Karhumarkkinalla viitataan siihen, että indeksi on laskenut huipuistaan yli 20%. SP500 on tällä hetkellä noin 3% huippujen alapuolella eli ei olla lähelläkään karhumarkkinan rajaa.
Mikäli kyseessä oli vain perustelematon arvaus markkinoiden tulevasta suunnasta, niin kannattaako tuota totuutena julistaa.
Arvaukseni siitä, että karhumarkkina on lähempänä kuin eilen on yhtä hyvä kuin sinun arvauksesi, jonka mukaan nousu jatkuu ikuisesti. Pihvi postauksessani liittyi korkomarkkinoihin, jos et huomannut.
Tilastojen valossa osakesijoittajan kannattaisi olla poissa markkinalta syyskuussa. Miltä tilanne näyttää tämän vuoden osalta? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet:
0:00 Intro 4:18 Pörssit nyt 18:44 Markkinakatsaus 23:41 Kurkistus salkkuihin
Itselleni “karhumarkkina” käynnistyy, kun ES tekee weekly down trendin. Mielellään myös NQ samassa yhteydessä. Tämä on toiminut hyvänä indikaattorina siitä, että korjausliike on alkanut.
Uusi normaali on se, että korkotaso tulee olemaan nollaa suurempi. Siitä pitävät länsimaat elvyttävällä talouspolitiikallaan huolen. Rahamäärä systeemissä lisääntyy ja lisääntyy samaan aikaan kun työtätekevien määrä laskee. Palkkainflaatio on pysyvä ilmiö. Tuollainen 0.25-0.5% lasku ei muuta vielä isossa kuvassa yhtään mitään kun lähtötaso on yli 5%.
Samaa mieltä mutta oma arvioni on että korkotaso tulee alas nopeammin kuin markkina ennustaa. Tosin valistuneet arvaukseni ovat olleet ennenkin pielessä.
Ei se voi tulla jos inflaatio ei laske. Eikä se laske jos palkat nousee.
FED joutuu toki huomioimaan sääntöjensä mukaan työllisyyskehitystä, mutta ei se voi inflaatiota kokonaan jättää huomiotta. Ihmisten jääminen työttömäksi ei katkaise tilastollista palkkojen nousua. Päinvastoin, useimmiten irtisanomiset kohdistuu mediaanipalkan alapuolella työskenteleviin ja niiden irtisanominen nostaa työnsä säilyttäneiden tilastollista mediaaniansioita. Se taas nostaa tilastollista inflaatiota.
Yrityksien pitäisi alkaa palkkaamaan matalapalkkaisia tekijöitä jotta mediaaniansiotaso laskisi, mutta se ei ole kovin helppoa koska näitä töitä automatisoidaan jatkuvasti ja tarjotulla palkalla ei välttämättä pysty elämään paikkakunnalla jossa työ olisi tarjolla.
Inflaation yhtenä osatekijänä on palvelut/service ja se on hyvin pitkälle riippuvainen palkkakehityksestä ja tämä on nyt(kin) se sitkeimmin laskeva osa inflaatiosta.
Joo, toki palkoilla on välillinen vaikutus palvelujen ja tuotteiden hintoihin, ja näin ollen inflaatioon. Mutta se että tilastollinen mediaaniansio nousisi kuvailemallasi tavalla ei vaikuta inflaatiotilastoihin.
Sitten voi keksiä jonkun toisen syyn, miksi työttömyyden kasvu ja avointen työpaikkojen määrän väheneminen ei johda inflaation laskuun vaan pitää tuota services/palvelut inflaatiota koholla.
Työttömyys nousee, korkokäyrät kääntyneet, aika moni indikaattori vihjaa, että jenkeissäkin ollaan jo taantumassa, mutta uskon sen jäävän lyhyeksi. Enemmänkin paluu normaaliin eikä tässä välttämättä ole tarvetta sen suuremmille liikkeille. FED aloittaa syksyllä reippaat koronlaskut ja Euroopassa korot painunee nopeasti 2-2.5% haarukkaan. Sitten kun tämä iskee silmille loppuvuodesta ja paniikki valtaa markkinaa, niin minä kävelen powerwalkkiani tuulipuku kahisten pankin tiskille lainaa neuvottelemaan. Laitan tietenkin kaikki hesuliin jota nyt on niin kovin potkittu ja lyöty.
Vihdoin muutama nosto päivän Vartista tähän ketjuun perinteisesti talteen.
Vartissa on mukana vähän perinteistä “kuivempia” aiheita, nimittäin verotuksen kiristymisen riski USA-yhtiöiden superkoville kannattavuuksille. Ja, miksi makrotalousdata on parhaimmillaankin otettava suolan kanssa. Moni data, kuten työttömyys ja osa inflaation laskennasta (asumisen kustannukset) selvitetään kyselytutkimuksin ihmisille soittamalla. Ongelma on, ettei ihmiset vain vastaa puhelimeen kuten ennen!
Peter Berezinillä oli hauska näkemys heikosta teollisuuden PMI-datasta: tavallaan teollisuus mukautuu edelleen pandemia-ajan poikkeuksellisen kysyntäjakson jälkeiseen “normalisaation” aikaan.
Suomessa palkkasumma jatkoi kasvuaan, kuulostaa hienolta ensi vilkaisulla, mutta kun se laskee muilla aloilla ja kasvaa sitäkin enemmän julkisella puolella niin ei kuulostakkaan enää niin hyvältä.