Hyvää huomenta, ja positiivisuutta ketjuun! En nyt edes yritä olla sellaisella ylipirteällä jumppamaikkamaisella asenteella liikkeellä, vaan ihan perustellusti löytää ilon aiheita eurotaloudesta tälle vuodelle, tulliriskeistä huolimatta. Tässä ne tiivistetysti, lisää katsauksessa.
EKP:n koronleikkaukset elvyttävät taloutta ja tukevat luotonkasvua.
Kiinan elvytys ja Yhdysvaltojen talouskasvu luovat myötätuulta euroalueelle.
Kulutus kasvaa palkkojen nousun ja inflaation hidastumisen ansiosta.
EU:n elvytysrahastot, lisääntyvät puolustusmenot ja mahdollinen Saksan finanssipolitiikan jousto tukevat kasvua.
Temu, AliExpress ja kaverit juoksevat juuri ympyrää kirkuen kun matto vedetty alta…
Ja siis fedexit sun muut tietenkin vielä kulkevat, koskee Kiinan postilaitoksen paketteja. Eli juuri sitä pikkukrääsää jota sieltä valuu valtavia vuoria joka suuntaan ja ulkomaiset postit vielä maksavat suurimman osan kuluista koska tuo postilaitosten välinen sopimushimmeli.
EU:kin haluaa hillitä Temutusta. Eli lisää tullivalvontaa Kiinasta tulevien verkkokauppiaiden paketeille ja on myös halu luopua tullivapaudesta, joka on tähän asti ollut alle 150 €:n paketeille.
On se jo aikakin alkaa ajatella että WTO:n Kiinan “kehitysmaa”-status on aikansa elänyttä. Sehän päätös perustuu johonkin 80-luvun päätökseen mitä ei jostain syystä ikinä ole uudelleenarvioitu.
Sillä päätöksellä mm. postipaketit on tulleet Kiinasta länsimaiden kustannuksella. Kuka oikeasti on ajatellut että Kiina-krääsä tulee Kiinan toimesta tänne parin euron kustannuksella? Meidän postilaitokset on sitä lystiä maksaneet ja nyt vihdoin joku kyseenalaistaa touhun…
Huomenta! Tänään sain aikaiseksi julkaista makroartikkelin jo pitkään to do -listalla olleesta Javier Milein politiikasta. Tämä Milein suosio on mielenkiintoinen vastaisku MMT:läisyydelle, joka oli kovin hottia vielä pari vuotta sitten.
Tällä viikolla tulleista on piisannut juttua, toivottavasti ette ole ihan aiheen kyllästämiä!
Päätin tehdä hieman provosoivan, mutta mahdollisimman objektiivisen ja intohimottoman tarkastelun Trumpin kauppasotailuun. Yhdysvalloille kauppasodat on itseasiassa ihan jees, niin kauan kuin ne eivät eskaloidu liikaa.
Viime kädessä on kyse tästä. Yhdysvallat joutuu imemään muiden maiden, eniten Kiinan, talouden ylijäämiä koska Kiinan talous on pahasti epätasapainossa. Tässä kuvaajassa ongelma tiivistyy hyvin: Yhdysvallat on 30 % maailman kulutuksesta, mutta vain 15 % teollisuudesta. Kiina päinvastoin. Tätä epätasapainoa Yhdysvaltain presidentit ovat lähteneet korjaamaan.
Käsittelin myös populistihallitusten vaikutusta talouskasvueen perustuen akateemiseen tutkimukseen. Tuskin yllättää ketään, että arvioitu vaikutus on hyvin negatiivinen, oli kyseessä sitten oikeisto- tai vasemmistohallitus.
Maailman alueista vasemmistopopulismi on ollut vaivana etenkin latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Argentiinan peronismi, joka ajoi maata talouskaaoksesta toiseen. Ja näin luoden myös maan moottorisahapresidentin, anarkokapitalisti Andrei Milein.
Oikeistopopulismista löytyy omalta mantereeltamme tapauksia muillekin jaettavaksi Vaikkapa Ranskan kansallinen rintama, joka haluaa pirstoa mm. EU:n sisämarkkinat, poksauttaa valtionbudjetin ja romuttaa kauppasopimukset eli viedä maan talouden kurauralle.
Globaalissa oikeusvaltioindeksissä lattarimaiden kärjessä on Uruguay. Myös alueen suomalaissijoitusten keskittymä. Täysin sattumaako?
Vielä oikeistopopulismiin ja Mileihin viitaten, sain turkulaiselta makroseuraajalta hyviä lisäyksiä Argentiinan talouteen liittyen. Tässä niitä luvallaan listattuna ja sähköpostista poimittuna:
”Minulla on se käsitys että pääosa säästöistä on tullut byrokratian leikkauksista. Ministeriöiden määrä on vähennetty 18:ta kahdeksaan. Paljonko virkailijoita on laitettu pois on erilaisia lukuja, mutta ehkä luokkaa 70.000.
Korruption kitkeminen.
Sitten valtiollisia yrityksiä yksityistetään vauhdilla. (ne ovat pääosin olleet/ovat tappiollisia)
Valtio on subventoinut paljon asioita kuten polttoaineita, ilmainen sairaanhoito jne. Esim polttoaineiden hintoja nostetaan asteittain niin että yritykset pystyvät toimimaan ilman valtion avustusta.
Rajavalvontaa on tehostettu, jotta saadaan salakuljetus tyrehdytettyä. Esim polttoaineet. Rajan lähellä olevat terveysasemat ovat olleet ylityöllistettyjä, koska bolivialaiset ovat hoitaneet siellä lääkärikäynnit, leikkaukset, nyt vaaditaan Argentinan kansalaisuutta, jotta saa palvelua. Ja kiire loppui.
Dollarikursseja on ollut kolme, virallinen kurssi, kurssi jolla vienti/tuontiyrityket vaihtavat ulkomaankaupan valuuttavaihdot, ja sitten katukurssi. Virallinen kurssi on nyt saatu nostettua katukurssin tasolle.
Tuontitullit ovat tavallisia, mutta Argentinassa on myös vientitullit, jotka pyritään poistamaan niin pian kuin mahdollista.
Ei siis mitään ihmeellistä, ihan järkeviä asioita”
Julkaisin poikkeuksellisesti Vartin jo tänään! Aiheena Yhdysvaltain julkistalouden leikkaukset. Uhkaavatko ne syöstä talouden taantumaan? Tänä torstaina ei tule Varttia, vaan palataan normaalirytmiin ensi viikolla.
DOGE pyörii otsikoissa, mutta tähän mennessä leikkaukset ovat olleet kuin pisara meressä. Toisaalta valtiovarainministeri Scott Bessent on puhunut “3-3-3” tavoitteesta, jonka yhtenä osana on liittovaltion vajeen leikkaaminen 3 %:iin BKT:sta. Tämä on epätodennäköistä, sillä samalla Trumpin hallinto aikoo jatkaa veroalennuksia.
Miksi julkistalouden seuraaminen on sijoittajalle mielestäni tärkeää? Yhdysvaltain vajeet kohtuu todennäköisesti osaltaan tukevat talouskasvua. Tuskin on sattumaa, miten SP500 tuloskasvu (ja myynti) ampaisi eri kulmakertoimelle kun Obaman ajan vyönkiristäminen vaihtui Trumpin ja sitten Bidenin ja taas Trumpin avokätisyyteen.
Oletteko huomanneet pientä pörssirallia Kiinassa? DeepSeek on innoittanut paikallisia teknologiaosakkeita… Halvempia arvostuksia taitaa kylläkin selittää poliittinen riski.
Huomenta! Mahtoiko eilinen aurinko häikäistä liikaakin Turussa, sillä positiivisuusviikot jatkuvat makroissa. Viime viikolla aloitin eurotaloudella, nyt vuorossa Suomi