Euroopan bisnesten mörniminen tiivistyy hyvin eurostoxx 50 indeksiin, jossa on viisikymmentä suurta eurooppalaista yhtiötä, monelle varmasti tuttuja nimijä kuten Adidas, Airbus, Siemens, Nokia, LVMH, L’Oreal, Danone, Allianz, SAP, Volkswagen, Inditex, Anheuser Busch Inbev jne.
Indeksi mörnii 40 % alle vuoden 2007 huippujen. Osingot eivät ole mukana, mutta näin dramaattista laskua nekään ei kuin lieventäisi korkeintaan.
Koronakriisi näyttää ajan kanssa, päästäänkö uudelleen visiitoimaan eurokriisin lukemia. Silloin tuo valmiiksi surkea kehitys näyttäisi jo kamalalta.
Meidän suomalaisten huomio on monesti joko osinkolapuissa Suomessa, jolloin Suomenkin surkea pörssikehitys unohtuu tai SP500:ssa joka tallustelee ihan omissa sfääreissään. Tämä on hyvä muistutus, kuinka totaalisen menetetty vuosikymmen Euroopassa on finanssikriisin jälkeen ollut monella yhtiöllä. Isoin osa tuota vahinkoa liittyy pankkisektoriin.
Hyvä pointti, että Kiinan pitäisi (normatiiviset kommentit👌🏼) luopua 2020 kasvutavoitteesta koska se paisuttaa velkaongelmaa ennestään.
Kiina on viimeiset kymmenen vuotta buustannut velalla (kotitalouksien säästöt on kanavoitu halpoina lainoina puolueen talutusnuorassa olevien pankkien kautta loputtomien uusien motareiden ja lentokenttien rakentamiseen eli investointeihin) kasvua, mutta jotta velalla kasvu on järkevää pitää investointien tuottaa ainakin sen vertaa että saisi korot lainoista maistettua. Näin tuottavaa se ei ole kuitenkaan aina ollut.
Tämä ei ole tämän päivän, ei huomisen eikä välttämättä viidenkään vuoden murhe mutta jos Peking ei saa tuota isoa ongelmaa fiksattua ja velkaa kuriin, on Kiinalla edessään ”Japanit”. Sopivasti väestörakennekin on japanisoitumassa.
Nämä ovat syitä, miksi en itse usko Kiinan talouden ylittävän Yhdysvaltain talouden kokoa pitkään aikaan (dollareissa), jos jopa koskaan (tällä vuosisadalla). Huonosti investoitu velka ja tuollainen demografia on myrkyllinen kombo talouskasvulle.
Pankkisektoriin kuitenkin sikäli mielenkiintoisesti, että sen arvostukseen on kohdistunut painetta ainakin kahdelta suunnalta.
Pankkisektorin arvostustasoja on pitkään vaivannut pelko. Jos ennen 2008 arvovaltaisille pankeille sallittiin jonkinlaisia aristokraattikertoimia (vrt. nykyinen Kesko), nyt niihin suhtaudutaan enemmän kakkosluokan riskisijoituksina. Sitten tietysti korkotasot ovat oikeasti syöneet pankkien perinteisen liiketoiminnan marginaalia aimo haukun.
En ole tarkemmin Norjan markkinaa tänään seurannut, mutta osaselitys saattaa löytyä kruunun rapsakasta vahvistumisesta: tänään 2 %, vajaassa kahdessa viikossa 15 %.
Siinä on pankeille ja vakuutusyhtiöille pään rapsutettavaa nyt jenkeissäkin, mistä raha revitään kun kymppivuotinen kolisee kohti nollaa.
Jenkeissä vakuutusyhtiöiden kulusuhteet todella korkeat koska siellä kilpailu toimii, toisin kuin meillä (Sampo ja muut printtaa rahaa vakuutusmaksuilla, vaikka sijoitustuotot ovat heikentyneet).
Noissa kuukausidatoissa kannattaa katsoa varmaan mieluummin 12kk liukuvaa kehitystä tai sitten y/y.
Kuukausitason data esim. rakennusinvestoinneissa näyttää tältä:
20 % rallin jälkeen markkinassa on paljon pehmeitä kohtia, ja heikentyvä data (nythän nämä lukevat, esim. teollisuuden ostopäällikköindeksi 49x, ovat olleet kohtuullisia) saa taas jostain kiinni.
Oliskos se sittenkin korkojen nousun paikka? Isot on riskit ja luottotappiot kun tämän kriisin tahraamia seiniä pyyhitään. Tosin siinä poksahtelisi taas lisää kuplia.
Riskisissä lainoissa korot ovat ampaisseet ylös kun kukaan ei uskalla pidellä lainoja käsissään.
Mutta pitkässä juoksussa voihan ne ohjauskorotkin nousta, mutta nyt on enemmän deflaatiopainetta etenkin lyhyellä välillä joten tuskin on näköpiirissä keskuspankkien koronnostoja.
Hiukan tätä sivuten, Well Fargo on tasolla, jossa se oli pääosan finanssikriisiä lukuun ottamatta joulukuun 2008 sukellusta, jossa näin ulkomuistista pelasti Wachovia pankin. Mutta esimerkkinä maaliskuun 1.3.2009 (Indeksi pohja maaliskuussa 2008), Wells Fargo oli 25,50$. Eilinen close 26,57$ ja väliin mahtuu aikamoinen potti omien ostoja.
Finanssisektoria on lyöty rajulla kädellä myös jenkeissä, missä se on terve ja moni firmaa puhuu taseestaan “linnoituksena”. Wells Fargolla toki omia ongelmia mitkä ovat ruostuttaneet sädekehän.
Koska rahoitusmarkkina on niin sekaisin, on vaikea sanoa mikä kaikki ajaa osakkeidenkin myyntiä: paniikki, fundamentit, koronavirusdata, likviditeetin tarve, dollareiden tarve vai kaikki yhdessä?
Ei muista onko anteja tullut miten, mutta viimeksi, kun ollut samalla tasolla kaatui Lehman Brothers ja Bear&Stearns. Meille tuttu iShares vaihtoi omistajaa, kun Barclays oli ongemissa.
Kupoli on saattanut tärvääntyä, mutta se saattaa kiillottua, jos pelastetaan ihmisten rahat, kun jollakin menee heikosti. Ei ole hirveän huolestunut olo ja samalla, kun katsoo noita mm. öljyyhtiöille annettuja lainoja 11% näin nollakorko aikana niin sieltä saattaa vähän korkokatetta olla takana. Fedi vielä ostelee papereita, jossei kiinnosta pitää. Näillä bisnekset auki ja tuloja tulee.
Edit: Verpulla tuossa hyvä kuva missä koroissa mennään. Eli ts. hinta finanssikriisin tasolla, mutta korojen spredit eivät. Tähän vielä disclaimerit, tämä ei ole sijoitus suositus ja toteaumus, että Wells Fargon alin kurssi finanssi kriisissä oli 12,50$, josta nyky tasoon siis vaaditaan 100% nousua. Mutta, jos ajatellaan, että koronasta palataan normaali elämään ja Welssin kurssi palaa samaan kuin miestä noin lähdettiin niin pitä samoin nousta 100%, niin ollaan siellä 50$ tasolla. Itsellä seurannassa.
Oletko katsonut, minkälainen osuus WFC:n lainaportfoliosta on riskisissä öljyhtiöissä? Sieltä voi tulla myös luntatupaan.
Eri pankkien eri painotukset eri aloille lainoissa voi selittää, miksi toisia lyödään laitaan kuin viimeistä päivää ja toisia ihan vaan silleen arkisesti.
En ole katsonut tarkemmin ja periaatteessa se on mahdotonta pitää kokoajan ajan tasalla sillä lainat elää kokoajan. Osaan kyllä kertoa, että niitä on paljon ja niitä pelätty kaikissa edellisissä öljykriiseissä. Oleellisempaa on, että pankin riskin hallinta toimii ja niitä lainoja ei anneta liian edullisin ehdoin ja kilpailla omalla katteella liikaa.
Tämä on hyvä muistutus, kuinka totaalisen menetetty vuosikymmen Euroopassa on finanssikriisin jälkeen ollut monella yhtiöllä. Isoin osa tuota vahinkoa liittyy pankkisektoriin.
