Murrolla pointti Twitterissä, pitäisikö taantuma -termi miettiä uudelleen.
Japanissa nollakorkokausi kestänyt 20 vuotta, Twitterissä Taalerin Komulainen totesi että nyt on nollaan laskemisen 20 vuotispäivä:
Samaa mieltä, että Japania ja Eurooppaa erottaa mm. Japanin kulttuurinen/taloudellinen homogeenisyys plus yhtenäinen talousalue joka suhteessa (ollut jo pari sataa vuotta 
). Siten suora vertaus ei eittämättä toimi.
Sijoittajat siirtyneet voimakkaasti käteiseen, yleensä bullish -merkki, nyt kun ammuksia riittää nostella kursseja…
Tässä kuvaaja:
Mihin ollaan menty:
Kauppaneuvottelusaaga saa jatkoa, nyt Trump valmis joustamaan maaliskuun alun takarajasta tullien korotusten suhteen. Johtuu mielestäni joko siitä, että neuvotteluissa on edetty hyvin, mutta ratkaisun hiominen kestää maaliskuun alun yli, tai siitä, että neuvotteluissa ei ole edetty, mutta Trump joutuu taipumaan poliittisen painotuksen vuoksi. Makroa aiheesta:
Tää Murtohan on kunnon poliitikko. Kun näyttää menevän huonosti, muutetaan määritelmää niin kaikki on taas ilosia.
Negatiivisista koroista vielä sen verran, että eikös silloin ole kannattavaa investoida tappiota tuottaviin sijoituksiin. Mitä kaemmin negatiivinen korkotaso kestää, sen enemmän talouteen tulee heikkokatteisia investointeja. Koska taloudessa on paljon jäykkyyksiä, niin nämä heikkokatteiset liiketoimminnot ei vain katoa vaan ne jää rasittamaan taloutta paljon pidemmäksi aikaa kuin mitä ne ovat kannattavia.
Tästähän pitäs seurata suoraan se, että näihin tuottamattomiin investointeihin sidotut pääomat heikentää talouskasvua jatkossa. Samalla investointeja on tehty yli talouden tarpeen ja se painaa hintatasoa, joten inflaatiokaan ei pääse nousemaan.
Löysä rahapoliitiikka on siis ajannut talouden tilanteeseen, että kasvua saadaan vain elvyttämällä massiivisesti. Yhdysvallat sentään kasvaan jonkin verran paremmin markkinaehtoisesti. Siellä korkotaso on noussut ja aivan hukkainvestointeja ei edes kannata tehdä. Toista se on muualla. Voisinkin veikata, että tästä johtuen Yhdysvallat kasvaa jatkossakin huomattavasti paremmin kuin muut länsimaat. (Ellei sitten tapahdu sitä toivomaani katastrofia ja laita koko talousjärjestelmää uusiksi :D)
Kun päästään reilusti negatiivisiin korkotasoihin, niin sitähän vois vaan ostaa koko helsingin keskustan ja antaa sen näivettyä, kun keskuspankki pitäisi huolen, että sijoittaja jää kuitenkin voitolle. Ja se kuka tarjoo eniten jää kaikista eniten voitolle.
Tilastokeskukselta dataa:
https://www.stat.fi/til/ktkk/2018/12/ktkk_2018_12_2019-02-14_tie_001_fi.html
Kausitasoitettu tuotanto kasvoi 2018 joulukuussa 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Joulukuun työpäiväkorjattu tuotanto oli 2,7 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Marraskuun 2018 työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,6 prosenttia (oli 1,8) edellisvuoden marraskuusta.
Ehkei ihan tappiollisiin, niin ainakin teoriassa investointien tuottovaade laskee. Ns. zombie yhtiöt, jotka eivät oikeasti selviäisi veloistaan “normaalissa” ympäristössä mikä se ikinä onkaan, ovat olleet määrältään kasvussa:
" The results suggest that lower nominal interest rates predict an increase in the zombie share, while the effect of bank health is less clear-cut. The level of interest rates over the previous five years is linked to higher zombie shares, and the link is statistically highly significant (Table 1, columns (1) and (2)). An improvement in bank health (an increase in the bank’s average price-to-book ratio) also significantly affects the future zombie share (column (1)), but the direction of the effect is not clear and not statistically significant (column (2)). These results suggest that the link is indeed more episodic, associated with financial distress."
Tarkempi tutkimus tuossa linkissä ylempänä.
Muutoin, SP500 EPS -kasvuodotukset laskeneet kuin lehmän häntä kuten aamullakin videossa huomautin:
Kiinassa mmmmmm defaultteja, mutta tällä ei niin väliä kun komentotaloudesa velkoja voidaan aina järjestellä:
Helsingin pörssissä muuan Nokia on siis zombifirma. 
Saksa vältti aamuisten lukujen mukaan niukasti teknisen taantuman (talouskasvu Q4:llä 0,0 % edellisestä kvartaalista ja 0,9 % vuodentakaisesta).
Kasvu on euroalueella hidastumassa “normaalitasolle”, kun huomioidaan väestön ikääntyminen ja rakenteelliset ongelmat (kuten rakenteellinen työttömyys). Suomi on pärjännyt kasvuvertailussa hyvin, kuten aikaisemmin linkitetyssä tekstissä käy ilmi. Vertasin tekstin videolla euralueen alkanutta vuotta Turun funikulaariprojektiin: ihan ei olla saatu mitä toivottiin talousennusteissa. Ylen viikon takainen juttu funikulaarin edistymisestä:
U.S. Retail Sales -1.2%, kurssit kohti etelän aurinkoa!
Eipä saatu vielä viitteitä DIILISTÄ. Tulee tuo 1.3. melko varmasti siis vastaan
Kyllä kansa tietää 
(Samasta twiittisarjasta) Talletusten kasvu hidastunut… kuten ennen edellisiä taantumia…
Kiitos tiedosta @Verneri_Pulkkinen , mutta ei tosta viestistä voi tykätä 
Keskustelut jatkuu ens viikolla, mikä on positiivista. Kuitenkin työtä on paljon, eikä tuohon 1.3. millään tulla kerkeämään nähdäkseni.
Kyllä se tuottovaade voi teoriassa olla myös negatiivinen, jos lainaa vaan saa tarpeeksi halvalla. Käytännössä se toki vaatisi reilusti negatiivisia korkotasoja. Vaikka todennäköstä se ei toki ole, nykymenolla ollaan koko ajan menossa siihen suuntaan. Tilannetta, jossa negatiivisen tuoton sijoitukset olisivat kannattavia, tuskin todellisuudessa koskaan saavutetaan.
Kun tuottovaade laskee, niin samalla entistä huonommat sijoitukset tulevat kannattavaksi. Tämä sama muuten koskee myös ihmisiä. Kun palkataan näitä tuottamattomia yksilöitä, yöpaikat kehittyvät entisestään siihen suuntaan, että nämäkin yksilöt pärjää. Se johtaa töiden organisoimisessa siihen, että luodaan mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja, joissa työntekijöiltä ei niin paljon vaadita. Nähdään varmaan taylorismin paluu. Tämä siis toki koskee vain suorittavaa työtä tekeviä. Samalla duunarien palkkataso pysyy kurissa, koska enää ei tarvita niitä osaavia duunareitakaan samassa määrin, koska työ on järjestetty siten, ettei heidän potentiaaliaan pystytä täysimääräsesti hyödyntämään. Tiukat julkiset säännökset ajaa muuten tähän samaan suuntaan.
Samalla kun tiukat irtisanomissuojat ovat johtaneet siihen, ettei työntekijöitä voi kilpailuttaa, niin työ on pitänyt organisoida siten, että duunareita voidaan käsitellä samana massana. Työ tehdään kaikille mahdolliseksi, vaikka olisi joitain rajoitteita. Palkkataso pysyy kurissa ja omalla työpanoksella ei ole niin väliä, koska kaikille maksetaan TESiin pohjautuvaa palkkaa.
Palkkataso ei pääse kehittymään ja inflaatio pysyy kursissa. Samalla kasvavana trendinä on kulutuksen vähentäminen ja entistä kestävämmät kulutustottumukset. Tähän kun vielä yhdistetään nettikauppa, niin ei ole ihme, ettei länsimaissa saada inflaatiota aikaseksi perinteisiä mittareita käyttäen.
Ihmisillä on kuitenkin rajallinen kuluttamisen tarve, joten miksi länsimaiset ihmiset kuluttaisivat nykyistä enemmän halvalla lainarahalla. Moniko täällä lisää omaa sellasta kulutusta, joka vaikuttaa inflaatiomittareihin, jos saatte halvempaa lainaa? Ostatteko uusia puhelimia useammin, enemmän vaatteita, enemmän ruokaa, enemmän tietokoneita? Itse ainakin ostan vain tarpeeseen ja siihen ei vaikuta lainarahan hinta. Miksi siis oletetaan, että kulutus lisääntyy, kun keskuspankit pitävät rahahanat auki.
Alhasten korkojen hyödyt valuvat jo ennestään vauraille henkilöille, joten se tuskin merkittävästi vaikuttaa heidän kulutustottumuksiin. Taitaa suurin osa lainarahasta mennä puhtaasti sijoitustoimintaan ml. oma asunto. Halpa lainaraha valuu kulutukseen vain, jos se on väliaikaista ja ei nosta pakollisia kuluja mm. asumiskuluja.
Korkeiden korkojen aikana tarvitaan hyvää tuottavuutta ja silloin erikoistutaan ja panostetaan teknologiseen kehitykseen ja siihen tuottavuuden kasvuun. Samalla se motivoi ihmisiä tekemään entistä enemmän töitä, koska elämisen hinta ei karkaa käsistä. Asuntojen hinnat pysyvät kurissa ja se motivoi tavallista ihmistä tekemään enemmän työtä, kun hinnat eivät alhasten korkotasojen takia ole karanneet pilviin.
Mitä luulette kumpi on tavalliselle ihmiselle motivoivampaa ottaa 200 000 euron laina korkemmalla korolla vai 400 000 euron laina korkoemmalla korolla, jos laina-aikaset kustannukset olisivat samat. Jos tavallinen duunari ottaa sivutyön ja tekee vaikka 5000 euroa ylimäärästä vuodessa. 200 000 euron lainaa saa lyhennettyä samalla rahalla kokonaisvaikutukseltaan tuplasti enemmän. Tavallisen massan suurin investointi on asunto ja monen elämä rakentuu sen rahottamisen ympärille ja samalla tavallisen massan jäsen rahottaa asunnon tekemällä työtä. Koska työstä tarjottava palkka ei nouse asuntojen hintojen mukana alhasesta korkotasosta johtuen, työn tekeminen muuttuu suhteessa entistä kannattamattomaksi. Melko harva tekee enempää töitä lisäkseen kulutusta vaan ostaakseen asunnon tai tehdäkseen muun sijoituksen. Alhanen korkotaso toimii vain jos se tulee shokkina markkinoille ja on hetkellinen yli kriisiajan. Pysyvänä se aiheuttaa monia ongelmia ja aiheuttaa sen, että tavalliselle työssäkäyvälle töiden tekeminen on entistä epämotivoivampaa.
Jos työ on se mitä halutaan lisätä, niin korokotasojen pitäisi nousta. Hetkellisesti se toki heikentää taloutta, mutta pidemmällä aikavälillä sillä olisi tervehdyttävä ja työtä lisäävä vaikutus. Ja tässä se ongelma lopulta tuleekin vastaan. Keskuspankkien elvytyskilpa ei mahdollista merkittäviä koronnostoja, koska toisenlaisen suunnan ottava aiheuttaa pienimuotoisen romahduksen omalle toimialuelleen.
Jenkeissä on julistettu hätätila ja 25% autotullit uhkana ja brexit.
Silti pörssit vetää. Jouduin tankkaamaan sp500, dax ja euro50 beareja - saa nähdä miten käy mutta kuolleen kissan pomppu tai tammikuun rallin määritelmä ei enää päde.
Eikös nämä kaikki ole jo hinnoiteltu osakkeisiin. Samaten myös laskeneet tulosodotukset. Tämähän on se mitä viimeaikoina paljon hoettu: koska asia on tiedossa, se on hinnoiteltu. Tähänhän perustuu sekin miks jokaisesta positiivisesta asiasta noihin liittyen rallatellaan. Ei siis paniikkia ja mikään noista ei voi laukasta kurssilaskua 
Hyvää alkanutta viikkoa!
Aamulla noustiin aika mukavasti Aasiassa, toivo lepää (taas) kauppasovussa ja keskuspankeissa. Tämä siis ilman, että mitään konkreettista uutta saatu markkinalle kummastakaan aihepiiristä. Fedin viime kokouksen pöytäkirjat julkaistaan keskiviikkona, niistä ehkä lisätietoa siitä, kuinka “kärsivällinen” keskuspankki onkaan.
