Politiikkanurkkaus

Onko se koulukirkkoihin liittyvä sääntö muuttunut jossain kohtaa? Ennen se nimenomaan ei perustunut vapaaehtoisuuteen, vaan kirkkoon oli mentävä, jos uskonnon tunneilla istuit. Vaikket kirkkoon olisi kuulunutkaan. Jännä muuten miten ihmiset suureen ääneen huutelevat ruotsin ja harrasteaineiden opetuksen lopettamisen perään, ne kun aiheuttavat kuulemma turhia kustannuksia. Samaa kritiikkiä ei tunnu uskonto saavan, vaikka ainakin henkilökohtaisesti en koe minkään muun olleen yhtä pahaa ajan haaskausta peruskoulussa.

5 tykkäystä

Omasta mielestäni nykyinen woke aate, joka piiloutuu aina vähemmistöjen oikeuksien taakse, ei ole mitenkään niin veretseisauttava ismi että sitä kannattaisi pakkosyöttää herkästi manipuloitaville nuorille Setan kautta.

Odotettaisiin rauhassa että lapset kasvavat aikuisiksi ja he voisivat sitten itse vapaaehtoisesti käydä kuuntelemassa Setan opetuksia jos haluavat. Kovin monihan meistä ei sinne mene kun ei vaan jaksa kiinnostaa kyseiset asiat.

24 tykkäystä

Biologiaa saisi kyllä opettaa aika paljon enemmän nykyään, kun niin moni tyttö luulee olevansa poika ja poika olevansa tyttö. Jotenkin on kovin hankalaa ilmeisesti oppia tuota aihetta.

7 tykkäystä

Tämä ketju jaksaa aina yllättää. Vaaditaan näköjään todella paljoa työtä, että ihmisten asenteet saadaan muuttumaan. On huvittavaa huomata kuinka lasten satuhetket ynnä muut harmittomat tapahtumat herättävät kiivaita tuntemuksia lähinnä aikuisten miesten keskuudessa. Hyvinvointivaltiotkin menee kohti kadotusta kun tällaisia aivopesuja kehdataan järjestää. :smiley:

12 tykkäystä

Mitä väliä sillä on, että koulukirkko oli ennen pakollista? Senhän takia se on muuttunutkin, kun ei ollut pakkopullana kaikille mukavaa. Vastaat minulle nyt ihan turhin argumentein täysin turhaan. Pitäisikö tästä tehdä pakkopullaa ja mennä taas touhussa taaksepäin?

Olen samoilla linjoilla uskonnon opetuksen kanssa sen hyötysuhteen kannalta. Se ei ole yhteiskunnallisesti kaikista tuottavinta opettamista yleissivistyksenkään puolesta. Uskontoa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelmassa esim. senkin takia, kun siinnä tulee hiukan ihmisen historiaa samalla (ja nyt en meinaa tällä näitä vääristäviä asioita, kuten ettei evoluutiota olisi olemassa). Uskonto on vaikuttanut meidän kielien, taiteen ja esimerkiksi oikeusjärjestelmän kehittymiseen. Toiseksi varmaankin on se, että esimerkiksi Yhdysvalloissa muuksi kuin heteroksi identifioituvia on jokin about 7% ja uskontoihin kuuluvia about 75%. En itse saanut kauheasti irti mitään hyödyllistä koulun uskonnon tunneilta, joten olisin mieluusti valinnut muuta tilalle.

1 tykkäys

Miten äärettömän ajanhukkaa on keskustelu jossa jonkun keskustellessa sukupuolien moninaisuudesta sukupuoliroolien ja odotusten, halujen, kiinnostusten ja itseilmaisun ja itse identifioinnin kautta toinen osapuoli argumentoi siihen kromosomeilla.
Sex and Gender - understand the difference.

2 tykkäystä

Varmaan niin olisivat nuo seksuaalivähemmistöt jo maailmasta hävinneet, jos ne eivät lähtemättömästi ihmisyyteen kuuluisi, kun ne on meilläkin päin viimeiset 2000 vuotta kielletty ja laittomiksi lausuttu. Ihan perusteltua on viimeistään tässä kohtaa koettaa jotain täyskieltoa inhimillisempää lähestymistapaa.

4 tykkäystä

Se ei ole mikään harmiton satuhetki kypsymättömille lapsille, jos ideologiaa tuodaan niin, että siihen on pakko osallistua. Antaa lasten olla lapsia sen hetken kun he ovat. Iän mukana sitte huomaavat mihin lokeroon kuuluvat. Mutta ei, pakko hieroa päin naamaa omaa propagandaa.

6 tykkäystä

Ei kukaan ole kieltämässä seksuaalivähemmistöjä. Tahallinen väärinymmärtäminen on nykyisin liian yleistä.

“– On täysin käsittämätöntä, että Suomen koululaisilla olisi velvollisuus osallistua vasemmistolaisen pride-liikkeen ja Setan opetukseen, Aittakumpu arvostelee.”

9 tykkäystä

Kuulostaa vähän kasvisruokakeskustelulta: Lihaa on tarjolla vuoden ympäri kaikkina päivinä. Sitten kun kerran kuukaudessa lätkäistään tarjolle pelkkä kasvisvaihtoehto, se on kamalaa mädätystä ja ideologian pakkosyöttöä :scream:.

Yläasteikäiset eivät kyllä ole lainkaan niin infantiileja kuin täällä annetaan ymmärtää. Kyllä he ymmärtävät, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on ihmiskunnassa esiintyvä ominaisuus, ei mikään tarttuva kulkutauti. Aikuisten ymmärryksestä ja sopeutumiskyvystä en ole aina niin varma, ja onhan se ymmärrettävää, kun monen lapsuudessa em. asiat olivat vielä tautiluokituksen alaisia ja saattoivat johtaa käräjille.

Transsukupuolisuus ilmiönä on muuten havaittu (ihan tieteen keinoin) joskus 1960-luvulla. Jännä että se tuodaan tasaisin väliajoin esille ikään kuin uutena ilmiönä, joka on nyt yhtäkkiä pamahtanut jostain vihreiden puoluetoimistolta riivaamaan meitä. Aiemmin näitä asioita on käsitelty todella heikosti. Ehkä ajatuksena on ollut, että jos koko ilmiötä ei tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Tätä logiikkaahan testattiin jo homouden suhteen, mutta vähän näyttäisi siltä, että homot eivät ole mihinkään kadonneet keskuudestamme.

17 tykkäystä

En tiedä, että liittyykö tuo johonkin ihmistyyppiin vai mihin, mutta monilla tuntuu olevan todella pelokas suhtautuminen siihen, mitä ihmiset kuulevat tai näkevät. Ajatus tuntuu olevan juurikin se, että jos kerrotaan transsukupuolisuudesta, niin kohta nuoret eivät enää ymmärrä biologisista sukupuolista. Tai jos laulun sanoissa puhutaan itsemurhasta, niin kohta kaikki tekevät itsemurhan. Tai jos peleissä ammutaan ihmisiä, niin kohta kaikki ovat kouluampujia. Tai jos ihmiset lukevat kirjaa, jossa kerrotaan, niin… Tai jos…

Puhdasta mutua, mutta tämä lienee yleisempää konservatiivien puolella. Ei siihen tosin yksinoikeutta ole, vaan ihan samalla tavalla “toisella puolen” tunnutaan pelkäävän ja haluavan sensuroida milloin mitäkin. Kantavana ajatuksena tuntuu olevan, että ihmiset ovat niin uunoja, että jos vain saavat jostain eteensä vääränlaista puhetta, tekstiä tai kuvaa, niin ovat välittömästi sen pauloissa ja heistä tulee mädättäjiä, suvakkeja, satanisteja, murhaajia tai milloin mitäkin.

En itse tykkää, että poliittisia kannanottoja työnnetään kouluihin tai kovin nuorille, vaikka onkin aika veteen piirretty viiva, että mikä on poliittinen kannanotto. Mutta enempi kyse on siitä, että saman ajan voisi käyttää paljon hyödyllisemminkin ja jos lähdetään viemään arvomaailman opettamista kovin paljoa kouluihin, niin on hyvin vaikea vetää raja siihen, että mihin se sitten jätetään. Mitkä kaikki asiat ovat niin tärkeitä, että niistä pitäisi valistaa oppilaita muun opetuksen kustannuksella? Kun kysytään suurelta joukolta, niin saataisiin aika pitkä ja sisäisesti ristiriitainen lista. Erilaisia, mielestäni kouluun kuulumattomia asioita enemmän mua ärsyttää silti ihmiset, jotka niitä koittaa sinne työntää, vaikka omasta mielestään varmasti tekevät hyvää työtä. Aivan kuten he, jotka koittavat pelastaa viattomia lapsia kiirastulelta muuttamalla biologian opetusta kohti luomisoppia.

Ehkä kouluissa voisi olla joku aine tai muuten vain allokoitu viikkotuntimäärä, mikä sitten rajattaisiin ajankohtaisiin asioihin. Tavallaan yhteiskuntaoppi sivuaa vähän tätä, mutta taitaa olla aika paljon kiinni opettajasta.

4 tykkäystä

Olen samaa mieltä siitä, että ideologia ja propaganda pitäisi voida pitää minimissään koulussa, tai (koska niitä ei koskaan voida täysin välttää) siitä niistä aina vähintäänkin puhua niin, että opetetaan ihmisiä tunnistamaan ne. Ongelmana tässä lainaamassani lausahduksessa on kuitenkin se, että ideologiaksi ja propagandaksi leimataan tosiasioiden puhuminen. Toisin sanoen jos sanotaan että “homoseksuaalisuus on yksi ihmislajin seksuaalisista orientaatioista”, tämä ei ole ideologiaa tai propagandaa vaan totuus. Sen sijaan lausahdus “homoseksuaalisuus on syntiä” on täysin ideologinen ja sitä ollaan käytetty nimenomaan tietynlaisen uskonnollisen ja poliittisen propagandan keskeisenä väitteenä.

2 tykkäystä

Kouluopetusta ei pidä liiaksi ulkoistaa koulun ulkopuolisille poliittisille järjestöille, oli sitten kyseessä Seta tai MTK. Opettajien pitäisi itse kyetä toteuttamaan asiat mahdollisimman pitkälle.

4 tykkäystä

Näin opettajana koen, että kyse ei ole vain tästä Setan tasa-arvo/moninaisuus työpajasta, vaan siitä, että kokoajan työnnetään lisää ja lisää koulujen järjestetäväksi ja vastuulle. Kaikki aika joka käytetään erilaisien järjestöjen masinoimiin työpajoihin (jotka toki voivat olla myös hyviä) ovat pois peruskoulujen päätehtävästä, opetuksesta. Juuri ne perustaidot ovat tällä hetkellä todella heikoissa kantimissa (Mm. PISA), ja näkisin, että niihin tulisi panostaa, ei järjestöjen suunnittelemaan valistustyöhön, joka on jo nyt osa mm. terveystietoa.

Koulu on karkaamassa hyvin kauas siitä, mitä se oli omana kouluaikana, josta ei edes ole kahta vuosikymmentä enempää. Nykyään se on hyvin paljon kaikille kaikkea- mentaliteetilla toimivaa puuhastelua, koska asioihin ei voida puuttua kun täytyy pelätä piuhoja pitkin tulevia huoltajia tai salakuvaavia opiskelijoita. Kumpikin ääripää (supertaitavat, superheikot) ovat ihan yhtä heitteillä, koska aika ei vain riitä kaikkeen.

Uskonnon opetuksesta kun puhuttiin ylempänä, niin olen samaa mieltä että perinteinen tunnustuksellinen uskonnon opetus voitaisiin lopettaa täysin. Onneksi tätä jo toteutetaankin valtaosassa kouluja enemmän ‘uskontojen opetuksena’, jossa tutustutaan eri uskontojen vaikutuksista kulttuuriin. Tämän koen erittäin hyödyllisenä.

Ruotsin opetuksen näkisin mielellään loppuvan, tai edes siirtyvän vapaaehtoiseksi. En näe hyötyä noin marginaalisen kielen opiskeluun.

Jotta ei karata liikaa politiikasta, hyvin mielelläni antaisin ääneni puolueelle, joka olisi valmis tekemään täyden reformin nykykouluun. Palattaisiin tasoryhmiin, erityisluokkiin, rajattaisiin luokkakokoa ja vedettäisiin kaikki ylimääräinen työ opettajilta pois. Me olemme opetusalan ammattilaisia, emme kirjanpidon, vartioinnin tai sosiaalityön. Jos työajan saisi käyttää opettamiseen, voisin väittää, että pitkässä juoksussa sillä olisi ihan merkittävää vaikutusta myös kansantalouteen.

Saa vinkata puoluetta, joka on valmis panostamaan perusopetukseen, eikä vain kaatamaan sinne rahaa vailla mitään ajatustakaan kuunnella opettajien mielipidettä miten homma tulisi muuttaa.

e. @mskomu hieno kirjoitus alempana! Kirjoitit hyvin sen, miten itse ajattelen. Kiitos! :slight_smile:

40 tykkäystä

Kouluopetusta ei pidä liiaksi ulkoistaa koulun ulkopuolisille poliittisille järjestöille, oli sitten kyseessä Seta tai MTK. Opettajien pitäisi itse kyetä toteuttamaan asiat mahdollisimman pitkälle.

Miksi ainoa hyväksytty tietolähde on opettaja? Ei opettaja tiedä kaikesta kaikkea. Mielestäni on ihan fiksua, että tutustutetaan oppilaat myös eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiin. Se tuo vaihtelua ja demonstroi nuorille, että yhteiskunnassa on erilaisia toimijoita ja tietolähteitä.

Kyllä kouluilla käyvät mm. pankkien edustajatkin silloin tällöin esittelemässä sijoittamista. Onko tämä liian ideologista ja pitäisi poistaa koulun ohjelmistosta? Ainahan 1970-luvulla oppinsa saanut opettaja voi itsenäisesti käydä läpi nämä sijoitushommat, kuka milläkin asiantuntemuksen tasolla.

3 tykkäystä

Ei kai kukaan väitä, että opettaja on ainoa hyväksytty tietolähde, mutta koulussa vähän niin kuin kuuluisi olla yksi ainoista. Opettajat tekee ihan varmasti virheitä ja opettajien taidoissa ja motivaatiossa on varmasti suuria eroja. Mutta vähintään saman verran niitä on eri järjestöjen tai koulun ulkopuolisten tahojen tyypeissä. Mun mielestä on parempi, että oppilaiden kanssa tekemisissä olevat ihmiset ovat tietolähteenä, kuin ne, jotka eivät ole.

Näen vain, että tulee enemmän ongelmia, kun vaikeita päätöksiä ulkoistetaan kauas oppilaista. Eli kyllä, 70-luvulla opintonsa suorittanut opettaja voi tietää, tai olla tietämättä sijoittamisesta mitään ja pankinjohtaja on luultavasti parempi henkilö kertomaan siitä. Mutta mielestäni tämä ei ole relevantti kysymys tai pointti, vaan kysymys on, että: “Halutaanko, että pankit tekevät päätöksiä siitä, mitä oppilaille opetetaan, vai opettajat?”. Mielestäni parempi, että opettajat. En usko, että oikein mitään havaituista ongelmista parantaisi se, että päätökset vietäisiin kauemmas. Kompromissina voisi olla vaikka x tuntia per kuukausi, kun puhutaan jostain ihan muusta.

Homma lähtee jossain määrin tosi asioiden tunnustamisesta: kouluissa on eroja, opettajissa on eroja ja oppilaissa on eroja. Mitään näistä asioista ei muuta, jos järjestöt sotkeentuvat hommaan. Lisäksi on biljardi asiaa, joita olisi hyödyllistä opettaa kouluissa. Mun mielestä olisi tosi hyvä, että ihmiset ymmärtäisivät psykologisia vinoumia, stressinhallintaa, sijoittamista, principal agent -ongelmaa, peliteoriaa, koodaamista, jne. jne. jne., mutta onko koulun tavoite opettaa näitä kaikkia? Tai voidaanko olettaa, että koulu opettaa kaikkia näitä? On parempi saada 50 %:ia sadasta, kuin prosentti tuhannesta - jos koulun, opettajien ja oppilaiden harteille ladotaan liikaa hyödyllisiä ja hyviä asioita, niin fokus hukkuu ja lopputulos on fiasko. Mikä on liikaa, on vaikea kysymys.

6 tykkäystä

Mutta mielestäni tämä ei ole relevantti kysymys tai pointti, vaan kysymys on, että: “Halutaanko, että pankit tekevät päätöksiä siitä, mitä oppilaille opetetaan, vai opettajat?”. Mielestäni parempi, että opettajat. En usko, että oikein mitään havaituista ongelmista parantaisi se, että päätökset vietäisiin kauemmas. Kompromissina voisi olla vaikka x tuntia per kuukausi, kun puhutaan jostain ihan muusta.

Opetussisältöjen pääsuunnat määräytyy opetussuunnitelman perusteella. Lisäksi opettajalla on laajalti päätösvaltaa, miten tuntinsa käyttää. Ei jokaista tarjottua järjestövierailua ole pakko ottaa vastaan tai sisällyttää opetukseen. On myös tavallista, että vierailijoiden esittämät asiat puretaan myöhemmin keskustelun muodossa, jolloin opettaja voi omalla asiantuntemuksellaan oikoa mahdollisia virheitä ja vastata heränneisiin kysymyksiin.

Tämä keskustelu lähti liikkeelle yksittäisestä työpajasta, joka oli vieläpä toteutettu oppilaiden toiveesta. Vaikea nähdä, että PISA-Suomi romuttuisi siitä, että yhtenä päivänä järjestetään tämän kaltainen työpaja. Tuo kyseinen aihe on vielä sellainen, että tod.näk toteutustapa tukee oppimistavoitteita.

1 tykkäys

Nämä järjestöt ovat ns. yhden asian viestintätoimistoja. Varsinkin kun katsoo minkälaista porukkaa otetaan esimerkiksi Helsingissä kouluihin valistamaan niin Sieltä on turha odottaa mitään neutraalia näkökulmaa mikä kannustaisi oppilaita kriittiseen ajatteluun

10 tykkäystä

Eipä tuo opettajien laaja päätösvaltakaan ole hyvä, kun opettajiksi valikoituu ääripään kannattajia. Parhaiten jäänyt mieleen tämä Joakim Vigeliuksen potkiminen ulos kurssitlta kun hän “loi turvattoman tilan” kieltämällä miesten kuukautiset.

Koulussa opetettavat sisällöt pitäisi olla neutraaleja, faktapohjaisia eikä opettajilla pitäisi olla mitään asiaa levittää omia mielipiteitään mistään, eikä varsinkaan syrjiä oppilaita mielivaltaisesti jos oppilaiden kommentit eivät miellytä, kun häirintää ei tapahdu.

8 tykkäystä

Tämä on aivan totta, mutta sama pätee kaikkeen muuhunkin. Opettaja opettaa - opetussuunnitelman mukaan kyllä - mutta välittää varmasti omia näkemyksiään ja etiikkaansa oppilaille. Sitä ei voi välttää. sitä paitsi, niin ei oikeastaan pidä ollakaan. Jos opettajilta vaaditaan täydellistä neutraaliutta, pitäisi olla täydellisen riippumaton. Annan esimerkin:

Opettaja puhuu orjuudesta. Oppilas kysyy, oliko orjuus väärin? Opettaja vastaa, että orjien mielestä se luultavasti oli väärin, mutta orjien omistajien mielestä ei, sillä niiden avulla luotiin hyvinvointia monille ihmisille. Kuinka voi määritellä, oliko se väärin?

Toinen esimerkki:
Opettaja puhuu seksuaalisesta suuntautumisesta. Oppilas kysyy, onko väärin, että Iran teloittaa homoja? Opettaja vastaa, että miljoonien ihmisten mielestä homous on väärin ja suuri osa Iranilaisista näin ajattelee. Jos suurin osa on sitä mieltä, että siitä voidaan teloittaa, niin kuinka voi määritellä että se olisi väärin?

Em. karrikoituja esimekkejä käyttäen, voidaan todeta että opetus ei elä arvotyhijiössä. Samoin kun käydään jossakin seminaarissa tai järjestön tapahtumassa koulun taholta, opettajan tehtävä on tässä kertoa, että ko. järjestö edustaa jotakin mielipidettä ja ajaa asiaa X. Samalla kertoo oppilaille, että voivat muodostaa omia mielipiteitä asiasta ja heidän pitääkin ja että samalla tämä on harjoitus medialukutaidosta ja kriittisestä kuuntelemisesta. Asioita voi ja pitää ajatella monelta kantilta.

Oppilaita ei voi - ja ei pidä - varjella eriäviltä mielipiteiltä. Lapset eivät ole hauraita kristalleja, joiden minuus hajoaa kosketuksesta vaikka seksuaalivähemmistöihin. Millainen ihminen kasvaisi sellaisesta, joka ei koskaan kuule mitään sellaista, josta pitäisi muodostaa oma mielipide? Uniikki lumihiutale?

Yhdysvalloissa tämä “kulttuurisota” on mennyt askeleen pidemmälle:

Opettajien tarjoamat kirjat pitää hyväksyttää spesialistilla, ennen kuin sitä voi antaa lasten luettavaksi.

Manatee County School District teachers are experiencing “fear” and “confusion” as the district works to implement HB 1467, which requires that books be pre-approved materials or vetted by a media specialist trained by Florida’s Department of Education, according to Pat Barber, president of the Manatee Education Association, the county’s teachers’ union.

Mitä opettajalle voi käydä, jos lapsi saa väärän kirjan luettavakseen?

“It’s unconscionable to me that teachers would be put in a position that their good deed of providing classroom libraries for their students in order to instill the love of reading could possibly result in a felony,” Barber told CNN.

Tällaiselta lapsia yritetään suojella. Kuka voisi olla sitä vastaan?

selection of library materials – including classroom libraries – must be “free of Pornography” and prohibited material under the law, “suited to student needs and their ability to comprehend the material presented,” and “appropriate for the grade level and age group.”

Mitä tehdään käytännössä?

While battles over access to controversial books have traditionally been fought district by district, and even school by school, Republican-controlled states including Florida, Georgia, Tennessee and Texas have pushed statewide rules that make it easier for critics to remove titles they dislike from school libraries in every community.

Mitä Floridassa tapahtuu tällä hetkellä?

5 tykkäystä