Tuo EPS kasvu ei näytä realistiselta? :o Samalla P/E laskee vain noin 11 %.
2 tykkäystä
Täytyy koittaa metsästää virhe, koska niin kuin aiemmin kirjoitin epäilen(ja toivon) itse myös virhettä. Tuollaisia kasvuja jos ennustatte niin olisi varmaan riskit ennusteiden laskulle vuoden edetessä merkittävät.
1 tykkäys
Sori, jos menee ohi aiheen, mutta onko kukaan tehnyt vastaavaa vertailua esim. OP:lle tai Nordealle? Täysin mitättömällä otannalla musta tuntuu, että Inderes on aika monessa lapussa negatiivisempi kuin 2 edellä mainittua. Tässä voi olla vahva bias-harha. Olisi mielenkiintoista nähdä, onko ennusteissa tai suosituksissa johdonmukaista eroa?
Editoin tähän, niin ei tarvitse spämmätä uutta viestiä. Kiitos Lexus ja näemmä tällä kertaa mututuntuma osui oikeaan ainakin suosituksissa. Toki Inderesillä ei ole “Pidä”-suositusta lainkaan, mutta ei riitä nähdäkseni selittämään tätä eroa.
1 tykkäys
Tässä jakoon OPn suositusten jakauma.
Edit: Tämä on poimittu heidän omasta aamukatsauksesta. Mutta. Tuossa täytyy olla virhe - kyllähän heillä on annettu myy -suosituksia…
5 tykkäystä
Olisi mielenkiintoista saada taas ajankohtaista tietoa mihin suuntaan repomarkkinat ovat kehittyneet Jenkeissä parin viime viikon aikana. Kulisseissa ilmeisesti tapahtuu massiivista kehitystä mutta vaikea löytää kunnolla tietoa mistään
3 tykkäystä
@Marianne_Palmu ehditkö tuota repoa kommentoida? 
Markkinalla on ollut mielenkiintoinen ilmiö, kun dollari on jaksanut vahvistua samalla kun jenkkien osakeindeksitkin ovat puskeneet huippuihinsa:
USA:n omaisuusluokat (bondit, osakkeet) ovat turvasatamia globaalissa epävarmuudessa. Tätä epävarmuutta ruokkii kauppasota (se ei ole nyt mediaotsikoissa, mutta se ei todellakaan ole hävinnyt mihinkään ja sijoittajan on hyvä tiedostaa) ja tietysti nyt otsikoissa riehuva koronavirus.
Mielenkiintoista nähdä, jatkavatko nuo samaa rataa jatkossakin.
Viimeksi ysärillä kävi noin. Jos haluaisi olla pahaenteinen karhu, samankaltainen ilmiö tapahtui myös 20-luvun lopulla kun pääomavirrat valuivat USA:han, laukaisten taantumia ja kriisejä muualla maailmassa ennen kuin ilmiö levisi Yhdysvaltoihin 1929. 
Lisäys: dollaria haukutaan usein vessapaperiksi koska Fed paisuttelee taseellaan, mutta monet tällaiset kommentit sivuuttaa tyystin sen tosiasian, että USA:n pääomamarkkina on maailman syvin ja se voi imaista kaiken tarpeen turvallisille sijoituksille mitä maailmasta löytyy, toisin kuin muut markkinat.
Lisäys 2: olen tännekin nostanut usein markkinalla liikkuvia ajatuksia, että kehittyvien maiden osakkeet voisivat olla houkutteleva kohde niiden halpuuden takia, mutta tähän asti markkinalla hommat ovat menneet juuri toisin päin. Vahva dollari ei ole positiivista kehittyville talouksille, joiden velat sekä raaka-aineiden hinnat ovat usein dollareissa.
7 tykkäystä
Hauska ilmiö myös Kiinasta: kun ei pääse ulos/töihin, treidataan kotoa!
" While analysts and government researchers forecast a sharp hit to the country’s GDP growth this year, Chinese equities have risen for six consecutive sessions as investors piled in to hunt for bargains following the market’s .SSEC 8% plummet on Feb. 3, the first trading session after the new year.
The start-up board ChiNext .CNT has recovered all its losses, hitting a more than three-year-high on Monday, while the Shanghai market last week witnessed its biggest weekly trading volume since April, 2019."
Toki ajatus on periaatteessa oikea, että viruksen vaikutus jää ajallisesti rajalliseksi ja likviditeettipurske pitää ampua johonkin. Minnekäs muualle kuin pörssiin.
2 tykkäystä
Tämä logiikka kyllä tuntuu niin pahalta. Siinä maailmassa jossa itse olen kasvanut, ajateltiin että yritykset tuottavat lisäarvoa maailmalle ja sitä lisäarvoa mittaroidaan pörssin kautta. Eli että pörssi seuraa arvontuotantoa.
Nyt tuntuu että mennään toisinpäin, eli pörssikurssit vetävät maailmaa eteenpäin…
4 tykkäystä
Jos ollaan tarkkoja niin pörssi seuraa luotua lisäarvoa (tai ekstraktoitua, teoriassa ”ihan sama”
) omistajille, ei maailmalle… 
Pörssi ei aina seuraa sitä kiltisti, mutta ei fundamentit ja arvostustasot täysin irti toisistaan ole. Pörssin logiikka katsoo kylmästi rahavirtoja (yleensä…), mikä meille tunnepitoisille ihmisille on joskus vaikea ymmärtää.
Maailmantalous vahvistuu, keskuspankit tukevat vielä 10 vuotta finanssikriisin jälkeenkin mutta pitkäkestoiset ”poikkeustoimet” (keskuspankkien historia on pelkkää poikkeustoimea, laitoin sanan lainausmerkkeihin koska nykyhetki näyttää oudolta vain jos ei katso ysäriä pidemmälle menneisyyteen) on normaaleja noin rajujen kriisien jälkeen ja kasvu on just sopivan hidasta kuitenkin, ettei inflaatio lähde laukalle tai tarvitse investoida liikoja.
Samalla arvostuskertoimet on yksittäisillä sektoreilla ja markkinoilla kireitä, mutta ei kaikkialla. Esim. kehittyvät markkinat ovat suht huokeita. Samalla edelleen mörnijöitä rankaistaan, eikä sijoittajille kelpaa mikä tahansa osake heppoisilla puheilla.
Nyt on toki rallateltu mukavasti ja odotusarvo alkaa kääntyä riskiseksi. Monia osakkeita hinnoiteltiin 2018-19 alussa täys epäonnistujiksi, nyt joka toinen yhtiö on superyhtiö. Tästä näyttää tulevan styroksiosakkeiden vuosi.
2 tykkäystä
Minkälainen vaikutus osakemarkkinoilla/pörssikursseilla on reaalitalouteen? Psykologinen vaikutus voi toki olla iso. Jos huomenna kertoimista lähtisi puolet pois, mutta yhtiöiden liiketoiminta, tuloksentekokyky ja näkymät pysyisi samana, mimmoinen vaikutus tällä olisi reaalitalouteen? Ihan tuota keskuspankkien tukilogiikkaa miettien.
2 tykkäystä
Ihan vain nippelitietona. Kauppalehden mukaan viimeisen 6kk aikana Helsingin pörssistä löytyy enemmän yli +45% tuottaneita osakkeita kuin laskijoita…
4 tykkäystä
Tarkoitat varmaan varallisuusefektiä (wealth effect)? Ainakin Fedissä uskotaan, tai ainakin uskottiin tähän. Entinen johtaja Ben S. “Helikopteri” Bernanke puolusti elvytystä mm. seuraavalla muotoilulla:
"This approach eased financial conditions in the past and, so far, looks to be effective again. Stock prices rose and long-term interest rates fell when investors began to anticipate this additional action. Easier financial conditions will promote economic growth. For example, lower mortgage rates will make housing more affordable and allow more homeowners to refinance. Lower corporate bond rates will encourage investment. And higher stock prices will boost consumer wealth and help increase confidence, which can also spur spending. Increased spending will lead to higher incomes and profits that, in a virtuous circle, will further support economic expansion. "
Käsittääkseni tästä ei ole ekonomistien keskuudessa yksimielisyyttä, onko todella näin vai ei. Lähtökohtaisestihan suurin osake osakkeissa olevasta varallisuudesta on rikkailla tai hyvin toimeentulevilla ihmisillä, joiden kulutus taas ei enää hirväesti kasva muutenkaan. Ehkäpä @Antti_Jarvenpaa tai @Marianne_Palmu tiedätte tuosta teoriapuolta paremmin?
Suomessa osakevarallisuus on, ironisesti maan maineen tuntien, vielä voimakkaammin rikkaiden käsissä ja kansan fiiliksiin vaikuttaa lähinnä ns. kipsilaastin eli asuntojen arvon kehitys. Jenkeissä osakkeiden omistus laajempaa.
Lisäys: tällaisen löysi. Tämän tutkimuksen mukaan olisi siis pientä vaikutusta.
https://www.weforum.org/agenda/2019/08/wealth-effect-affects-the-stock-market/
" While well-grounded in theory, it has always been difficult to estimate the magnitude of the wealth effect, because changes in asset prices rarely occur without other macroeconomic changes.
In Stock Market Wealth and the Real Economy: A Local Labor Market Approach , (NBER Working Paper No. 25959), Gabriel Chodorow-Reich, Plamen T. Nenov, and Alp Simsek find that for every dollar of increased stock market wealth, consumer spending rises by 2.8 cents per year."
Sekin kertoo jotain 
3 tykkäystä
Pikkaisen kutinaa, että ens viikolla pahimman tuloskauden hellittäessä uutiset tulevat keskittymään enemmän pahenevaan koronsvirukseen ja aletaan nähdä taas pientä laskua. Katsellaan…
7 tykkäystä
Aikamoista varallisuuden uusjakoa ollut kyllä viimeinen vuosi. Ne joilla on ollut osakkeita ovat vaurastuneet huomattavasti
3 tykkäystä
Voi kyllä hyvällä syyllä kysyä, kuuluuko tämän mennä näin. Keskuspankit lykkäävät rahaa markkinoille ja osakkeisiin sijoittaneet vaurastuvat. Toki riskin kantamisesta on mukava saada pientä tuottoa, mutta jopa omalla kohdalla voidaan jo puhua kohtuuttoman suuresta tuotosta. Ahneuden markkinat ja samalla puhutaan eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvamisesta. Itse pidän varmaan tuumaustauon osakkeissa osinkokauden jälkeen ja jään vain pienellä painolla seuraamaan markkinoita.
6 tykkäystä
Lisäisin tähän, että onko edelleenkään yhteistä mielipidettä siitä, mikä Repo-markkinoilla aiheuttaa tämän poikkeustilan? Omassa mielessä on vaan pelko siitä, että onko siellä nyt joku pelaaja, johon muut eivät luota (esim. joku eurooppalainen 
). Jännä myös nähdä, miten Fedin tuleva exit markkinoilta tulee onnistumaan.
Helikopteriraha olisi siinä mielessä parempi elvytyskeino että rahaa saisivat muutkin kuin vain sellaiset jotka omistavat osakkeita ja muita assetteja
Tänään FEDin Powell sanoi, että jatkavat REPO markkinalle rahan pumppaamista maaliskuun ajan. Ei mitään uutta siis auringon alla ainakaan tältä osin. Kyllähän tuo viittaa siihen ettei FED usko vieläkään, että REPO-korot pysyisi heidän toivomallaan tasolla ilman keskuspankki rahaa.
2 tykkäystä
Helikopteriraha on huono idea. Mielummin vaikka jotain työllistämistoimia. Kaikkein mieluiten isoja infraprojekteja niin saataisiin jengi töihin.
2 tykkäystä
En näe pitkällä tähtäimellä tätä kestäväksi ratkaisuksi.
Pitäisi kartoittaa mikä mättää taloudessa perijuurin ja lähtee ratkomaan näitä asioita. Esimerkiksi tuottavuuden parantamiseen ym. talouskasvun tukipilareisiin voitaisiin vieläkin panostaa enemmän. Toki näihin keskuspankeilla ei ole perinteisiä työkaluja käsittääkseni mutta en hulikopterirahaakaan kovin perinteiseksi ja testatuksi kuvailisi.