Pörssien suunta (Osa 1)

Regulaattorit ovat vieläpä tiukentaneet pankkien ja vakuutusyhtiöiden pääomavaatimuksia niin, että “riskittömille” valtionlainoille ei ole vaihtoehtoja. Aikamoinen ikiliikkuja.

3 tykkäystä

Saksalainen laina miinuskorolla saattaa maistua myös tilanteessa missä euro hajoaisi. :poop:

Mielenkiintoiseksi voi mennä draama:

2 tykkäystä

image

3 tykkäystä

Sen näköinen oli jenkkiavaus salkulle, että ei tästä voi hyvä seurata. :thinking:
Missäs se “karhuluola”-ketju olikaan.

2 tykkäystä

Pahin punastelu hiljalleen hellittää…? No ei vielä kaikilta osin

5 tykkäystä

Pienen suolan kera ehkä…?

3 tykkäystä

Jenkkien osalta täällä melko samanlaista:

1 tykkäys
3 tykkäystä

Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #8

Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen. :slightly_smiling_face:

Indeksit:

Oikein hyvää alkanutta viikkoa foorumilaiset! Tänään mentiin pörsseissä jälleen positiivissa merkeissä, kun optimismi jylläsi sijoittajien mielessä. Uusia huippuja koronan jälkeisellä ajalla tehtiin jälleen ja NASDAQ lähenee jo uusia All time high -lukemiaan. Eiliset koronavirusrokoteuutiset ja julkaistut luvut talouden uudelleenkäynnistyksistä (esim. aikaisemmin ketjussa esillä olleet ravintoloiden kävijämäärät) nostivat indeksejä. Presidentti Trump oli myös ahkerasti kannustamassa talouksien avaamiseen.

Helsingissä ja Yhdysvalloissa mentiin reippaasti ylöspäin. Dow- ja OMX Helsinki -indeksi nousivat molemmat yli 2%. S&P 500 rikkoi 3000 pisteen rajan ja päätyi lopulta 1,24% nousuun. Teknologiapainotteinen NASDAQ jäi juuri plussan puolelle 16 pisteen turvin. Päivän lopulla kursseja kuitenkin sysäsi laskuun Trumpin negatiivissävytteiset puheet Kiinasta ja sitä koskevista talouspakotteista.

Päivän uutiset:
ensimmäinen uutinen valitettavasti maksumuurin takana
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronatoimista-voi-tulla-joillekin-lentoyhtioille-kilpailuetu-hyotya-voi-myos-pieni-helsinki-vantaa/08f5eab5-0672-41d1-bd33-41934c3a3661

Päivän aforismi:

“Risk comes from not knowing what you are doing.”

23 tykkäystä

Tässä muutamia chartteja aamun Melkein minuutissa -videolta.

Shorttaajilla palaa kirjaimellisesti shrortsit. Iso määrä shortattuja osakkeita selittänee osiltaan, miksi dipit on kurottu niin nopeasti umpeen.

Vaikka moni täälläkin on huolestunut pörssinoususta, niin nousu on ollu siinä mielessä “tervettä” että yhtiöiden näkymien pitää todella parantua jotta nousu olisi ansaittua. Esim. lentoyhtiöihin nousu ei ole vielä isosti tarttunut.

Jos aiemmin euro- ja nipponpankit mörnivät, näyttää home tarttuneen myös Yhdysvaltain pankkisektoriin joka on maailman vahvin:

Sp500 murtamassa 3000 pisteen psykologista rajaa?

Tämä kuvaa hyvin nousun luonnetta. Nasdaqissa on maailman parhaat firmat jotka kärsii vähiten tai jopa hyötyy koronasta, joten indeksi on lähellä ATH:ta. Helsingin pörssissä on paljon teollisuutta ja sen performanssi on lähempänä kehittyvien markkinoiden kehitystä. Kehittyvät markkinathan ottivat myös kunnolla pataan, koska niihin osuu pahiten mm. dollarin vahvistuminen plus ne ovat riskisimpiä.

18 tykkäystä

Alkukevään valtavan romahduksen jälkeen useat taloudet, Suomi niiden mukana, ovat aloittaneet toipumisen koronakriisistä. Toipumisuralle pääseminen on hyvin tärkeää, sillä mitä nopeammin taloudet toipuvat, sitä pienemmiksi jäävät pysyvät haittavaikutukset. Euroalueella pelissä on jälleen koko valuutta-alueen tulevaisuus. Nordea ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 7 prosenttia ja toipuvan ensi vuonna 4 prosentin kasvuun.

5 tykkäystä

Maailman vahvin millä mittarilla? Sanot tämän kuin se tulisi yllätyksenä. Taseeltaan vakaimmat pankit eivät ole tavanneet olla Yhdysvaltalaisia. Yhdysvalloissa on A-AA, luokitettuja pankkeja kyllä, mutta niillä ei aivan kärkeen kiilata.

Yhdysvaltain pankkisektori on vahva vain perinteisillä rahoitusalan eduilla mitattuna, eikä se ole oikeaa vahvuutta. Kuka vain pystyy hyvään tulokseen verraten suotuisissa oloissa. Yhdysvaltain pankkisektori on pysynyt edellä, mutta onko se ihmekään kun Euroopalla ja Japanilla on juoksumatto alla?

Eilettäin selasin yhdysvaltalaista keskustelua koskien Macy’sin kiinteistöjen panttausta lainan vakuudeksi hätätilanteessa. Ihmiset arvioivat, että voisivat saada omaa asuntoaan vastaan 3 % vakuudellisen lainan. :smiley:

Ei taida Europankki kuin haaveilla tuollaisesta marginaalista.

1 tykkäys

Vahvin esimerkiksi oman pääoman tuotolla mitattuna, mikä on keskeisin mittari pankeille johtuen alan pääomavaltaisuudesta. Yhdysvaltalaispankit ovat tehneet >11 % ROE:ta, kun esimerkiksi europankkien ROE pörrää ~6 % tienoilla. Japanissa lukema on päälle 5 %.

Pitkässä juoksussa myös osakekurssien kehitys (tai kokonaistuotto) kertoo yhtiöiden kehityksestä.

Tästä olen siinä mielessä eri mieltä, että pankit ovat niin keskeinen osa taloutta. Niitä ei voi irrottaa taloudesta ja siten toimintaympäristön terveys heijastuu välittömästi pankkien kykyyn kasata itselleen puskureita jne. On sinänsä totta, että Yhdysvaltain pankkisektori on saanut mittavaa etua muihin nähden maan paremmasta korko/talousympäristöstä, mutta se on asia mille ne eivät itse ole paljoa voineet vaikuttaa.

Toki, pankkien todellista vahvuutta aika vaikea ulkopuolisen sanoa. Itselleni herää ainakin seuraavia kysymyksiä, joihin en tiedä selkeää vastausta:

Voiko finanssikriisiin laput silmillä ajaneisiin luottoluokittajiin luottaa?
Miten reguloijat painottavat eri riskejä pääomavaatimuksissa? Onko Italian valtionlainat riskittömiä europankkien taseessa? Taitavat olla, onko ne oikeasti riskittömiä?
Miten digitalisaatio ja disruptio murentaa pankkien tuloksentekokykyä ja siten niiden vakavaraisuutta ja kykyä reagoida kriiseissä?
Onko pankkien oma riskienhallinta parantunut sitten 2008?
Miten globaalisti matalat korot vaikuttavat pankkisektoriin?

4 tykkäystä

Nähdäkseni on vaarana tehdä vakava virhe, jos ajattelee Yhdysvaltojen pankkisektorin kehityksen jatkavan erillään muusta. Siellä on vielä paljon kysyntää vanhanmallisella pankkitoiminnalle, paljon käteistä ja siitä tykkääjiä ja sellainen frontbook-backbook -homma toimii fyysisellä pankkiliiketoiminnalla paremmin.

Toisekseen, jos haluaa ostaa osakkeita eikä pankkisektoria kokonaisuudessaan, parhaita pankkeja ROE%:lla, NIM%:lla ym. ovat pienpankit, mutta Eurooppalaiset. (Älä osta euroopan pankkisektoria kokonaisuudessaan. :smiley: )

Ajankohtaisesti Yhdysvalloissa pienet pankit pärjäävät isoja paremmin, mutta huonommin kuin Eurooppalaiset vastaavat. Yhdysvaltalaiset möhkäleet taas voittavat Euromöhkäleet mennen tullen, ja varallisuuspainotettu keskiarvokin menee isojen pankkien mukaan. Suomalaismöhkäleet eivät ole kilpailussa edes mukana.

Tässä on esim. NIM-% yhdysvaltalaisilla pankeilla nyt. Europaassa suuren kokoluokan pankkien keskiarvo on n.1.5% ja Suomessa 1%, mutta Euroopan pienpankeilla se 4.2% keskimäärin, ja aika helposti löydän selvästi keskiarvon ylittäviä. Salkkuni parhaiten korjannut europankki on vuodenvaihteesta -12%, mikä on ihan hyvin vaikka Wells Fargon -50% tai JPM:n -33% verrattuna. :stuck_out_tongue:

Riskinä on, että jos myös yhdysvaltalaiset saisivat juoksumaton alleen, ne eivät olisi yhtä fittejä kuin euroveljet ainakaan aluksi. Ja jos eurooppa saisi hypätä matolta pois (tuskinpa vain) niin se olisi hyvinkin fittinä juoksukisaan.

2 tykkäystä
3 tykkäystä

Tänään tuli selkein osto signaali aikoihin! Verneri on käynyt parturissa! Korona on selätetty!

25 tykkäystä

Niin minustakin, siksi nostin tuon kommentin tässä muodossa. Tähän asti USAn pankkisektori on ollut maailman vahvin ja parhaiten performoivia kokonaisuutena, mutta näyttää nollakorot ja aneeminen talous alkavan rokottaa pankkeja sielläkin, jos sijoittajilta kysytään. Tottakai, sektorien sisältä löytyy aina tähtiä.


@Aston_Livingstone

Jos Saksa ja Ranska saa runnottua tuon eurotukipaketin, saa euro melkoisen laastarin päälleen. Syvempään integraatioon on melkeinpä pakko mennä jos mielii euron säilyttää pitkässä juoksussa. Nykytila herättää jatkuvia epäiljyä ja kriisialttiutta, vaikka EKP onkin sammuttamassa tulipaloja. :smiley:

Tuota pointtia voisi enemmänkin nostella, että velassa eniten ratkaisee se, mihin se käytetään. Jos uusi velka kasvattaa talouden velkakapasiteettia, se on hyvästä. Jos se ei kasvata, ei velkaantuminen voi jatkua loputtomiin…

3 tykkäystä

Asiasta kukkaruukkuun, nyt kun pörssi on alkanut muuttua nousun myötä tylsäksi pitää miettiä muita kehittäviä aiheita. :smiley:

Luin mielenkiintoisen paperin MMT:stä ja tarkoituksena ei ole tässä ketjussa nostattaa keskustelua varsinaisesti siitä, vaan tämä pointti nollakorkojen luonnollisuudesta pisti silmään:

Tietysti jos jotain asiaa voidaan tuottaa rajattomasti, sillä ei pitäisi ollakaan hintaa. Tässä tapauksessa jos rahasta ei ole niukkuutta, ei siitä tarvitse maksaa korvausta eli korkoa. Korko voisi reflektoida enemmän puhtaasti riskiä, ei aikaa tai vaihtoehtoiskustannuksia maailmassa missä investointikohteita on vähän.

Firmat käyttävä rahat osinkoihin ja omien ostoihin investointien sijaan muutenkin:

Jos ajatus nollakorkojen luonnollisuudesta oikea ja siitä tulee arkea, saa osakkeiden arvostukset entisestään tukea. Vastapuolella luonnollisesti on se negatiivinen puoli, että taloudet ei juuri kasva joten vain harvojen firmojen tuloksetkaan voi kasvaa.

On muuten helppo siinä vaiheessa tulkita P/E-lukuja kun E on melkein staattinen ;D. Sitten pitää vaan miettiä, mikä riskipreemio osakkeisiin määräytyy. Historiallisesti se on pyörinyt viiden paikkeilla…

P/E 15x last season, P/E 20x: new normal?*

*Lisäys: tästä pohdiskelusta ei ole juuri rahallista iloa kenellekään, koska laadukkaat firmat treidaavat jo korkeilla kertoimila ja kaikki mikä on alle P/E 20x tuntuu olevan syystäkin niin. Riskipreemio on erilainen eri firmoille… :smiley:

5 tykkäystä

Erittäin relevantti kysymys. Nollakasvun, nollakoron ja nollainflaation vallitessa hyville yhtiöille voi hyvin sallia 50…60 p/e-luvun. Kasvaville hyville yhtiöille sitäkin suuremman. Edellyttäen, että näköpiirissä on “vanhan normaalin” palautuminen jollakin aikavälillä. Pitemmällä tähtäimellä nollakasvu merkitsisi velanoton melkoista vähenemistä, koska velanoton ideana on että velallinen pystyy maksamaan sen pois tulevaisuudessa paremmin kuin nyt. Nollakasvu muuttaisi kuvion käytännössä sellaiseksi, että noin puolella maksukyky paranee ja noin puolella heikkenee. Nykyisellään velanotosta on hyötyä paljon useammalle.

1 tykkäys

Tuo P/E 50x ei olisi mahdoton, jos tosiaan firma on todella vähäriskinen ja (nyt tulee tärkeät oletukset)

i) talouskasvu tosiaan jää 0-1 % maastoon (väestö vähenee, tuottavuuskasvu 1-2 %?)
ii) investoinnit siten matalia ja korot reflektoi ylläolevaa ollen nollassa.
iii) tämä olotila ei muutu!

Mutta tuo kohta iii) pragaa. Aina välillä tulee kriisejä ja romahduksia: jopa nollakorkomaailmassa. Siksi sijoittajien tuottovaatimus tuskin lähentelee nollaa.

Jopa Elisaa jarruttelee jokin voima, vaikka sen P/E on ”vasta” 27x ja osinkotuotto peräti 3,5 % !!!

Livekuvaa vain nollakorkojen aikana sijoittaneesta Elisan omistajasta:

kuva

5 tykkäystä