Onhan nämä ihan hyviä kuumemittareita. Olettaisin, että IPOjen hinnoittelijat (ja irtautuvat pääomasijoittajat) tuskin ovat yhtään vähemmän ahneita kuin aiemmin ja näin olle hinnoittelu ei ole tahallaan edullinen.
Näiden 50-100% ensimmäisten päivien nousujen vertailuksi on hyvä muistaa, miten isoille aikanaan kävi kun markkina oli vielä “normaalimpi” (jos se nyt koskaan sellainen on):
Alibaba Group Holding Ltd closed 38 percent above its IPO price.
Alphabet Inc closed 18 percent above its IPO price.
Facebook Inc closed only 0.6 percent above its IPO price.
Tässä muistutuksena, miten listautumiset muuttuivat teknokuplaan mennessä. Eli “väärin hinnoittelua” enemmän iski vaan IPO-hype.
Hieman yleistäen voisi tosiaan sanoa, että mitä isompi keskimääräinen IPO first day pop, sitä kuumeisempi tilanne (TAI tyhmemmät IPOn hinnoittelijat, johon voi uskoa ken tahtoo)
Näyttäisi tosiaan “normaalissa” härkämarkkinassa olevan n. 10-20% nuo 1. päivän tuotot.
Tässä syyskuun lopulle päivätyssä jutussa (6 Upcoming IPOs to Watch - NerdWallet) mainittiin että ko. luku vuodelle 2020 olisi siihen mennessä 36%. Tässä on tietysti hyvä ottaa huomioon, että kevään/kesän aikana ei juuri IPOja nähty, olisi mielenkiintoista nähdä tämä luku H2/2020 osalta, mutta kertoohan tuokin, että ollaan nyt jo n. tuplat “normaalista” vaikka oli kaamea kuoppa pörsseissä.
Tämä itseasiassa mukailee aika hienosti S&P500 kehitystä. Kasvu alkoi hyytyä v. 2014 ja oli loivaa / tasaista vuodet 2015 ja 2016 ja sitten lähdettiin taas nousuu indekseissä ja IPO-preemioissa.
Jos tilanne olisi muuten normaali niin olisin huolissani teknokupla version 2.0 -tilanteesta, mutta tänä päivänä on se muuttuja sopassa mukana että likviditeettiä on markkinalla aivan älyttömästi koska keskuspankkien BRRRRrrrr ja sen kaiken on pakko mennä jonnekkin. Velkakirjamarkkinoilla sen voi lähinnä antaa inflaation syötäväksi, joten… TINA. Osakkeisiin menee, joten tulos on tämä mikä on nähty. Kyllä, teknolaput ovat varmaan hieman ylikuumentuneet (+40% YTD) mutta tämä ei ole syy vaan seuraus.
Ja en usko että isompaa lässähdystä nähdään ennenkuin keskuspankit tekevät peliliikkeitä.
Pitäisi katsoa myös IPOjen vuosimääriä ensimmäisen päivän kasvun lisäksi. Sanoisin, että paha merkki on siinä, kun kasvuprosentit ovat niin kovia, että alkaa tulemaan listautumisia ihan vain listautumishuumasta hyötyäkseen JA jopa ne nousevat huumassa. Kuten 1998->1999 nähtiin, niin listautumisten määrä lähes 2-kertaistui samalla, kun ekan päivän tuotto yli kolminkertaistui. Ihan tällaista ei ehkä nähdä tällä kertaa.
Mukavastihan tässä on tämä vuosi rallatellut… Jotenkin vaan itsestä alkaa päivä päivältä enemmän tuntumaan siltä, että olisi kiva palata siihen “vanhaan” sijoittamisen kulta-aikaan, jossa rautaa taotaan ja tavara liikkuu ja samalla otetaan huiman 4 % osingon lisäksi pientä kasvua … Noo, ollaan ajassa kiinni ja lyödään hypeä; kunhan ei vaan polta näppejä
Määrä on jo koronavuodeta huolimatta moninkertaistunut. First day pop:kin vaikuttaisi Sepon viestin perusteella ainakin tuplanneen (H2 osalta). (Edit: luvut ei täysin täsmää sen edellisen taulukon kanssa, mutta noissa on varmaan pientä heittoa mitkä pörssit / listautumiset lasketaan. Trendi lienee kuitenkin selvä)
Tämä jotenkin suorastaan korostaa tuota listautumiskuumetta. Listalle halutaan, mutta ei olla valmiita menemään virallista tietä kun se vaatii kaikkia tylsiä paperitöitä ja arviointeja jne. Rahan luo on siis todella kiire.
Tämä oli mielenkiintoinen juttu, jossa verrattiin SPACien tuottoa normaali IPOihin verrattuna. Nyt voi taas kysyä itseltään, että onko tämän vuoden SPACit jotenkin erilaisia kuin ne, jotka tuohon tarkasteluun osuivat.
" Of 223 SPAC IPOs conducted from the start of 2015 through July, 89 have completed mergers and taken a company public, offering the chance to examine their performance, according to the report from Renaissance Capital, a provider of IPO ETFs and institutional research. Of those 89, the common shares have delivered an average loss of 18.8% and a median return of minus 36.1%. That compares with the average after-market return from traditional IPOs of 37.2% since 2015." 2020 is the year of the SPAC — yet traditional IPOs offer better returns, report finds - MarketWatch
Nähdäkseni kyllä ja ei. Yhdistymislistalta löytyy hyvinkin valideja yrityksiä aiempiin vuosiin suhteutettuna. Ja nyt listautuneet SPACit tuovat kohdeyritykset pörssilistoille vasta vuoden-kahden sisällä. Lopputulema nähdäänkin vasta myöhemmin.
Yleinen konsensus tuntuisi olevan, että SPACit tulevat olemaan aiempaa potentiaalisempi vaihtoehto perinteiselle IPOlle. Sopivaa lähdettä ei nyt ole käsillä, vaan oma mielipide muodostunut tämän vuoden aikana eri suunnista.
Paperityöt eivät ole ainoa rasite IPOissa, myös sen kustannus ja käytettävä aika ovat olennaisia. Sponsoreista on mahdollista saada merkittävää hyötyä liiketoiminnan kehittämisen ja yhteyksien luomisen osalta.
Retail -sijoittajille SPACit tuovat mahdollisuuden päästä aiemmin kiinni edullisemmalla valuaatiolla. Jos yksityissijoittaja olisi halunnut DealDash, Snowflake tms IPOihin mukaan, niin ostohinta olisi ollut moninkertainen instituutiohintoihin suhteutettuna.
Onko tämä suunta jatkossa? Vai mennäänkö Direct Listing -suuntaan IPOjen ja SPACien sijaan?
CRU TOP10 2021 Calls…
Positiivista osakkeille, huolet haihtuvat…
Arvioisin, että nyt myös teollisuudelle mahdollisuus nauttia/ jatkaa nauttimista pienestä rotaatiosta
Hei @Verneri_Pulkkinen, mikä on mielipide sellaisesta ideasta, että mikäli pörssissä on vähemmän yhtiöitä, niin sijoittajille vapaana oleva raha on silloin käytettävissä pienempään osaan yhtiöitä, jolloin pörssissä olevien yhtiöiden arvostus on koholla? Eli jos nyt pörssistä ostetaan 10% yhtiöitä pois, niin luultavasti se vapaana oleva raha tullaan sijoittamaan niihin muihin 90% yhtiöitä. Mikä on tällä hetkellä tilanne pörssiyhtiöiden määrässä historiaan verrattuna?
Toisaalta suuri 1980–1999 nousumarkkina tapahtui kasvavan osaketarjonnan regiimissä, mikä viittaa siihen että ei tuo tietenkään ainoa selittävä tekijä ole.
Täytyy muistaa, että isot rahamassat voivat läikkyä myös velkakirjamarkkinalle (josta pelkästään valtioiden velkakirjamarkkina on jotain 100 biljoonaa USD, saman kokoinen kuin osakemarkkina) tai vielä hervottomammalle kiinteistömarkkinalle. Esimerkiksi pelkästään Suomen kiinteistöjen arvo on noin 600 miljardia euroa, vrt. Helsingin pörssi vajaa 300 miljardia euroa, valtion velka 108 miljardia jne. Suomen BKT taitaa taas olla noin 240 miljardia euroa.
Sanoisin, että yksittäisillä sektoreilla voi näkyä tuota, että kasvava tuottoja jahtaava rahamäärä kun paisuu, niin osakkeiden hinnat nousee. Esimerkiksi tänä vuonna lähes kaikki etf-rahavirrat ovat menneet… teknologiasektorille.
Okei, eli oletetaan, että sijoittajat ovat allokoineet jo määrän X omista varoistaan osakkeisiin ja haluavat pitää sen vakiona. Koska pörssilistattujen yhtiöiden määrä ei ole noussut vuodesta 2006 ja jopa laskenut vuodesta 2014 tuon graafin mukaan, mutta samassa ajassa vapaata rahaa on ilmeisesti printattu kiitettävästi, niin ei varmaan ole ihme, että arvostukset nousseet. Näin kärjistetysti. On muuten mielenkiintoista katsoa maittain tuota dataa myös - Aasian isot taloudet ovat kaikki kasvattaneet pörssilistattujen yhtiöiden määrää, Kiina ja HongKong lineaarisesti, kun taas Euroopan ja USA:n yhtiöiden määrä on ollut laskussa.
Iltapäivää! Sieltä se tupsahti, odotettu EKP:n korkopäätös. Ja odotuksiin myös vastattiin, PEPP-ohjelmaa laajennettiin 500 miljardilla eurolla ja jatketaan 2022 maaliskuun loppuun asti:
Ja tiedote jatkuu. Kohdennettujen rahoitusoperaatioiden ehtoja löysättiin, mikä oli myöskin odotuksissa. Kuukausittaisiin APP-ostoihin (tämä on siis ohjelma, joka on ollut toiminnassa jo vuosia) ei kuitenkaan tullut muutoksia, vaan ostoja jatketaan keskimäärin 20 miljardilla kuussa (ostoilla ei takarajaa). Tämä on pieni pettymys. Ehkä lehdistötilaisuudessa valotetaan, mitä 120 miljardin “kirjekuorelle”, joka ohjelmaan on kohdennettu, tapahtuu.
Joo tiedote oli sen verran pitkä, että kesti Talousennusteet julkaistaan vasta samoihin aikoihin lehdistötilaisuuden kanssa. Varmaankin samoilla linjoilla mennään muiden suurten ennustelaitosten kanssa, eli 2021 ennusteita rukataan alaspäin 1,5-2 %-yksikköä.
… Noo, ollaan ajassa kiinni ja lyödään hypeä; kunhan ei vaan polta näppejä 
Eli ylätasolla tuossa voi olla jyvää.
Talousennusteet julkaistaan vasta samoihin aikoihin lehdistötilaisuuden kanssa. Varmaankin samoilla linjoilla mennään muiden suurten ennustelaitosten kanssa, eli 2021 ennusteita rukataan alaspäin 1,5-2 %-yksikköä.