Minun kokemuksillani ei ole mitään merkitystä tämän asian kanssa, eikä ole sinun anekdooteillasikaan. Ne tuovat tähän keskusteluun tasan nolla lisäarvoa.
Kyllä, ihmisten tulisi ideaalissa maailmassa jatkaa opiskelua läpi elämän, mutta jotkut eivät siihen kykene. Oppimisvaikeudet yms ongelmat vievät aika isolta osalta kyvyn pärjätä. Yhteiskunnan vahvuus on yhtä kuin sen heikoin lenkki.
Ja kukaan ei puhunut maahanmuuttajista halpatyöntekijöinä, vaan tasavertaisina ihmisinä. Mikään sattumanvarainen ihonväri tai kansallisuus ei ihmisestä sen heikompaa tee.
Tämä on tietysti totta ja pätisi hienosti, jos Suomi saisi satunnaisen osuuden globaalista muuttoliikkeestä. Valitettavasti globaali muuttoliikekään ei toimi satunnaisesti, vaan koostuu omaa etuaan hakevista yksilöistä. Suomen järjestelmä on viritetty houkuttelemaan vähemmän ahkeraa segmenttiä, joiden elämää ei kunnianhimo määritä. Yritteliäs kaveri huomaa nopeasti, että parempi ympäristö yrityksen ja henkilökohtaisen elämänlaadun maksimointiin löytyy muualta.
Peruspäiväraha on 33,78€/arkipäivä eli keskimäärin 22pv/kk. Eli luokkaa 750€. EDIT: Kättä pystyyn virheen merkiksi!
Henkilökohtaisesti en kyllä ymmärrä tuota asumistukea, mikäli ei ole tarvetta asua tietyssä osassa kaupunkia (esim opiskelijat). Jos jäät työttömäksi, niin esim 6kk sisällä on töitä löydyttävä tai sitten muutto halvempaan asuntoon, ja tehdään tilaa niille, jotka maksavat itse vuokransa.
Omasta mielestä työttömyystukia pitäisi vielä porrastaa sen mukaan, paljonko on tehnyt työllistymisensä eteen kouluttautumalla. Aina on toki niitä, jotka ponnistavat huipulle pelkällä peruskoululla, mutta tilastojen valossa ei hyvin mene.
Suomalaisen yhteiskunnan ja AY-liikkeen olisi hyvä muistaa, että emme elä missään pohjoismaisessa kuplassa, vaan kilpailemme globaalisti. Työllistämisen korkeat kustannukset ampuvat omaan jalkaan niin kauan kuin Kiinassa, Intiassa ym perslävissä ihmishenki on arvoltaan luokkaa riisikilo.
Nämä on näitä oikeistofoorumeilta levinneitä mielikuvamyyttejä, joita on täälläkin jankattu puhki. Kyllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on alhaisempi kuin kantaväestöllä ja siihen pitää puuttua. Mutta onko syynä jokin yleinen laiskuus jota suomalainen systeemi pitää yllä? Ei välttämättä. Esim. maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on selkeästi alhaisempi ja laskee sitä kokonaistyöllisyysastetta, jota voidaan selittää jo sillä, että he ovat paljon suuremmalla todennäköisyydellä pitämässä lapsista huolta, jolla on jo itsessään arvoa yhteiskunnalle. Jos myös oletetaan, että maahanmuuttajalla on jo työ valmiina Suomessa, mutta puolisolla ei ole ja molemmat pärjäävät yhden henkilön tuloilla, niin tämä myös laskee maahanmuuttajien työllisyysastetta. Maahanmuuttajat ovat myös ahkerampia työnhakijoita kuin kantasuomalaiset, mutta silti ovat useammin osa-aika- tai määräaikaistyössä.. Suomenkielen oppiminen on hankalaa ja se on omasta mielestäni aika ymmärrettävä este, eli näkisin, että suomalaiset yritykset voisivat petrata esim. hyväksymällä englannin kieltä puhuvia töihin. Lisäksi lyhyt analogia: samalla tavalla kuin jos yritys haluaa avata uuden toimiston ulkomaille, ei yritys voi olettaa, että siitä uudesta toimistosta tulee tuottava osa yritystä ensimmäisenä jos toisenakaan vuonna. Sama ongelma on maahanmuuttajilla, joilla ei ole työtä valmiina.
Kaikkein isoin ongelma koko maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvässä keskustelussa on yhden kansanväestön syyllistäminen ja asiaan vihkiytymättömien kiihkoilu, jolloin ei edes pyritä ratkaisemaan ongelmaa eikä ymmärtää miksi jokin osa kansasta näkyy tietyissä tilastoissa räikeämmin. Työperäisen maahanmuuton juju on tässä kuviossa (lähde, s. 18):
Eli elämän alku- ja loppupäässä saat valtiolta tukea, mutta työikäisenä olet nettomaksaja. Jos työikäiset tulevat Suomeen työllisinä, ei Suomi ole maksanut heidän lapsuudestaan koituvia kuluja ollenkaan ja on siten nettohyötyjä. Oletuksena on toki, että maahanmuuttajat työllistyvät samalla tahdilla kuin kantaväestö, mutta edes hieman alhaisempi työllisyysaste ei poistaisi Suomen nettohyötyä. Ja kyllä, tuossa tutkimuksessa käsitellään myös pessimististä skenaariota, jossa hyöty on negatiivinen, kuten esim. pakolaisten integraatiossa Ruotsissa. Tuossa tutkimuksessa myös sanotaan näin:
Pohjoismainen laaja ja kattava hyvinvointivaltio on potentiaalisesti altis nk. hyvinvointiturismille. Hyvinvointiturismilla tarkoitetaan maahanmuuttoa, jota motivoi pääsy sosiaalietuuksien piiriin. Potentiaalista hyvinvointiturismia tulee torjua tehokkaasti ja humaanisti. Suomessa hyvinvointiturismin uhkaa voidaan torjua syyperusteisella sosiaaliturvalla, työlähtöisellä ja aktivoivalla sosiaalipolitiikalla, jota toteutetaan kiinteästi yhteistyössä työvoima- ja elinkeinohallinnon kanssa sekä EU-maiden yhteistyöllä.
Eli alleviivaan siis tuota humaania lähestymistapaa, johon ei kuulu kiihkoilu ja syyllistäminen tai muu negatiivinen retoriikka. Asiasta keskustelukin tulee silloin paljon hyväksyttävämmäksi koko yhteiskunnalle.
Valitettavasti tulijoiden suhteen pitää tehdä valintoja tai tätä ei voi olettaa.
Ja jos halutaan houkutella niitä työtä tekeviä niin pitäisi tehdä maassa työn tekeminen kannattavammaksi. Kyseessä on kilpailutilanne vähintään muita EU-maita vastaan. Ainoat merkittävät edut nähdäkseni on poikkeuksellisen vakaa ja rauhallinen ympäristö sekä turvallisuus - jotan sitten yritetään jostain syystä koko ajan suolata koska ihmisarvo tms diibadaaba.
Ainakin omassa työssä olen nähnyt ns. ulkomaalaisvahvistuksia (esimerkkiä pari venäjältä, yksi italiasta ja yksi kreikasta) jotka nimenomaan kaikki järjestään eksyivät suomeen koska rauhallinen ja turvallinen ympäristö sekä mukavasti korkean teknologian työpaikkoja vaikka vero- onkin ahne verrattuna moneen kilpailijaan. Toistamiseen kuultu tarina on että joo, voisi tienata vielä enemmän monessa muussa maassa, mutta halusivat perheelleen mukavammat asuinolot.
Pitäisi pistää poliitikoille ns. tulospalkkaus maan pärjäämisessä vertailuissa työvoiman houkuttelevuuden suhteen… ja jos verottaja haluaa edelleen vetää nykylinjaa niin sitten pitää panostaa niihin muihin vetovoimatekijöihin, joista yksi on ettei tarvitsisi kadulla pelätä joutuvansa jengien rullaamaksi.
Suomalaisten työllistämistä jarruttaa eniten kohtaanto-ongelma. Olen tästä aiemminkin kirjoittanut. Tietyillä aloilla pula työntekijöistä on niin suuri, että perinteisten käsityöläisten palkat on kohonneet reilusti keskiarvoa enemmän. Tästä huolimatta työntekijöitä ei tahdo löytyä. Tämän takia tarvitsemme jatkossakin työperäistä maahanmuuttoa. Pidemmällä tähtäimellä olisi tärkeää uudistaa koulutusjärjestelmäämme nykytarpeita vastaavaksi, jotta pääsisimme työllistämään enemmän myös kotimaista työvoimaa. Tässä on ehdotettu palkkojen nostoa ratkaisuksi. Tässä on varmasti osittain perää, mutta lopulta se ei kuitenkaan ole ratkaisu. Jos maassa on tarve 50 000 sähkömiehelle ja koulutettuja sähkömiehiä on vain 30 000, ei palkkojen nosto auta mitään. Uskallan väittää, että monella alalla lähes kaikki halukkaat osaajat on jo palkattu. Ainoa keino saada työntekijä on maksaa enemmän kuin kilpailija. Tämä ei taasen kansantalouteen tuo juuri mitään lisää. Resurssi vain siirtyy paikasta A paikkaan B.
Nykyinen koulutusjärjestelmämme on todellisen uudistuksen tarpeessa, ainakin puhuttaessa käsityövaltaisista aloista. Koulut saavat rahoituksensa valmistuneista opiskelijoista. Melko sama mihin he ovat valmistuneet. Hivenen kärjistäen hiljattain on valmistunut hirvittävä määrä medianomeja - reilusti yli tarpeen. Opiskeluhalukkuutta alalle on ollut todella kiitettävästi. Harmi vain kun työpaikkoja ei vastaavasti ole avoinna. Koulujen rahoitus olisi välittömästi vaihdettava työllistymisperusteiseksi: Koulut saisivat rahoituksensa omalle alalle kahden vuoden kuluessa työllistyneistä. Tämä ohjaisi koulut automaattisesti kommunikoimaan työnantajakentän kanssa siitä, millaisia tarpeita nyt ja tulevaisuudessa olisi. Koulujen ei myöskään olisi järkevää päästää löyhällä seulalla opiskelijoita valmistumaan, vaan päinvastoin valmistumisen kriteerit tiukkenisivat automaattisesti. Opetuksen taso nousisi väistämättä.
Vallitsevassa tilanteessa moni opinahjo toimii päiväkerhona. Osalla opiskelijoista ei ole aikomustakaan tehdä kyseistä työtä tulevaisuudessa. Annan esimerkin: Meillä kävi pari vuotta sitten aikuiskoulutuksen ryhmä tutustumassa tehtaaseen. Koulutusnimike oli sisustus painotteinen puusepänlinja. Rahvasta tuli tilaisuuteen kuuntelemaan lähes koko 35 päinen kurssi. Elettiin lokakuun alkua ja Habitare messut olivat olleet edellisellä viikolla. Kerroin pitkästi messuista sellaisella ajatuksella, että kuulijakuntanikin varmasti oli siellä käynyt. Tovin kuluttua kyselin, että kuinka moni oli messuilla käynyt - yksikään käsi ei noussut ylös. Kukaan heistä ei siis ollut käynyt Suomen suurimmassa oman alan tapahtumassa. Matkaakin messuille olisi ollut se 1h ja 20min junalla suoraan oven eteen. Onko tämän sorttisessa panostuksessa koulutukseen mitään järkeä. Monen alan opettajien kanssa keskusteltuani olen valitettavasti joutunut toteamaan, että nykyinen panostus yleissivistäviin aineisiin ei palvele ketään, ei opiskelijoita, eikä sitäkään vähää työllistämistä suunnittelevia yrityksiä. Osa ratkaisusta olisi antaa yritykselle enemmän koulutusvastuuta Sveitsin ja Saksan kisällimaliin mukaisesti. Suomessa käytössä olevalla oppisopimus rakenteella siinä ei ole mitään järkeä. Vastuu koulutuksesta kustannuksineen lankeaa yritykselle ilman mitään takeita siitä, että yritys saisi myöhemmin panoksestaan nauttia.
Meille on kasvanut iso rypäs suuriakin yrityksiä kohtalaisella menestyksellä, jotka valmistavat maailman näkövinkkelistä bulkkitavaraa. Pidemmälle jalostettu tuote loistaa poissaolollaan. Miksi näin ? Väitän, että osa syy on ammattitaitoisen työvoiman puute. Emme pysty jalostamaan tuotteita pidemmälle, koska osaavaa työvoimaa ei riitä sen kannattavasti valmistamiseen. Tälle asialle olisi tehtävä jotain ja nopeasti, muutoin Suomi jää pysyvästi bulkkitehtailijaksi muille pidemmälle jalostaville talouksille. Poikkeuksia toki löytyy, mutta hälyttävän vähän verrattuna esim. Ruotsiin, Tanskaan tai Saksaan.
Maassamme on hoettu työvoimapulasta 90-luvun jälkeisestä lamasta lähtien. Silti meillä on 300 000 työtöntä, jotka pääosin ovat luku- ja kirjoitustaitoisia.
Kohtaanto-ongelma lienee oikeampi termi. Kohtaamisongelma taitaa liittyä syntyvyyteen
Aikoinaan oli sanonta (silloin kun miehet oli miehiä) että oletko Mies vai Marjanpoimija. Tänä vuonna kohtaanto-ongelma ratkeaa n. 10 000 ukrainalaisen toimesta, koska sukupuolineutraalinen sanonta taitaa olla “oletko henkilö vai marjanpoimija”
Tähän ankaraan työvoimapulaan tarvitaan työperäistä maahanmuuttajaa. Muutaman kymmenen puuttuvan intialaisen koodarin lisäksi en keksi mitään, mihin meidän omat työttömät nokian insinöörit ja muut, eivät pystyisi.
Kuvitellaan että työperäisiä maahanmuuttajia olisi rajan takana jonoksi asti. Ja jos näin ei ole niin keksin muutaman hyvän syyn sille:
-vaikka ilmastomme on lämpiämässä joskus tulevaisuudessa, niin se on keskimäärin kurja ja täällä turistit palelevat heinäkuussakin.
-vaikka propagandan mukaan Suomessa on kovat palkat, niin koulutetulle osaajalle ne ovat surkeat muihin länsimaihin verrattuna
-meidän verotus on törkeän korkea ja mitä enemmän tienaa sen enemmän raippaa tulee
Toki meillä on myös paljon hyvää. Moneen muuhun maahan verrattuna meidän lukumääräisesti suuri virkakoneisto toimii kohtuullisen hyvin ja maassamme on turvallista asua.
Minulla on ratkaisu työperäiseen maahanmuuttoon. Rakennetaan heille oma utopiakaupunki, joka peitetään lasikuvulla. Tällä saadaan kiva ilmasto ja siellä voi vaikka talvella poltella puita, tietenkin päältä sytyttäen. Kaupungissa kaikki tienaavat satatonnia kuussa ja veroprosenttina nolla. Töitäkään ei niin tarvitse tehdä, koska niitä ei virkakoneisto keksi.
En ole koskaan elänyt ihan oikeasti vain tukien varassa, joten en ala kertomaan kenellekään miten helppoa tai vaikeaa se on. Karsastan kuitenkin ajatusta työttömistä ihmisistä laiskoina ja työhaluttomina, olivat he sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia. Uskon asian selittyvän enemmän kohtaanto-ongelmalla. Miten sen ratkaisisi? Esimerkiksi seuraavat jutut auttaisivat paljon:
Hyväksytään se, ettei Suomessa tarvitse osata suomea tai ruotsia, ellei työskentele äidinkielen opettajana. Hyväksytään englanti osaksi palvelua kaupassa, ravintolassa tai tapahtumissa sekä osaksi arkea työyhteisössä, myös pienemmissä kotimaisissa firmoissa.
Asunnon myyntiin liittyvän verotuksen uudistus. Kannustetaan ihmisiä yleisesti muuttamaan töiden perässä. Suomi ei ole suurien etäisyyksien maa, vaan siitä on väkisin tehty sellainen.
Ei tarvitse hyväksyä monessa paikassa. Kokeile vapaasti muuttaa vaikkapa Saksaan ja saada palveluammatissa töitä osaamatta paikallista kieltä… Yrityksesi on tuhoontuomittu. Taas semmoisissa hommissa jossa kieltä ei tarvita sitä ei todellakaan tänä päivänä vaadita. Kielen opiskelu ei ole ylipääsemätön este.
Kannatettava asia. Työn perässä muuttamisen tukeminen olisi kannattavaa.
Oletan että tarkoitit “perustulo”. En kannata ainakaan sellaisena kuin sitä nyt tyrkytetään.
Se on Saksan ongelma. Meille tuollainen luksus ei liene mahdollista, vaan joudumme olemaan enemmän kuin Ruotsi tai Tanska joissa maahanmuutto vauhdittaa taloudellista toimeliaisuutta älyttömästi, kun sen annetaan niin tehdä.
Perustulo on hyvä, mutta perustili on se Valtosen idea. En sitä ala tiivistämään, mutta se on ihan tutustumisen arvoinen.
Ok, en perustilistä ole kuullut aiemmin. Pitää tutustua mistä on kyse.
Edit: Lyhyen lukaisun perusteella potentiaalisesti kiinnostava idea, tosin riippuen tarkoista reunaehdoista. Lähinnä huolestuttaa ettei systeemi anna insentiiviä lypsää kaikki mitä irti lähtee samalla kun tehdään tuloja pimeästi. Tosin niinpä se sosiaaliturva usein toimii tänä päivänä jo valmiiksi moraalisesti joustavien henkilöiden osalta… Mutta jos tehdään uusi systeemi, voisi edes yrittää vähän paikata päivänselviä ns. exploitteja jolla systeemiä väärinkäytettäisiin.
Mielestäni sosiaaliturvaa rakennettaessa ei kannata keskittyä väärinkäytöksiin, ihan siksi että niitä on niin vähän. Se summa taitaa vuodessa olla jotain kymmenen miljoonaa euroa, ei siis käytännössä mitään. Se ei kuitenkaan ole mikään sosiaalisen kontrollin muoto, vaan ihmisen perusturvaa.
Ruoska Ruotsista olisi kyllä aika päästä totaalisesti eroon. Ulkomaalaisen kannalta turhan kielen opiskelu on tyhmää, mutta jos maa on tarpeeksi houkettelava, ei kielen opettelun pitäisi olla ongelma. Uskon myös että kieli voi toimia houkuttimena. Tosin Suomen kielessä tämä ei valitettavasti päde samalla tavalla kuin esim Saksan ja Ranskan kielessä. Mielestäni parempi keino olisi nostaa palkkoja vähentämällä veroja ja eläkemaksuja.
Asiakkaat kuitenkin tekevät päätöksen missä asioivat ja millä kielellä ovat halukkaita kommunikoimaan henkilökunnan kanssa. Esimerkiksi Aussie Bar on sellainen, jossa palvelua saa vain englanniksi ja käsittääkseni ainakin ennen koronaa menestyi hyvin. Nähdäkseni Suomessa kuitenkin suurin osa haluaa asioida paikoissa, joissa pärjää Suomella. Työyhteisöjen sisällä taas kommunikointi on taas sopimusasia, mutta käytettävän kielen valinnassa on aina hyötyjiä ja häviäjiä. Suurin osa ihmisistä kuitenkin ilmaisee itseään, ajatuksiaan ja etenkin nyansseja parhaiten äidinkielellään.
Minä kannatan perustuloa ja minulla olisi ratkaisu miten pimeiden tulojen ongelma ratkaistaisiin. Eihän tästäkään kaikki tykkää, mutta en ole antanut sen haitata. Nykyinen pimeiden töiden ongelma johtuu paljolti siitä, että sekä työntekijällä että työnantajalla on insentiiviä tehdä/teettää töitä pimeinä eli kumpikin voittaa. Järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että työntekijä maksaisi oman työeläkemaksunsa itse kokonaan. Tämän jälkeen kun ottaisimme käyttöön tulorekisterin, niin ei työnantajilla olisi insentiiviä jättää ilmoittamatta sinne maksamiaan palkkoja erityisesti jos ilmoittamatta jättämisestä olisi taloudelliset sanktiot kohdallaan.
Tiedostan toki, että tuo työelämaksumuutos olisi niin iso, että se pitäisi osana isompaa TES-ratkaisua ja verouudistusta, mutta sitten pitäisi.
Toinen juttu on että ansiosidonnainen pitäisi nykymuodossaan lopettaa kokonaan. Samoin kuin asumistuki.
Tuo esittämäsi ei ole ratkaisu pimeisiin töihin ja se ei myöskään kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
Kuvitellaan tilanne, jossa työnantaja teettää pimeästi 1.000,- töitä. Pimeän työntekijä saa käteen tonnin, työnantajalta häviää rahaa tonni, mikä ei ole vähennyskelpoista ellei hommaa väärennettyä kuittia. Työntekijälle ei kerry myöskään eläkettä, eikä verotettavat bruttotulot kasva.
Mikäli työ teetetään normaalissa työsuhteessa niin tonnin bruttopalkkaan kertyy vajaa 500,- sivukuluineen kun huomioidaan pakollisten vakuutusten lisäksi lomarahat ja varautuminen esim sairaslomiin. Tuosta 1.000,- bruttopalkasta pidätetään veroennakko ja työntekijän osuus eläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta, noiden jälkeen nettopalkaksi tulee esimerkiksi 800,- euroa. Pimeän työn teettäjälle tonnin maksaminen pimeästi säästää sivukuluja 500,- ja pimeän työntekijä saa käteen 200,- enemmän, nämä vaikutukset per heti. Samalla työnantaja menettää vähennykset ja työntekijä eläke- ym vakuutusturvan, sekä verottaja verotulot.
Esittämäsi muutos ei todellisuudessa muuttaisi yhtään mitään, mutta kasvattaisi byrokratiaa ja kustannuksia, koska tuo kasvattaisi hallinnon tarvetta. Mikäli toiveenasi on sivukulujen näkyminen palkkakuitissa, niin sitä ei mikään estä nykyiselläkään.
En ole samaa mieltä. Jos asia olisi noin yksinkertainen kuin esität, niin ei pimeitä töitä varmasti teetettäisi nyt kukaan, mutta kun niitä tehdään. Harmi etten aikoinaan nähnyt kirjanpitoa kun yksi tuttu teki ravintolassa pimeänä töistään osan (olisiko ollut tunneista puolet). Jätettiinkö osa myynneistäkin tilittämättä ja maksettiin pimeä osa palkasta sillä vai miten homma hoitui. Tuossahan tulisi tuplahyöty kun voisi jättää alvinkin tilittämättä.
Tuo lomarahat ovat esimerkkinä oikeastaan vielä parempi. Minun systeemissäni työntekijä olisi itse vastuussa lomarahoistaan. Jos hän jättäisi tulot ilmoittamatta, niin sitten hän olisi myös itse ilman niitä. Hän varastaa siinä enemmmän itseltään. Vähän sama eläkemaksujenkin kanssa. Voisihan pimeää työn tekemistä edelleenkin tapahtua, mutta jokainen ainakin tietäisi että eläke ei kerry senttiäkään (eläkkeiden pitäisi olla suoremmin kytköksissä siihen kuinka paljon henkilö maksua on maksanut). Isoin muutos tulisi kuitenkin siitä, että työnantajalla olisi vahva intressi ilmoittaa kaikki maksamansa palkat sentilleen.
Kyllä asia on näin yksinkertainen. Voit jutella ihan kenen tahansa talouspäällikön kanssa tai yrittäjän kanssa jolla on työntekijöitä. Asiasta on myös julkaistu vuosien varrella huomattavat määrät lehtijuttuja, viranomaistiedotteita, myös tieteellistä tutkimusta pimeän työvoiman käytöstä ja vaikutuksista on paljon.
Pimeä työ kytkeytyy useimmiten palvelualoihin, jossa ainakin merkittävä osa työstä voidaan tehdä ilman kuittia.Perinteisesti pimeää työtä ja/tai yrittämistä tehdään ravintoloissa, parturikampaamoissa, pienissä autokorjaamoissa, takseissa ja rakennusalalla sekä siihen liittyvissä palveluissa, kuten siivouksessa. Rakentamiseen liittyvä pimeä työ kytkeytyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, siivouksessa ja etenkin etnisissä ravintoloissa pimeä työ kytkeytyy ihmiskauppaan.
En väitä, ettei asioihin täysin perehtymätön ja tietämätön voi tehdä hyviä oivalluksia, mutta mahdollisuus siihen perusasioidenkin ollessa hukassa on varsin pieni.
onkin ahne verrattuna moneen kilpailijaan. Toistamiseen kuultu tarina on että joo, voisi tienata vielä enemmän monessa muussa maassa, mutta halusivat perheelleen mukavammat asuinolot.
