Osakesijoittaminen

Politiikkanurkkaus

Tämä maskicase alkaa olla jo käsitelty. Melkoista sekoilua on ollut kaikin puolin. Valitettavasti edelleen on jäänyt auki asioita, joita tuskin saa enää selville muuten kuin poliisitutkinnalla.

Hyvä että sotku kuitenkin pääosin käsitelty ja päästään puhtaalta pöydältä eteenpäin.

Mutta tämä on sen verran humoristinen juttu, että pakko kommentoida.

Jos jotakuta on jäänyt askarruttamaan, harjoittaako pääministeri suoraa poliittista ohjausta hyvin pieniinkin asioihin valtionhallinnossa, niin ehkä tämän jälkeen ei tarvitse enää arvuutella.

THL tviittasi Sanna Marinia puolustavan viestin viime yönä. Sanna Marin jakoi tämän päivityksen 40 sekunnin viiveellä. :rofl:

1 tykkäys

Jos jotakuta on jäänyt askarruttamaan, harjoittaako >pääministeri suoraa poliittista ohjausta hyvin >pieniinkin asioihin valtionhallinnossa, niin ehkä tämän >jälkeen ei tarvitse enää arvuutella.

Sinulla on hyviä ajatuksia ja perusteluja moniin asioihin. En ymmärrä miksi tässä tapauksessa pitää jatkaa hallituksen ja pääministerin mustamaalaamista halla-ahomaisesti. Verkkouutiset on poliittinen lehti ja harrastaa sen mukaista uutisointia. Juuri tuli virallinen selvitys mikä THL kanta maskeihin oli keväällä. Se tieto meni myös hallitukselle. Siinä ohessa Tervahaudan ulostulo erilaisesta mielipiteestä oli varsin erikoinen THL pääjohtajana. Jos oli keväällä eri mieltä, olisi silloin kannattanut johtajana vaikuttaa asiaan. Virallisesti asia on selvitetty. THL ja pääjohtaja antoivat mielipiteensä, joka oli myös STM mukainen.

Maskien käytön ohjeistaminen olisi todellakin ollut paikallaan ja sitä tarvitaan edelleen.

Esimerkki työpaikasta, josta kerroin jatkuu. Yleinen tapa on käyttää maskia miten sattuu. Käsiä ei juuri kukaan puhdista maskin laiton tai poistamisen yhteydessä. Käytetty maski laitetaan ruokapöydälle syönnin ajaksi ja päälle syönin jälkeen.

En tiedä tietääkö kukaan, miten maski toimii, jos käytetty kostea maski kastetaan limapisarassa, jossa on viruksia tai kosketetaan viruksilla kontaminoitunutta pintaa ja sitten laitetaan kasvoille. Onko suojavaikutusta, vai tarttuuko paremmin kuin hengitysilmasta. Itse olisin mieluummin ilman maskia, kuin käyttäisin em. randomisti kontaminoitunutta maskia.

Kaksi erilaista toimintamallia työpaikalla.

Vaihtoehdot: 1. Maskeja ei käytä kukaan. Töihin tulee vain terveet. Työpaikalla puhdistetaan kädet ja pidetään etäisyyksiä.
2. Kaikki käyttävät työpaikalla maskeja koko ajan. Paitsi kahvi-, ruoka- ja tupakkatauolla, jolloin maski otetaan pois tai otsalle tai leuan alle tai laitetaan pöydälle tai naulakkoon ja otetaan käyttöön tauon jälkeen. Käsiä ei puhdisteta maskiin kosketellessa.

Esimerkki on totta. En tiedä, mutta epäilen, että 2. esimerkissä voi virus levitä herkemmin.

Suurin ongelma on se, että huomio suojautumisessa kiinnittyy maskeihin. Pitäisi panostaa muihin paljon enemmän vaikuttaviin asioihin.

Käytän maskia, kun sitä tarvitaan.
En edusta mitään puoluekantaa.

1 tykkäys

Kuten todettua, ei jaksa enää maskicasea käsitellä, jollei uutta tietoa tule. Oleellista on toivottavasti, että kaikki mieltävät nyt, että oikein käytettyinä maskit ovat hyödyllisiä.

Tuo oli mielestäni humoristinen ja myös läpivalaiseva nosto pääministerin toimintatavasta.

Ei minulla ainakaan lähtökohtaisesti ollut mitään Marinia vastaan. Päinvastoin, minusta oli hienoa, että saatiin nuori nainen pääministeriksi. Ja tunsin suomalaisena ylpeyttä siitä, miten se nähtiin positiivisesti myös maailmalla.

Mutta. Ensin alkoi kiinnittää huomiota, että Sanna suhtautui todella nuivasti oppositioon ja esim. opposition ihan valideja huolenaiheita koronasta pidettiin ilmeisesti epäasiallisina. Sannalla vaikutti olevan “herkät varpaat”.

Toiseksi huomiota kiinnitti, että pääministeri S. Marin valehteli ilmeisen poliittisin tarkoitusperin UPM:n Kaipolan tehtaasta ja kylvi negatiivista vastakkainasettelua. Ja se ei ollut pelkkä yksittäinen lapsus, vaan hän väitti kolmen viikon ajan useaan otteeseen eri medioissa, että UPM on sulkemassa kannattavaa paperitehdasta. Tämä on nimenomaan sitä Lindenin kuvaamaa trumppilaista toimintaa.

Tässä vielä pari tuoretta linkkiä pääministerin toiminnasta ja toimintatavoista:

  1. Pääministeri ei puhu suomalaisille toimittajille.
  1. Pääministeri on sairastunut “pääministerin tautiin”.

Toivotaan, että pääministeri ottaa onkeensa ja parantaa otettaan.

Koronakriisissä toimi kyllä pääosin hyvin ja siitä kiitokset.

Oli syynä Hunter Biden tai mikä tahansa, kisa vaikuttaa muuttuneen gallupien perusteella tiukemmaksi. Investor’s Business Daily, jonka mittaus oli 2016 vaaleissa yksi Trumpin voiton parhaiten haistelleista, saa ehdokkaat jo maanlaajuisessa gallupissa kahden prosenttiyksikön päähän. 2016 lopputuloksissa Clinton löi Trumpin 2,1 prosentilla koko maan äänissä. Toki tämä on yksittäinen mittaus, mutta vielä jokunen päivä sitten IBD näytti Bidenille kahdeksan prosentin marginaalia. Trump on onnistunut vähintään pysättämään ensimmäistä väittelyä seuranneen negatiivisen kehityksen ja joiltain osin palauttamaan tilanteen kohti ensimmäistä väittelyä edeltäneitä lukemia. Voittoon tämä ei toki vielä riitä, mutta suunta aiheuttanee päänvaivaa demokraattileirissä, joilla 2016 kisan sulaminen loppumetreillä on vielä hyvin muistissa.

Sinänsä koko tuorein Hunter-case on hieman surkuhupaisa, koska konservatiivien kiukun keihäänkärki vaikuttaa monilta osin kohdistuvan Facebookiin ja Twitteriin, jotka aluksi rajoittivat paljastusten levittämistä. Tämä galvanisoi Trumpiin nihkeästi suhtautuvia konservatiiveja takaisin riviin. Eli jos tarkoitus oli estää kyseenalaisten “uutisten” levittäminen, rajoituksilla on ollut päinvastainen vaikutus. Nyt sitten katsotaan mitä muita lokakuun yllätyksiä varastosta vielä löytyy, vai löytyykö.

Toki samaan aikaan tapahtuu muutakin, ja korkeimman oikeuden tuomarinimitys ei ole suinkaan vähäpätöisimmästä päästä. Bidenin “en kerro” lähestymistapa oikeuden tuomarimäärän laajentamiseen (court packing) ei vaikuta toimivalta strategialta. Venkulointi luo epäluottamusta sekä vasemmalla (uskovat ettei Biden nimitä lisää tuomareita) että oikealla (uskovat että lisää tuomareita tulossa) eikä luo kuvaa vahvasta johtajasta joka uskaltaa seistä näkemystensä takana. En ihmettelisi, jos tämä osaltaan vaikuttaisi epävarmoihin äänestäjiin.

Kaikesta huolimatta Biden johtaa kisaa, katsoo tätä miltä (analyyttiseltä) kantilta tahansa. Jos Trump aikoo voittaa hylkäämättä massiivista määrää postiääniä, kirin pitää jatkua. Trumpin pitäisi viimeisessä väittelyssä onnistua (ja/tai Bidenin epäonnistua), jotta momentum säilyy, ja tältä osin on mielenkiintoista nähdä tuleeko ensimmäisen väittelyn räyhänhenkiseen ja huonosti purreeseen esiintymistapaan muutoksia. Sauma on kuitenkin nähdäkseni edelleen olemassa, sillä kannatus jakautuu perinteisestä poiketen. FiveThirtyEightin kirjoitushetken numeroiden perusteella Trumpin niukka voitto ja Bidenin yli 400 valitsijamiehen rökälevoitto vaikuttavat suurin piirtein yhtä todennäköisiltä, koska vaa’ankieliosalvatioita onkin merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Mielenkiintoista on myös, että Trumpin kannatus valkoisten äänestäjien keskuudessa näyttää laskevan, mutta vastaavasti kasvavan mustien ja latinojen keskuudessa..

Useissa osavaltioissa äänestys on ollut täydessä käynnissä jo jonkin aikaa ja innostus vaikuttaa vahvalta. Esimerkiksi Teksasissa on annettu jo nyt yli 50% viime vaalien kokonaisäänimäärästä, vaikka vaalipäivään on vielä kaksi viikkoa, ja useissa muissakin osavaltioissa vastaava luku on jo 30% tai yli. Korkea äänestysaktiviisuus ei perinteisesti ole ollut republikaaneille hyvä asia, koska heidän erittäin suurella varmuudella uurnilla käyvien ydinkannattajiensa painoarvo liudentuu. Ennakkoäänestyksen etenemistä voi seurata näppärästi vaikkapa ElectProjectin sivuilta.

Kaikkiaan muutoksia sekä äänestyskäyttäytymisessä että yleisessä tilanteessa tapahtuu sen verran paljon, että innostuneille politiikan seuraajille on tarjolla mielenkiintoiset kaksi viikkoa. Toivottavasti sitä pidempään ei tarvitse uuden presidentin henkilöllisyyttä arvuutella.

6 tykkäystä

Tässä kummittelee vielä se potentiaalinen Trumpin “piilokannatus” - koska on alueita joissa meno on niin hurjaa että ei ole “sosiaalisesti hyväksyttävää” tunnustaa kannattavansa Trumpia tai R-tiimiä noin yleensä, tämä voi aiheuttaa galluppeihin vinoumaa. Ei haluta kertoa edes mielipidemittauksiin todellista kantaa. Tuskin isoa vaikutusta, mutta koska marginaalit ovat pieniä niin…

Popparit esiin 3. väittelyn suhteen. Lisäksi konservatiivipuolella on mutinoita liikenteessä että Hunter-sopasta tulisi vielä lisää paljastuksia seuraavan parin vuorokauden sisään.

Itselläni yllättävän jännittynyt tunnelma vaalien suhteen. Etenkin Pennsylvanian tässä kuussa useammastakin suunnasta saadut A-tason kyselytulokset Biden +3/+4 eivät ole mitään itsestäänselviä, kun huomioi, että useammassa pollissa, mitä tarkastellut, virhemarginaali ollut juuri tuota 3-4 prosentin luokkaa (ja 2016 vaalien takia perstuntuma huutaa, että virhemarginaali saattaisi kääntää pollin Trumpiin päin).

Hämmennystä herättää myös jatkuvasti rankasti seilaavat kertoimet: Vedonlyöntisivuilla tarjottiin eilen 1,70 kerrointa Bidenille ja 1,22 popular votella, ja tänään ollaan taas takaisin 1,5:n ja 1,15:n tuntumassa. Selvästi on tärinää ja pärinää joka suunnalla, ja tunteet ovat pinnalla niin kansalla kuin medialla.

Tätä ihmettelin tänään itsekin, mutta lohdutuksena sanottakoon, että kyseessä on vain yksi polli, josta tuli nyt tulokset +2 ja +3, viime viikolla +8, sitä ennen kuun vaihteessa +3 ja sitä ennen syyskuussa +6, +5 ja +8. Siispä tarkastellessa pidemmän aikavälin tapahtumia, ei tuo -6 prosenttia viikossa ole välttämättä niin paha, miltä se näyttää - joskin mieluumminhan sitä Bidenin puolesta vetoa lyöneenä katsoisi mieluiten pelkkiä kaksinumeroisia johtolukuja viikko toisen jälkeen.

2 tykkäystä

Nuo tutkimusten virhemarginaalit ja Trumpin “piilokannattajat” ovat mielenkiintoinen teema. Fiilis 2016 vaalien pohjalta on, että gallupit näyttivät mitä sattuu, mutta lopulta koko maan tasolla ne osuivat suht lähelle (Clintonin gallup-kannatus vaalipäivän alla oli n. 3% vs. voitto äänissä lopulta 2%). Ongelma oli enemmän median narratiivissa, jossa Clintonin voittoa pidettiin varmana, eikä kisan kiristymistä viime metreillä nähty tai haluttu nähdä. Toki keskilännessä oli gallupeissakin merkittävämpiä eroja. Vaalien jälkeen itse kukin paransi metodejaan, ja 2018 välivaaleissa suurin osa gallupeista oli taas hyvin kohdillaan.

Tänä vuonna mielipidekyselyjen tekijöillä on toki poikkeuksellisen hankala osua oikeaan, kun haasteena on ainakin 1) mahdollisesti äänestyskynnystä nostava riski sairastua koronaan 2) mahdollisesti äänestyskynnystä alentava laajennettu postiäänestys 3) postiäänten suurempi todennäköisyys päätyä hylättyjen listalle äänestäjän tekemien virheiden takia tai niiden jämähtäminen postilaitoksen uumeniin 4) tämänhetkisen tiedon perusteella korkeaksi nouseva äänestysaktiivisuus 5) mahdollisesti aiempia vaaleja suurempi ennakkoon annettujen äänien osuus 6) mahdolliset hulinat vaalipäivänä 7) äänestämiseen ja ääntenlaskentaan liittyvä lakijuttujen armada. Osu tässä nyt sitten prosentilleen oikeaan… ei käy kateeksi.

Mielipidetiedustelujen luotettavuudesta kiinnostuneille mielenkiintoinen haastattelu Trafalgar Group -mittausyhtiöstä. Juttu kokonaisuudessaan kannattaa ottaa suolan kera, mutta osittain väittämissä on perää. Esimerkiksi YouGovin tuoreessa mittauksessa vastaajalta kysytään 102 (!) kysymystä. Olen aina miettinyt, että kuka tuollaiseen muka jaksaa vastata, ellei ole äärimmäisen kiinnostunut politiikasta? Ja miten tällaisista ihmisistä kasatusta porukasta saadaan sitten koottua koko kansaa vastaava otos?

2 tykkäystä

Tuo virhemarginaali tunnutaan ymmärrettävän väärin lähes aina. Ilmoitettu luku on todennäköisin otannan koko ja muut muuttujat huomioiden, virhemarginaali ilmoittaa suurimman mahdollisin virheen noilla taustatekijöillä. Mitä lähemmäksi virhemarginaalin maksimia suuntaan tai toiseen mennään, niin sitä epätodennäköisempi se on.

1 tykkäys

Eurooppa-tason katsaus eri maiden ja poliittisten järjestelmien pärjäämiseen Koronan kanssa.

Suomi ja Sanna Marinin hallitus on yksi parhaiten pärjänneitä.

Kuten todettua, Suomessa Sanna Marin ja muut poliittiset päättäjät pelastivat Suomen sosiaali- ja terveysalan virkamiesten ajatuksesta kulkea Ruotsin jalanjäljillä. Hallinnon ulkopuolisten tiedemiesten ja asiantuntijoiden ja median sekä kansalaismielipiteen paine auttoi asiassa.

Noin karkeasti ottaen vaikuttaa siltä, että karkeasti 50/50 koronaresponssin tehokkuudesta on riippunut toisaalta valtion yleisestä yhteiskunnallisesta kyvystä hoitaa asioita ja toisaalta sitten ylimpien päättäjien toimista.

Ping @DocTrSam

Alla poiminta hyvin pärjänneestä Pohjolasta. Ruotsi käsitelty artikkelissa erikseen.

Northern Lights

In almost any global country ranking, whether the subject is quality of life, happiness or quality of education, the Nordics are at or near the top. Coronavirus is no different (for the most part). Norway, Iceland, Finland and Denmark have all weathered the pandemic in solid shape so far. (That all four countries are led by women may or may not be a coincidence.)

The Nordics’ quick imposition of restrictions at the beginning of the crisis helped mute the infection rate, allowing the government to leave shops open and then relax most controls over the summer. That both saved lives and blunted the economic impact. The same is broadly true of the neighboring Baltic countries, which have been spared the worst of the pandemic, suffering fewer than 220 deaths cumulatively. Across the north, efficient public administration in rolling out testing and the public’s willingness to comply with restrictions have been the keys to success.

Norwegian Prime Minister Erna Solberg ’s nationally televised, press conference-style question and answer sessions with schoolchildren are just one example of the region’s innovative political spirit.

Finland’s millennial Prime Minister Sanna Marin has won the most praise for showing, despite her relative inexperience, grace under pressure. While Finland (and the rest of the region) has a number of natural advantages such as geographic isolation, strong social cohesion and a fairly small population, Marin was only four months into the job when the pandemic hit. Finland’s famed crisis preparation offered the new leader a handy template, but at the end of the day, it was up to her. Coronavirus cases in Finland, a country of 5.5 million, have been rising recently (Marin herself had to leave the European Council summit this week after discovering she had been exposed to the virus), but the death rate in the country from the virus (6.34 per 100,000) remains one of the region’s lowest.

5 tykkäystä