yksittäiset edustajat eivät voi saada mitään aikaan. Puolekuri pitää yllä sen, että äänestysmassan omaavia eläkeläisiä ei liiaksi suututeta. Mitä tällasessa tilanteessa edes erimieltä oleva nuori voisi saada eduskunnassa aikaan? Tuskin mitään mullistavaa. Mutta nyt kun on halpaa lainarahaa tarjolla, niin valtioistakin voidaan tehdä zombivaltioita. Nuoret kyllä hoitaa korkokulut sitten, kun ne taas nousevat. Jos korko nousisi 5 prosenttiin, niin se tarkottaisi n. 10% valtion budjetista pelkkiin lainojen korkoihin.

Ongelma on pitälti ihmisiässä: jo nelikymppisillä vanhemmat alkaa olemaan siinä iässä, että vanhusten asiat alkaa koskettamaan merkittävästi jo läheisiä. Isälle ja äidille pitää saada hyvä eläke, kunnolliset hoivapalvelut jne. Miksi siinä sitten äänestettäisiin palvelujen karsimisen puolesta?

Kerran saavutettuja etuja on vaikea karsia ja siksi on erittäin vaarallista paisuttaa julkisia menoja lisää. Aina ne koskettaa niin suurta joukkoa, jotka sitten ajattelavat tyyliin: “miks just nyt karsitaan kun naapurin penttikin sai aiemmin sitä ja tätä. Miksi just nyt kun se auttaisi myös meitäkin?” Koskaan ei siis tule hyvää hetkeä pienentää menoja.

Nuoret ei voi yksin äänestämällä pelastaa tulevaisuutta vaan siihen tarvitaan ryhtiliikettä koko poliittiselta järjestelmältä. On täysin vastuutonta lisätä palveluihin tai etuihin käytettävää summaa, jos julkinen talous ei ole tasapainossa. Palveluita ja etuja on karsittava niin paljon, että pästään tilanteeseen, jossa tulot vastaa menoja. Mitään muuta hyvää ratkaisua tässä ei ole. Jos pottia on jakamassa useampi, niin silloin jako-osuus on vain pienempi.

2 tykkäystä