Osakesijoittaminen

Politiikkanurkkaus

Hyvinvointivaltion tulevaisuus riippuu lopulta siitä, paljonko yhteiskunnassa on yksityisellä sektorilla tuottavaa työtä tekeviä suhteessa niihin, jotka eivät eri syistä ole työelämässä.

Jos rakastaa hyvinvointivaltiota, pohtii päivittäin ja välillä keskellä yötäkin, miten maasta voitaisiin tehdä enemmän sellainen, jossa ensinnäkin voittoa tekevät yritykset haluavat investoida ja palkata, ja toiseksi työikäisillä ihmisillä on kannustimet ottaa näitä töitä vastaan.

Jos vihaa hyvinvointivaltiota, haluaa hankaloittaa yritysten mahdollisuuksia tehdä kannattavia investointeja ja rekrytointia, lisätä kannustimia pysyä työelämän ulkopuolella, ja sulkea työelämän ulkopuolelle sellaisia työhaluisia, eri syistä hieman vajaasti työkykyisiä ihmisiä, joilla olisi halua tuoda oma panoksensa työmarkkinoille sellaisella korvauksella joka vastaa työpanosta, ja saada sitten esimerkiksi negatiivisella tuloverolla hyvä toimeentulo.

13 tykkäystä

Sanotaan, että olet sinkku Turussa 800€/kk vuokralla (sis. sähkö ja vesi yms). Jäät työttömäksi peruspäivärahalle. Noh, asumistukea saat 320€, peruspäivärahaa saat 378€ ja perustoimeentulotukea 606,06€. On siinä vielä n. 700 euroa välistä eikä perustoimeentulotukea tai peruspäivärahaa anneta ihan joka jampalle oman kokemuksen mukaan. Suomessa köyhyysraja on siellä n. 1150-1200 euron (käytettävissä oleva raha) kieppeillä, että hyvällä lykyllä voit elää köyhyysrajan kieppeillä. Jos vuokra ei sisälläkään niitä laskuja, niin laskuihin ja ruokaan uppoaa helposti tuo 300-400€ kuussa ja aina on kuluneita kledjuja jotka pitäis pitää kuosissa. Mutta tämä nyt menee taas yksilökohtaiseksi mutuiluksi ja jokaisella on eri kulurakenne paikan ja elämäntilanteen mukaan ja tietääkseni Kela ottaa tiedot aika tarkkaan syyniin.

En itse ainakaan pitänyt tuilla elämistä kovin herkullisena tilanteena, joten en oleta että muutkaan siitä oikein nauttivat. Suomessa pitkäaikaistyöttömien suurin ryhmä on muuten 60-64 vuotiaat miehet ja naiset. Ovatko hekin vain heittäytyneet systeemin ruokittaviksi, vai eikö työnantajat oikein halua palkata? Olettaisin, että vähän molempia.

Koetko ymmärtäväsi yhteiskunnan “alempia” luokkia hyvin?

Työttömyys liittyy kannustinloukkujen ja koulutuksettomuuden lisäksi länsimaalaiseen hedonismiin, jossa yksilön vapaus on ajanut yhteisen edun yli aikoja sitten. Näistä voimme poliittisesti vaikuttaa ainoastaan kannustinloukkuihin ja koulutukseen.

Näinpä ainoa vaihtoehto olisi tuupata ihmiset “pakolla” oikealle polulle. Keinoina oppivelvollisuuden laajentaminen ja sosiaaliturvan muuttaminen siten, että työstä ei rankaista. Yleistuki voisi olla kokeilemisen arvoinen. Elämän ei kuulu olla jatkuvaa rentoutumista, eikä valitettavasti suuri osa ihmisistä pysty näkemään tätä työn antamaa henkistä hyvinvointia.

Toimeentulotuilla elävät ystäväni ovat laiskoja, eivätkä todellakaan mitään romanttisia duunareita, jotka eivät vain löydä työtä. Aivoja näillä olisi aivan varmasti ollut sen verran, että edes sen ammattitutkinnon olisivat voineet suorittaa. Olen varma, että tämä sama asia yhdistää hyvin suurta osaa alle 30-vuotiaista työttömistä. Laiskuus ja itsekkyys, nuo nykyaikaisen länsimaalaisuuden suurimmat häpeäpilkut.

Yhteiskunnan ja työllisyysasteen kehittymisen myötä voidaan sitten ruveta keskustelemaan lyhyemmistä työpäivistä ynnä muuta.

On myös paradoksaalista, kuinka samat tahot haluavat tuoda maahanmuuttajia tekemään halpatöitä ja toisaalta vastustavat luokkarakennetta.

22 tykkäystä

Onhan tää vähän huvittavaa kun Suomessa puhutaan pelottavasta oikeistosta. Sanokaa mulle kuinka monta vuotta saa mennä historiassa taaksepäin että Pohjoismaissa on ollut oikeasti oikeistolaista politiikkaa. Oikea oikeistopolitiikka olisi Suomessa poliittinen itsemurha. Kokoomus on niin keskellä kun olla ja voi ja sekin suomalaisten vasemmistohenkisten tilostoinnein katsottaessa. Persuissa voi joku rajatkiinni vatipää löytyä. Talousoikealta tulee isoista politiikoista mieleen lähinnä joku Elina Lepomäki. En jaksa vaaliohjelmaa googlettaa ( enkä Elinan uutta sukunimeä ) mutta eduskuntavaaleissa tutustuin ja ei sitä hyvällä omallatunnolla kukaan oikeistolaiseksi kutsua eikä sitä varmasti sekoita Ronald Reaganin tai vaikka Milton Friedmanin laizzes-faireen.

Muutenkin tuntuu että vasemmisto kamppailee ongelmia vastaan jotka ne on itse luoneet. Pakolaisten integroinnin ongelmista vaiettiin vuosikausia ja vasta nyt, lukuisten kranaatti-iskujen jälkeen, Ruotsi myönsi ongelmansa. Kokoomuksen Stubbikin hehkutti Ruotsin hienoa iloista sulatusuunia. Mun ex heilani joutui vaihtamaan julkista kulkuvälinettä työmatkallaan eräässä Helsingin lähiössä ja se joutui vaihtamaan pidempään reittiin koska koki niin paljon ahdistelua ulkomaalaistaustaisten toimesta keskellä päivää. Jonkun Punavuoressa, Westendissä tai jossain paikkakunnalla missä ainoa ulkomaalaistaustainen voi olla pizzerian pyörittäjä, voi olla vaikea ymmärtää että ei tällaiset ongelmat tai niistä puhumiset ole rasismia. Ja kun ne lakaistaan maton alle hyshys ja samalla kaadetaan patsaita niin onko se ihme että oikeistopopulismi nousee kun asioista ei voi edes puhua.

Nyt ei tarvitse mainita kun budjettikehyksiin palaaminen ja sitä kautta vaikeat valinnat leikkausten kanssa ja oletkin ihmisistä piittaamaton natsi. Muutenkin huvittavaa että sinällään hienoa kaikua luova termi “historiasta pitää oppia” on omittu vasemmistolle ja natsikortteja ja vihjailuja saksalaisesta viiksekkäästä miehestä tulee milloin mistäkin. Olisi jotenkin oletettavampaa että Suomessa se historiasta oppiminen koskisi kommunismia ja sosialismia, mutta empä ihmettele ettei moni ole Solzenitsya lukenut. Parista viestistä sain käsityksen että Kokoomuksen työllisyyspolitiikkakin olisi verrattavissa Gulakkien vankileireihin. Jos haluaa tuoreempaa esimerkkiä niin netistä löytynee haastatteluja miten tyytyväisiä venezuelalaiset on sosialismiinsa. Onhan se toki kaunis ajatus ja toiminee jossain 10hengen farmilla.

IMO kun mietin aikamme suuria ongelmia niin kaikkiin löytyy ratkaisuja työnteosta ja yrittäjyydestä. Kun sulla tulee turunmurteella puhuva töitä tekevä ahkera mamu vastaan niin voi moni persukin hyväksyä hyväksi tyypiksi. Sitten taas nuorten syrjäytyminen ei ainakaan parane sillä että ne komeroituu kelan tuille koska elää niilläkin ja voi pysyä kotona. Nykyään on 30vuotiaita masentuneita eläkeläisiä ja jos joku on lukenut psykologiaa niin voi kuvitella miten se auttaa asiaa että saat sen eläkkeesi mutta samalla olon että musta ei ole mihinkään enkä tee mitään tämän rahan eteen. Yllättävän harva voi hyvin jossei ne koe itseään tärkeäksi tai että edes omalla työpanoksella on merkitystä. Samalla ratkaistaisiin sitä kestävyysvajetta.

Työtilanne on toki nuorille pahempi kun aikoihin pelkästään automaation takia. Jos aloitat nyt opintopolkusi niin kukaan ei tiedä mitä töitä on tulevaisuudessa jäljellä. Israelilainen Harari taisi todeta että jatkossa ei enää ole ns elämänmittaisia uria vaan se jatkuvaa koulutusta aloille joissa jatkossa töitä on. Niin ja me tarvitaan lisää niitä todella suurituloisia jotka tämän kaiken lystin maksavat.

Edit. Tosta itse luomien ongelmien kanssa painimisesta tulee mieleen että onhan se vähän surullisen huvittavaa että kaikki osoittaa huolensa polarisaatiosta ja populismista ja sitten tehdään kaikkensa sen edistämiseksi. Ymmärrän kyllä että vaalit ja kaikkea mutta melkoista muiden puolueiden demonisointia. Ihan hallituksen sisälläkin ei ymmärretä yhtään toistensa näkökulmia. Siihen jotain äänestäjien aliarvioimista ( esim viime kevään maski uutisoinnit, “enhän mä voinut sanoa että maskeista on hyötyä kun niitä ei ole” ) niin ei hyvää päivää mikä soppa. Kyllästyminen Washingtonin politikointiin se ajoi Trumpinkin valtaan.

31 tykkäystä

Minun kokemuksillani ei ole mitään merkitystä tämän asian kanssa, eikä ole sinun anekdooteillasikaan. Ne tuovat tähän keskusteluun tasan nolla lisäarvoa.

Kyllä, ihmisten tulisi ideaalissa maailmassa jatkaa opiskelua läpi elämän, mutta jotkut eivät siihen kykene. Oppimisvaikeudet yms ongelmat vievät aika isolta osalta kyvyn pärjätä. Yhteiskunnan vahvuus on yhtä kuin sen heikoin lenkki.

Ja kukaan ei puhunut maahanmuuttajista halpatyöntekijöinä, vaan tasavertaisina ihmisinä. Mikään sattumanvarainen ihonväri tai kansallisuus ei ihmisestä sen heikompaa tee.

Tämä on tietysti totta ja pätisi hienosti, jos Suomi saisi satunnaisen osuuden globaalista muuttoliikkeestä. Valitettavasti globaali muuttoliikekään ei toimi satunnaisesti, vaan koostuu omaa etuaan hakevista yksilöistä. Suomen järjestelmä on viritetty houkuttelemaan vähemmän ahkeraa segmenttiä, joiden elämää ei kunnianhimo määritä. Yritteliäs kaveri huomaa nopeasti, että parempi ympäristö yrityksen ja henkilökohtaisen elämänlaadun maksimointiin löytyy muualta.

13 tykkäystä

Peruspäiväraha on 33,78€/arkipäivä eli keskimäärin 22pv/kk. Eli luokkaa 750€. EDIT: Kättä pystyyn virheen merkiksi! :raising_hand_man:

Henkilökohtaisesti en kyllä ymmärrä tuota asumistukea, mikäli ei ole tarvetta asua tietyssä osassa kaupunkia (esim opiskelijat). Jos jäät työttömäksi, niin esim 6kk sisällä on töitä löydyttävä tai sitten muutto halvempaan asuntoon, ja tehdään tilaa niille, jotka maksavat itse vuokransa.

Omasta mielestä työttömyystukia pitäisi vielä porrastaa sen mukaan, paljonko on tehnyt työllistymisensä eteen kouluttautumalla. Aina on toki niitä, jotka ponnistavat huipulle pelkällä peruskoululla, mutta tilastojen valossa ei hyvin mene.

Suomalaisen yhteiskunnan ja AY-liikkeen olisi hyvä muistaa, että emme elä missään pohjoismaisessa kuplassa, vaan kilpailemme globaalisti. Työllistämisen korkeat kustannukset ampuvat omaan jalkaan niin kauan kuin Kiinassa, Intiassa ym perslävissä ihmishenki on arvoltaan luokkaa riisikilo.

2 tykkäystä

Itse käytin Kelan laskuria ja pistin sinne sosiaalitukiin sen asumistuenmäärän. Ne tuet kun katsos vaikuttaa toisiinsa.

1 tykkäys

Nämä on näitä oikeistofoorumeilta levinneitä mielikuvamyyttejä, joita on täälläkin jankattu puhki. Kyllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on alhaisempi kuin kantaväestöllä ja siihen pitää puuttua. Mutta onko syynä jokin yleinen laiskuus jota suomalainen systeemi pitää yllä? Ei välttämättä. Esim. maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on selkeästi alhaisempi ja laskee sitä kokonaistyöllisyysastetta, jota voidaan selittää jo sillä, että he ovat paljon suuremmalla todennäköisyydellä pitämässä lapsista huolta, jolla on jo itsessään arvoa yhteiskunnalle. Jos myös oletetaan, että maahanmuuttajalla on jo työ valmiina Suomessa, mutta puolisolla ei ole ja molemmat pärjäävät yhden henkilön tuloilla, niin tämä myös laskee maahanmuuttajien työllisyysastetta. Maahanmuuttajat ovat myös ahkerampia työnhakijoita kuin kantasuomalaiset, mutta silti ovat useammin osa-aika- tai määräaikaistyössä.. Suomenkielen oppiminen on hankalaa ja se on omasta mielestäni aika ymmärrettävä este, eli näkisin, että suomalaiset yritykset voisivat petrata esim. hyväksymällä englannin kieltä puhuvia töihin. Lisäksi lyhyt analogia: samalla tavalla kuin jos yritys haluaa avata uuden toimiston ulkomaille, ei yritys voi olettaa, että siitä uudesta toimistosta tulee tuottava osa yritystä ensimmäisenä jos toisenakaan vuonna. Sama ongelma on maahanmuuttajilla, joilla ei ole työtä valmiina.

Kaikkein isoin ongelma koko maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvässä keskustelussa on yhden kansanväestön syyllistäminen ja asiaan vihkiytymättömien kiihkoilu, jolloin ei edes pyritä ratkaisemaan ongelmaa eikä ymmärtää miksi jokin osa kansasta näkyy tietyissä tilastoissa räikeämmin. Työperäisen maahanmuuton juju on tässä kuviossa (lähde, s. 18):

Eli elämän alku- ja loppupäässä saat valtiolta tukea, mutta työikäisenä olet nettomaksaja. Jos työikäiset tulevat Suomeen työllisinä, ei Suomi ole maksanut heidän lapsuudestaan koituvia kuluja ollenkaan ja on siten nettohyötyjä. Oletuksena on toki, että maahanmuuttajat työllistyvät samalla tahdilla kuin kantaväestö, mutta edes hieman alhaisempi työllisyysaste ei poistaisi Suomen nettohyötyä. Ja kyllä, tuossa tutkimuksessa käsitellään myös pessimististä skenaariota, jossa hyöty on negatiivinen, kuten esim. pakolaisten integraatiossa Ruotsissa. Tuossa tutkimuksessa myös sanotaan näin:

Pohjoismainen laaja ja kattava hyvinvointivaltio on potentiaalisesti altis nk. hyvinvointiturismille. Hyvinvointiturismilla tarkoitetaan maahanmuuttoa, jota motivoi pääsy sosiaalietuuksien piiriin. Potentiaalista hyvinvointiturismia tulee torjua tehokkaasti ja humaanisti. Suomessa hyvinvointiturismin uhkaa voidaan torjua syyperusteisella sosiaaliturvalla, työlähtöisellä ja aktivoivalla sosiaalipolitiikalla, jota toteutetaan kiinteästi yhteistyössä työvoima- ja elinkeinohallinnon kanssa sekä EU-maiden yhteistyöllä.

Eli alleviivaan siis tuota humaania lähestymistapaa, johon ei kuulu kiihkoilu ja syyllistäminen tai muu negatiivinen retoriikka. Asiasta keskustelukin tulee silloin paljon hyväksyttävämmäksi koko yhteiskunnalle.

2 tykkäystä

Valitettavasti tulijoiden suhteen pitää tehdä valintoja tai tätä ei voi olettaa.

Ja jos halutaan houkutella niitä työtä tekeviä niin pitäisi tehdä maassa työn tekeminen kannattavammaksi. Kyseessä on kilpailutilanne vähintään muita EU-maita vastaan. Ainoat merkittävät edut nähdäkseni on poikkeuksellisen vakaa ja rauhallinen ympäristö sekä turvallisuus - jotan sitten yritetään jostain syystä koko ajan suolata koska ihmisarvo tms diibadaaba.

Ainakin omassa työssä olen nähnyt ns. ulkomaalaisvahvistuksia (esimerkkiä pari venäjältä, yksi italiasta ja yksi kreikasta) jotka nimenomaan kaikki järjestään eksyivät suomeen koska rauhallinen ja turvallinen ympäristö sekä mukavasti korkean teknologian työpaikkoja vaikka vero-:bear: onkin ahne verrattuna moneen kilpailijaan. Toistamiseen kuultu tarina on että joo, voisi tienata vielä enemmän monessa muussa maassa, mutta halusivat perheelleen mukavammat asuinolot.

Pitäisi pistää poliitikoille ns. tulospalkkaus maan pärjäämisessä vertailuissa työvoiman houkuttelevuuden suhteen… ja jos verottaja haluaa edelleen vetää nykylinjaa niin sitten pitää panostaa niihin muihin vetovoimatekijöihin, joista yksi on ettei tarvitsisi kadulla pelätä joutuvansa jengien rullaamaksi.

4 tykkäystä

Suomalaisten työllistämistä jarruttaa eniten kohtaanto-ongelma. Olen tästä aiemminkin kirjoittanut. Tietyillä aloilla pula työntekijöistä on niin suuri, että perinteisten käsityöläisten palkat on kohonneet reilusti keskiarvoa enemmän. Tästä huolimatta työntekijöitä ei tahdo löytyä. Tämän takia tarvitsemme jatkossakin työperäistä maahanmuuttoa. Pidemmällä tähtäimellä olisi tärkeää uudistaa koulutusjärjestelmäämme nykytarpeita vastaavaksi, jotta pääsisimme työllistämään enemmän myös kotimaista työvoimaa. Tässä on ehdotettu palkkojen nostoa ratkaisuksi. Tässä on varmasti osittain perää, mutta lopulta se ei kuitenkaan ole ratkaisu. Jos maassa on tarve 50 000 sähkömiehelle ja koulutettuja sähkömiehiä on vain 30 000, ei palkkojen nosto auta mitään. Uskallan väittää, että monella alalla lähes kaikki halukkaat osaajat on jo palkattu. Ainoa keino saada työntekijä on maksaa enemmän kuin kilpailija. Tämä ei taasen kansantalouteen tuo juuri mitään lisää. Resurssi vain siirtyy paikasta A paikkaan B.
Nykyinen koulutusjärjestelmämme on todellisen uudistuksen tarpeessa, ainakin puhuttaessa käsityövaltaisista aloista. Koulut saavat rahoituksensa valmistuneista opiskelijoista. Melko sama mihin he ovat valmistuneet. Hivenen kärjistäen hiljattain on valmistunut hirvittävä määrä medianomeja - reilusti yli tarpeen. Opiskeluhalukkuutta alalle on ollut todella kiitettävästi. Harmi vain kun työpaikkoja ei vastaavasti ole avoinna. Koulujen rahoitus olisi välittömästi vaihdettava työllistymisperusteiseksi: Koulut saisivat rahoituksensa omalle alalle kahden vuoden kuluessa työllistyneistä. Tämä ohjaisi koulut automaattisesti kommunikoimaan työnantajakentän kanssa siitä, millaisia tarpeita nyt ja tulevaisuudessa olisi. Koulujen ei myöskään olisi järkevää päästää löyhällä seulalla opiskelijoita valmistumaan, vaan päinvastoin valmistumisen kriteerit tiukkenisivat automaattisesti. Opetuksen taso nousisi väistämättä.
Vallitsevassa tilanteessa moni opinahjo toimii päiväkerhona. Osalla opiskelijoista ei ole aikomustakaan tehdä kyseistä työtä tulevaisuudessa. Annan esimerkin: Meillä kävi pari vuotta sitten aikuiskoulutuksen ryhmä tutustumassa tehtaaseen. Koulutusnimike oli sisustus painotteinen puusepänlinja. Rahvasta tuli tilaisuuteen kuuntelemaan lähes koko 35 päinen kurssi. Elettiin lokakuun alkua ja Habitare messut olivat olleet edellisellä viikolla. Kerroin pitkästi messuista sellaisella ajatuksella, että kuulijakuntanikin varmasti oli siellä käynyt. Tovin kuluttua kyselin, että kuinka moni oli messuilla käynyt - yksikään käsi ei noussut ylös. Kukaan heistä ei siis ollut käynyt Suomen suurimmassa oman alan tapahtumassa. Matkaakin messuille olisi ollut se 1h ja 20min junalla suoraan oven eteen. Onko tämän sorttisessa panostuksessa koulutukseen mitään järkeä. Monen alan opettajien kanssa keskusteltuani olen valitettavasti joutunut toteamaan, että nykyinen panostus yleissivistäviin aineisiin ei palvele ketään, ei opiskelijoita, eikä sitäkään vähää työllistämistä suunnittelevia yrityksiä. Osa ratkaisusta olisi antaa yritykselle enemmän koulutusvastuuta Sveitsin ja Saksan kisällimaliin mukaisesti. Suomessa käytössä olevalla oppisopimus rakenteella siinä ei ole mitään järkeä. Vastuu koulutuksesta kustannuksineen lankeaa yritykselle ilman mitään takeita siitä, että yritys saisi myöhemmin panoksestaan nauttia.
Meille on kasvanut iso rypäs suuriakin yrityksiä kohtalaisella menestyksellä, jotka valmistavat maailman näkövinkkelistä bulkkitavaraa. Pidemmälle jalostettu tuote loistaa poissaolollaan. Miksi näin ? Väitän, että osa syy on ammattitaitoisen työvoiman puute. Emme pysty jalostamaan tuotteita pidemmälle, koska osaavaa työvoimaa ei riitä sen kannattavasti valmistamiseen. Tälle asialle olisi tehtävä jotain ja nopeasti, muutoin Suomi jää pysyvästi bulkkitehtailijaksi muille pidemmälle jalostaville talouksille. Poikkeuksia toki löytyy, mutta hälyttävän vähän verrattuna esim. Ruotsiin, Tanskaan tai Saksaan.

20 tykkäystä

Maassamme on hoettu työvoimapulasta 90-luvun jälkeisestä lamasta lähtien. Silti meillä on 300 000 työtöntä, jotka pääosin ovat luku- ja kirjoitustaitoisia.

Kohtaanto-ongelma lienee oikeampi termi. Kohtaamisongelma taitaa liittyä syntyvyyteen :slight_smile:

Aikoinaan oli sanonta (silloin kun miehet oli miehiä) että oletko Mies vai Marjanpoimija. Tänä vuonna kohtaanto-ongelma ratkeaa n. 10 000 ukrainalaisen toimesta, koska sukupuolineutraalinen sanonta taitaa olla “oletko henkilö vai marjanpoimija” :love_you_gesture:

Tähän ankaraan työvoimapulaan tarvitaan työperäistä maahanmuuttajaa. Muutaman kymmenen puuttuvan intialaisen koodarin lisäksi en keksi mitään, mihin meidän omat työttömät nokian insinöörit ja muut, eivät pystyisi.

Kuvitellaan että työperäisiä maahanmuuttajia olisi rajan takana jonoksi asti. Ja jos näin ei ole niin keksin muutaman hyvän syyn sille:

-vaikka ilmastomme on lämpiämässä joskus tulevaisuudessa, niin se on keskimäärin kurja ja täällä turistit palelevat heinäkuussakin.
-vaikka propagandan mukaan Suomessa on kovat palkat, niin koulutetulle osaajalle ne ovat surkeat muihin länsimaihin verrattuna
-meidän verotus on törkeän korkea ja mitä enemmän tienaa sen enemmän raippaa tulee

Toki meillä on myös paljon hyvää. Moneen muuhun maahan verrattuna meidän lukumääräisesti suuri virkakoneisto toimii kohtuullisen hyvin ja maassamme on turvallista asua.

Minulla on ratkaisu työperäiseen maahanmuuttoon. Rakennetaan heille oma utopiakaupunki, joka peitetään lasikuvulla. Tällä saadaan kiva ilmasto ja siellä voi vaikka talvella poltella puita, tietenkin päältä sytyttäen. Kaupungissa kaikki tienaavat satatonnia kuussa ja veroprosenttina nolla. Töitäkään ei niin tarvitse tehdä, koska niitä ei virkakoneisto keksi.

4 tykkäystä

Jep, yksi lukuisista kirjoitushäröistä. Vaan saattaapa tuo syntyvyyskin olla jo ongelma :joy:

Edit: korjattu alkuperäiseen

2 tykkäystä