Tässä artikkelissa puettiin omatkin ajatukset sanoiksi. Itselläni on koko ajan tunne, että tässä pelataan aikaa ja katsotaan kuinka pitkälle hurmos kantaa. Piirileikki pyörii ja tuotot kasvaa niin kauan kunhan löydät tuolin jolle istahtaa, kun musiikki lakkaa.
Kuulen itse vielä iloista musiikkia, tai toisinsanoen printterin laulantaa, joten roikun väkisin mukana.
Täälläkin on ollut puhetta yksityissijoittajien ja varsinkin robohoodilaisten mahdollisuudesta heiluttaa markkinaa. Saman kirjoittajan tämän
artikkelin mukaan, se on mahdollista. Nuoret sijoittajat ovat aikaisempia nopeatempoisempia ja lyhytjänteisempiä ymsyms. Tämä ei omasta mielestä kuitenkaan tunnu tarpeeksi vakuuttavalta syyltä isompaan kuoppaan, mutta yksi syy harvoin johtaakaan romahdukseen
Se näissä jenkkien tukipaketeissa on kuitenkin hyvä muistaa, että harvemmin nämä tuet/lainat täyttää kokonaan sitä menetettyjen tulojen aukkoa. Eli varmasti kontribuoi “kasvua” suhteessa siihen, ettei olisi mitään pakettia, mutta suhteessa normaaliin tilanteeseen ennen koronaa ei. Ja lisäksi toki se puoli, ettei rahan printtaaminen elintasoa mihinkään paranna - varallisuuden jakoa säästäjiltä sijoittajille ja kuluttajillehan tämä on.
Hyvä vielä tähän tarkentaa, että työttömyys ja sitä kautta tulojen romahdushan iski Yhdysvalloissa ja muuallakin erityisesti matalapalkka-aloille. Alimpien tulodesiilien osuus kokonaiskulutuksesta on varsin rajallinen. Siten heidän eittämättä omassa elämässään inhimillinen tragedia ei näy talousluvuissa kovin rajuna muutoksena.
Joidenkin ostovoimahan on jopa kasvanut koronakriisissä kiitos shekkien.
Kieltämättä tänä vuonna tukipaketit ovat estäneet BKT:n isomman romahduksen, eli paikanneet kirjaimellisesti koronan synnyttämää reikää taloudessa, mutta niiden vaikutus heijastuu vuosia eteenpäin jolloin ne voi nähdä kasvua buustaavinakin.
Ihan hyvä artikkeli, vaikka pointin olisi voinut tiivistää ”pörssi tulee jossain vaiheessa laskemaan, koska nousu ei ole kestävää”. 
Kieltämättä sijoittaminen on saanut yhä spekulatiivisempaa vivahdetta ja uusien sijoittajien rahojen mukaan tulo voi repiä arvostuskertoimia ylös (he eivät katso niitä). Mutta on vaikea sanoa, missä menee raja. Onneksi tuo ilmiö ei (ainakaan vielä) Suomeen ole vahvasti rantautunut…
Brexit soppaa keitellään vuoden vaihteen lähestyessä.
Jos kalastus on se iso poliittinen ongelma (vaikka asiana mitätön), vaikuttaisi - jos totta - että nyt on kehissä ehdotusta josta kompromissi “varmasti” löydettävissä.
Britit ehdottaneet että EU vähentäisi kalastusta 35% eikä 60%, EU sanonut aiemmin 25%
Lisäksi siirtymäaikaa kasvatettaisiin 5 vuoteen, EU ehdotus ollut 7v.
No on siellä muitakin detaljeja
Lisäksi se Level Playing Field kesken, jossain luki että siihenkin olisi löydetty melkein ratkaisu
===
Storbritanniens bud sänkte sitt krav på hur mycket EU-fiskare ska minska sin fångst i brittiska vatten till 35 procent från 60 procent, enligt The Guardian.
Det förde den brittiska ståndpunkten betydligt närmare EU:s position. EU har gått med på en minskning med 25 procent, höjt från EU:s ursprungliga bud på 15-18 procent.
Fisket är den största utestående frågan i förhandlingarna.
Det brittiska budet utökade också längden på övergångsperioden för EU-fisket i brittiska vatten till fem år från tidigare tre år. EU har tidigare sänkt sitt bud till sju år från tio år.
https://www.swedbank-aktiellt.se/ovrigt/direkt.csp?id=3Bey39Fp&single=y
Tuosta ei kannata sen enempää johtopäätöstä vetää kuin, että arvostustasot ovat korkeammalla kuin aiemmin. Nousu saattaa silti jatkua vaikka vuosia vielä. Tämänkin jälkeen ei välttämättä tule romahdusta vaan paikallaan polkevia tuottoja. Kaikkea tätä ruokkii nollakorkoaika ja poikkeuksellinen rahamäärän kasvu. Oma veikkaus on se, että niin kauan kun mennään nollakoroilla, niin PE-luvut yms. pysyvät selvästi historiallisten tasojen yläpuolella ja tämä voi jatkua koko 20-luvun.
Markkinoilta on hyvin vaikea olla pois juuri nyt. Jos jää odottelemaan seuraavaa isompaa pudotusta, niin voi joutua odottamaan taas sen kymmenen vuotta.
Jep, tämä on yksi polttavimpia kysymyksiä. Niin kauan kuin tämä regiimi jatkuu on vaikea kuvitella, miksi osakkeista pitäisi saada suurta tulostuottoa (matalia arvostuskertoimia) kun kaikkien omaisuusluokkien tuotto laskee kautta linjan? Pääomaa on kuin roskaa ja samalla talous kasvaa hitaasti.
Mutta, ovat ne regiimit ennenkin tavalla tai toisella vaihtuneet ja silloin se P/E 50x leijaileva portfolio ei tunnukaan niin hauskalta.
Mutta kuten sanoit, tämähän voi jatkua vuosia…
Vielä jatketaan draamaa, mutta eihän se tästä jää kiinni, eihän?
Vaikka Suomen politiikassa kuuluu raportoitavan 3 mrd EUR EU-lainoja 6 mrd-panostuksella kokoaan suuremman valtion voittoina, jotta Italian teollisuudella on rahaa ostaa tavarointa Suomen vientiteollisuudesta sekä matkailla Lapissa, Macronille 30% leikkaus ranskalaiskalastajien kiintiöihin UK-vesillä riitä. Vähempi pitäisi leikata jotta ranskalaiset olisivat tyytyväisiä.
Kaikki yhtiöt ovat, tai pitäisi olla, jo varautuneet eri Brexit-skenaarioihin. Samoin rahoituslaitokset. Iso-Britannian BKT on alle 4 % koko maapallon BKT:sta. Lontoolla on edelleen keskeinen rooli finanssijärjestelmässä, mutta kaiken järjen mukaan siellä paljon geeliä käyttävät ihmiset ovat tehneet pitkää päivää varautuakseen kovaan Brexittiin.
Brexitin roolia ei siis kannata yliarvioida pörssien kannalta, vaikka se voisi antaa jonkin tekosyyn joillekin kevennellä. Joihin pörssiyhtiöihin sillä on vaikutusta enemmän Suomessakin mutta kokonaisuuden kannalta melkeinpä “ihan sama”.
Ehkäpä isossa kuvassa sijoittajien kulmakarvoja voi hieman nostattaa maailmankaupan ja globaalin yhteistyön hissuttainen rapautuminen finanssikriisin jälkeen. Brexit on osa tätä suurempaa muutosta. Maailmantaloudelle ei ole herkkua, jos kaikki ajattelee vain omaa napaansa.
Onhan tämä melkoista…
Maanantai-iltana.paikallista aikaa:
The US Senate voted late on Monday to approve a stimulus package worth nearly $900bn, paving the way for the second-largest economic relief bill in American history.
Samana iltana hieman myöhemmin:
Chuck Schumer (Senate minority leader): MOAR is to come.
Mitch McConnell (Senate majority leader): MOAR is to come.
Biden: This is a down payment on further action!
Härkäile nyt tässä sitten 
Helsingissä päädyttiin tänään plussalle johtuen Jenkkien eilisestä suuresta rekyylistä, jonka aikana S&P:kin palautui pahimmillaan -100 pisteen kuopasta aina ±0:aan. Tämän päivän puolella jenkkimarkkinalla edettiin neutraaleissa tunnelmissa. Joulun lähestyessä onkin huominen enää ainoastaan kunnon kauppapäivä. Jouluaattona jenkkimarkkinat ovat auki puolikkaan päivän (klo 16.30-20.00 Suomen aikaa) pohjoismaiden ja Saksan ollessa kiinni. Joulupäivänä kaikki markkinat ovat kiinni ja tästä seuraakin viikonloppu, joten jokainen saa ottaa henkeä ennen tämän vuoden markkinarallin huipennusta. 
Lisäksi jos ei ole tähän Juhan kirjoittamaan tekstiin vielä törmännyt, niin hyvää lukemista ja pohdinnan aihetta itse kullekin 
Pelkkään indeksiin katsomalla jää näkemättä markkinan jakoisuus. Teknologia ja hype pitää indeksiä ylhäällä, mutta kivijalka näyttää sortumisen merkkejä ja tukevien yhtiöiden kurssit ovat tulleet kuukaudessa alas jo 10%, osa ylikin. Euforia ei ole kovin laajaa.
Kotimaisista omista pelipaloista alas ovat tulleet Kesko, Nokia, Orion, Kone, Sampo… eli kovat ja vaihdoltaan suuret. Itseäni on ihmetyttänyt, kuinka paljon tulee kontrastia isojen indeksien laskupäivinä Suomen mid- ja smallcapin osakkeiden välillä tulee. Mehupillitehtaan osake voi nousta p/e 20 luvulla 4-5% indeksiä vastaan ja vieläpä mitään fundamenttimuutosta, edes sisäpiirikauppaliputusta ei ole.
Jenkkimarkkinoilla on saman suuntaista käyttäytymistä. Berkshire ja sen omistamat, tulosta takovat jättiläiset valuvat ja indeksit nousevat.
Minun mielestäni tämä ennakoi korjausliikettä ja se tietenkin kurittaa kaikkia osakkeita, myös niitä kovia junia. Itse olen toki aina liian aikaisin myymässä ja liian myöhään ostamassa. Normaalikierrossa nyt isoimmat voitot vasta tehdään ja pörssi nousee harppauksin.
Nykyinen ost tekee kaupan erilaiseksi, mitä se oli ennen. Nythän piensijoittaja saa vetäytyä cashiksi vaatimattomin kuluin. Jahka tämä ikuisen holdaamisen kulttuuri muuttuu aktiivisempaan suuntaan, peli muuttuu kiinnostavammaksi.
Ei nämä Kiinan, Japanin yms Usalle lainaamat summat enää “tässä ajassa” tunnu niin valtavilta (jos osasin oikean kuvaajan kaivaa).
Vaikka tylsien osakkeiden arvostustasot alkavat tuntumaan suolaisilta ei tilillä lojuvia dollareitakaan oikein osaa pitää turvasatamana. Ehkäpä pitää alkaa etsimään laiskalle rahalle entistä enemmän yhtiöitä millä järkevästi hinnoiteltua omaisuutta tai mikä kykenee huomioimaan mahdollisen inflaation kasvun tuotteen/palvelun hinnassa.
Olisi huomattavasti viihdyttävämpää jos tämä kaikki elvytysraha olisi fyysisiä seteleitä. Saisimme lueskella kuinka uusia painokoneita hankitaan ja ehkäpä näkisimme Italian koronauhriautoletkojen kaltaisia raflaavia kuvia rahnakuljetusautoletkoista. Olisi myös helpompi arvioida milloin ja minkä suuruisena seuraava stimulus voisi aikaisintaan tulla jos tietäisimme painokoneen nopeuden.
Trump iltalypsyllä, kaipaa isompaa stimuluschekkiä ja joittenkin menoerien poistoa. Pelosille sopisi kyllä isompi stimulus -shekki.
Niin tai näin, vallanvaihtooon alle 1 kk aikaa. Draama vähentynee.
Futuurit kuitenkin toipuneet pienestä laskusta
Mariannella oli kuvaaja makrossa M2-rahan paisumisesta. M2 raha oli siis käteinen raha ja käyttötilit (M1 ) sekä rahamarkkinarahastot, pidemmät säästötilit yms.
Tähän nämä kekkerit pitkälti tiivistyvät:
M1 on kasvanut +60 % vuoden takaisesta:
Ei pitäisi talouden pystyssä pysyminen jäämään ainakaan likviditeetistä kiinni. 
Ja juuri nämä graafit ovat se syy miksi pörssi paukuttaa ATHta vaikka reaalitaloudessa on vähemmän kivaa.
Juu… Johonkin se masse aina menee. Sedän sijoitusoppaassa sitä on mainittu “massen ikuiseksi kiertokuluksi”, luku 4, jae 5 
Masse-setä, FA, kiertokulkulaisen oppi-isä 
Saapa nähdä, minkä verran tätä säästöön jäänyttä rahaa purkautuu kulutukseen, kun elämä normalisoituu? Pieni datapiste, mutta kulutuselektroniikan suhteen saattaa alkaa jo tulemaan inflaatiota. Hieman samalla alalla työskentelevänä tiedän, että monilla alihankkijoilla on jo pulaa kapasiteetista, kun vielä vuosi sitten tilanne oli päinvastoin ja tekivät huonoa tulosta ylimääräisen kapasiteetin takia. Huhuja liikkuu jo, että useampi asiakas on alkanut tarjoamaan kovempaa hintaa, jotta saavat vietyä kapasiteettia muilta asiakkailta. Ja eikö tyyliin joissain uusissa pleikkareissa yms. myydä aika pitkää eioota, että ehkä sielläkin on hinnannostopainetta?
En tiedä, kannattaako tätä ekstrapoloida koskemaan kovin montaa alaa ja tätähän on lähinnä ruokkinut se, että ihmiset ovat kotona, niin viihde-elektroniikan kysyntä kasvaa. Melko todennäköistä, että ainakin lentomatkustuksen suhteen käy näin, kun homma taas kunnolla aukeaa. Ehkä myös hotellien ja ravintoloiden suhteen suosituissa turistikohteissa, mikäli niitä on ehtinyt menemään enemmän konkkaan tässä odotellessa.
Kuinka suuri piikki tästä sitten tulisi ja riittääkö se nostamaan merkittävästi inflaatiota? Ja onko purkautuminen niin lyhytkestoista, että se ei ehdi paljoa nostaa ennen kuin vuoden päästä ollaan taas “normaalissa” 0-1 %:n inflaatiossa? Sitäkin olen miettinyt, että kuinka moni yksityissijoittaja alkaa realisoimaan voittojaan juuri sen takia, että pääsee taas vaikkapa matkustamaan? Riittääkö tämä aiheuttamaan minkäänlaista lumipallon pyörimistä?
Paha sanoa. Historiallista referenssiä ei taida oikein olla.
Edit. Lisätään vielä sen verran, että mikä lie ensimmäisenä tässä? Jenkit, koska heillä on ensimmäisenä rokote sopimusten ansiosta? Toisaalta jenkkilä on massiivisen kokoinen, niin onko sittenkin ensimmäisenä pienemmät Euroopan maat, koska ehkä vaikkapa reilu 5 miljoonaa norjalaista rokotetaan kuitenkin nopeammin kuin 350 miljoonaa amerikkalaista? Voi olla syytä seurata tällaisten maiden inflaation kehitystä, koska voisi olettaa, että sama ilmiö tapahtuu sitten kaikkialla, mutta ehkä jonkun kuukauden viiveellä?
