Tässä voi olla riski pitkällekin liittovaltion sululle. Eihän se maga-jengiä haittaa että liittovaltion toiminta vähenee kun se on koko homman tavoite muutenkin.
Toki joitakin jo saattaa alkaa kaduttamaan: Jennifer Piggott, 47, äänesti Trumpia, mutta sahasi omaa oksaansa: ”Emme tienneet, mitä tuhoa se toisi elämäämme” | Ulkomaat | Yle
En edes laskisisi tätä foliohattuiluksi, Donald Trump’han vaati jo 23. tammikuuta, että korkoja lasketaan. Ikävä kyllä demokratia ei ole ihan niin rapautunut vielä, että voisi ottaa Fedinkin haltuun.
Jan 23 (Reuters) - U.S. President Donald Trump on Thursday said he wants the Federal Reserve to cut interest rates at a time the central bank has hit pause for an uncertain duration, arguing he understands monetary policy better than those charged with setting it.
“With oil prices going down, I’ll demand that interest rates drop immediately, and likewise they should be dropping all over the world,” Trump told the World Economic Forum on Thursday in Davos, Switzerland.
https://www.reuters.com/markets/us/trump-says-he-will-demand-lower-interest-rates-immediately-2025-01-23/
Sehän on ollut selvää heti kauden alusta lähtien että tarkoituksena on polkea öljyn hintaa, polkea korkoja ja varsinkin polkea USD vahvuutta alemmas kuin muut valuutat. USD oli aivan liian vahva esimerkiksi euroon nähden. Kaikenlisäksi korkotaso on kestämätön nykytasolle näillä valtionvelka tasoilla. Ihan samasta syystähän EKP joutui laskemaan korkotasoa tosi nopeasti.
Euroopan tasolla 4-5% näyttäisi olevan jo paha, yli 5% olisi jo sitten katastrofi. Käytännössä pitkä aika tuossa 4-5% tasolla aiheuttaisi jo kustannuspainetta, 5% olisi kestämätön pitkällä ajalla. Toki jos päästään rahalla nyt läträämään euroopassakin, että saataisiin jotain merkittävämpää kasvua niin asia on eri.
Eikö juurikin Yhdysvalloissa korkotaso voi nopeamman kasvun takia olla korkeampi? Yhdysvalloissa 5% näyttäisi kyllä olevan jo paha. Eiköhän siellä Trump haikaile EKP:n ohjauskoron tapaisen 2,9% lukeman perään. Myhäilee toki varmaan tyytyväisenä kun Japanissa lähti nyt inflaatio vihdoin nousuun.
Sivuhuomiona: Trumpin tavoitteista yksi, eli öljyn hinnan painaminen mahdollisimman alas, on sentään Venäjän (valtion)taloudelle myrkkyä. Ja sekä suoraan että epäsuorasti meille Euroopassa hyvä asia. Eli tältä osin toivotan Suurelle Johtajalle onnea ja menestystä valitsemallaan uralla.
Mielenkiintoisia aikoja eletään. Saksassa tehdyillä tai tekemättä jätettävillä päätöksillä tulee suurella todennäköisyydellä olemaan kauaskantoisia seurauksia. On ihan 50/60 lähdetäänkö 
vai 
Tästä olisi hyvä tehdä syvällisempi analyysi. En oikein ymmärrä, miten markkinaöljyn hinnan painaminen liittyy Venäjään, kun pakotehintataso on fiksattu kattohintaan 60 dollaria per barreli ja tuskin Intia tai Kiina maksaa enempää kuin 60 dollaria, vaikka öljy tuleekin varjolaivaston tankkereilla. Toisaalta voihan olla, että tulitauon mahdollisen hylkäyksen seurauksena Trump kiristää jatkossa pakotepolitiikkaa satamasanktioilla ja laskee samalla Venäjän kattohintaa.
Toinen epäloogisuus liittyy “drill-baby-drill”-teollisuuspolitiikkaan. Jos Trump painaa öljyn hintaa alas, kuka ihme investoi jenkkien kalliiseen liuskeöljykapasiteettiin? Vai onko tässä 4D-shakissa tai sekasorrossa vielä peliliikkeenä Kanadan öljyn korvaaminen uudella jenkkiöljyllä?
Taitaa olla hieman off-topic pörssien suunnasta ja voidaan jatkaa raaka-ainepuolella, jos jollain hyvä käsitys kuvioista.
Onko jostain saatavilla dataa tai valistunutta arviota kuinka paljon jenkki osakkeiden omistuksesta on ulkomaalaista/eurooppalaista?
Ja toisin päin?
Ja onko tämä osuus muuttunut lähiaikoina?
Varmasti mahdotonta saada tarkkaa dataa koska on kaiken maailman rahastot ja rekisterit…
Jos käynnissä on jonkin asteinen maanosarotaatio, sillä voi olla massiivisia vaikutuksia jenkki- ja euro-osakkeiden arvostustasoihin? Vai onko?
Federal reserve bank of New York kertoo ainakin että vuonna 2023:
“Foreign investors own 20 percent of all U.S. securities outstanding (Figure 2). Across
major asset types, the fraction is about 33 percent for U.S. Treasuries, 27 percent for
corporate debt, and 17 percent for equities.”
Lainakirjojen osuus tippunut pari viime vuotta, Kiina isoimpia myyjiä. Osakkeita hamstrattu hieman
Vernerin viestissä ja videolla mainitsema teoria jenkkien bondien uudelleenrahoittamisen syy-seuraussuhteesta pörssin monotoniselle 22 päivää kestäneelle laskulle on tullut entistä enemmän esille viime päivinä X:ssä ja itse törmäsin asiaan ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten. Myös suosittu All In -podcast käsitteli asiaa viime lauantaina ja muistelen, että juontaja Jasonin ystäväpiiristä reilu 10 % piti tätä selkeimpänä syynä mm. pörssin putoamiselle.
Sijoittajilla on tarve löytää jokin selitys Trumpin kaaottiselle sekasorron aiheuttamiselle ja minusta tämä on lopulta yksi loogisimmista selityksistä, kun ottaa huomioon, kuinka usein Trump mainitsee mm. liian korkeat korot puheissaan, eikä näennäisesti ole kiinnostunut tai huolissaan pörssin putoamisesta.
Kirjoittelin alle bondien uudelleenrahoittamiseen johtavat askeleet yksinkertaistettuna ja kertauksena:
Käytännössä jenkkihallituksen täytyy uudelleenrahoittaa 7 biljoonan dollarin laina seuraavan 6 kuukauden aikana. Isoin ongelma on tällä hetkellä korkeat korot, joten uudelleenrahoitus tulisi todella kalliiksi.
Trumpin strategia (jos tämä teoria pitää paikkansa)
Askel 1. Romahduta osakemarkkina
Askel 2. Nosta bondimarkkinaa
Askel 3. Laske korot
Seuraavat vaiheet:
Yhteenveto
Trump (väitetysti) halunnee, että osakemarkkina romahtaa ensin, jotta bondien hinnat nousevat ja korot laskevat. Säästö on jenkeille merkittävä ja edellä mainittu selitys on jokseenkin järkevä, mutta toki riskinen, jos se pitää paikkansa.
Osakkeiden price actionia päivittäin seuratessa jenkkiosakkeissa ei ole ollut mielestäni nähtävissä paniikkia, ainakaan vielä. Loppurysäykseen tarvitaan yleensä ns. kapitulaatiopudotus, jossa viimeiset myyvät osakkeensa pohjalla. Lisäksi yhä useampien sijoittajien siirtyminen elvytyksen perässä Eurooppaan on edesauttanut pörssin laskua jenkeissä. Nämä seikat myös osaltaan selittävät, miksi esim. OMX ja Euroopan osakkeet eivät juurikaan korreloi jenkkimarkkinan kanssa ns. normaalisti. Edellämainittu teesi on myös yksi syy, miksi olen edelleen suht vankalla osakepainolla Euroopassa ja treidejä sekä lyhytaikaisia shortteja lukuun ottamatta olen ulkona jenkkimarkkinoilta.
Muutenkin tämä lasku on ollut mielestäni hyvinkin hallittu, price action suht helposti luettavissa ja pivotit sekä tuki- ja vastustasot erittäin toimivat – ehkä jopa hieman liiankin selvät, mikä viittaa vahvasti lähes kokonaan algojen pyörittämään markkinaan. Hieman kyynisesti voinee todeta, että tämä pörssilasku sopinee ihan hyvin Trumpin lähipiirin miljardööreille, koska heillä on suht varma sisäpiiritieto siitä, missä aikataulussa edetään ja millä strategialla toimitaan.
Sivuhuomiona vielä yksi seikka, joka tuli tänään vastaan: edellisen Trumpin presidenttikauden kauppasota 1.0:ssa markkina putosi aluksi -12 % ja korjasi tuolloin nopeasti +10 %. Tänään S&P 500 on laskenut aika tarkalleen -10 % helmikuun huipusta. Pidän helpotuspomppua omissa arvioissa suht todennäköisenä raskaan myyntipaineen jälkeen.
Hyvä kirjoitus ja samassa teemassa ollaan toteamusten kera tässä langassa by The Kobeissi Letter. Alla muutama kuva poimittuna esimerkiksi siitä, että hyvin on erilainen trump 2 kauden aloitus, jota jotkut odottivat. The Golden Age ei kimaltele, vaikka kuinka yrittää katsetta fokusoida. Kysymys ehkä kuuluukin, että millainen helvetillinen ralli pörssissä alkaa, kun jossain kohtaa momenttumi kääntyy.
Tässä muutama kuva langasta, kuvien alla linkki X:ään.
https://x.com/kobeissiletter/status/1900283821938950439?s=61
Samalla on hyvä pitää mielessä se, että Trumpin hallinnon toimien vaikutukset reaalitalouteen eivät vielä ole näkyvissä - markkinoiden pudotushan on tähän saakka ollut reagointia päivä päivältä sekavammiksi käyviin puheisiin ja ilmoituksiin. Jahka liittovaltion massiiviset irtisanomiset ja menoleikkaukset, tariffien ja vastatariffien aiheuttamat vaikutukset toimeliaisuuteen sekä kaikesta tästä johtuva yleinen kulutuksen hyytyminen alkavat tuntua, on vaikea nähdä kurssien kääntyvän ainakaan mihinkään nousukiitoon.
Periaatteessahan tuon pitäisi tietenkin olla jo ‘priced in’, mutta käytännössä markkina harvoin toimii ihan noin järkevästi.
Itse en ole ihan vielä vetämässä ostohousuja jalkaan. Odotellaan ainakin muutama kuukausi. Ja kuka tietää, mitä Pennsylvania Avenuen Tesla-kauppias ehtii keksiä seuraavaksi…
Jaan tämän Oaktreen Memon tähänkin ryhmään, koska korkomarkkinat ja osakemarkkinat linkittyvät toisiinsa. Memossa kuvataan korkomarkkinoita kansantajuisesti ja mielestäni osakesijoittajien on hyvä ymmärtää myös korkomarkkinoita.
’ve written about equity valuations – primarily referencing the Standard & Poor’s 500 – as recently as this January in my memo On Bubble Watch. Suffice it to say that, according to past data, from p/e ratios like today’s, the S&P has historically produced ten-year returns averaging between -2% and 2% per year, and some investment banks have expressed expectations that are similarly in the low to mid-single digits. Obviously, today’s expected returns on credit are considerably higher.
On January 27, an article on the front page of The Wall Street Journal said the following: “Stocks haven’t looked this unattractive, by at least one measure, since the aftermath of the dot-com era.” This wasn’t a reference to the elevated p/e ratio, but to the fact that the yield on the 10-year U.S. Treasury note is higher than the “earnings yield” on the S&P 500 stock index. (The earnings yield is the ratio of earnings to price, the inverse of the p/e ratio.) This doesn’t prove that bonds are going to beat stocks in the years ahead, but it’s one more argument. And if Treasurys are poised to out-yield the S&P 500, high yield bonds will do so to an even greater extent (assuming credit losses don’t exceed the historical experience).
As I’ve written in other memos recently, the current level of offered yields implies higher returns from credit than the S&P 500, with returns that are contractual and thus subject to much less variability and uncertainty. This is true despite the return contraction that has been brought on by the swing from pessimism to optimism over the last two years, and even given today’s narrow spreads.
The bottom line is that credit presently offers a better deal than equities (to the extent the S&P 500 is representative of equities), even at today’s spreads. Credit isn’t a giveaway today, but it offers healthy absolute returns and is fairly priced in relative terms. This is true despite the narrowness of yield spreads. These observations aren’t limited to high yield bonds. They also apply to senior loans, mezzanine debt, asset-backed loans, CLOs, and private lending.
We’d rather buy at higher yields and wider spreads, and we may get a chance to do so . . . or not. But that preference in itself isn’t a reason for not increasing allocations to credit today.
German economy expected to stagnate in 2025, down from previously forecast 0.2% growth - DIW institute
Investors pulled $2.8 bln from stock funds in week to Wednesday, biggest outflow year-to-date - BofA Citing EPFR Data.
ja mihin raha on matkalla
Biggest weekly inflow into US government bonds since August at $6.4 bln - BofA citing EPFR data.
European equities see $5 bln inflow - BofA citing EPFR data.
Trumpin toimet on ajamassa maata laman kouriin, mutta sen suurimmat vaikutukset on vasta edessäpäin.
Ilmeisesti tilanne on vielä epäselvä. Eilisessä hallituksen tapaamisessa Merz sai aika murskaavaa palautetta .mm vihreiltä joten lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä.
Barbaarit ovat jo portilla.
Franfurter Allgemeine Zeitungin mukaan sopimus on syntynyt: Aktuelle Nachrichten online - FAZ.NET
Ketjussa on ollut erinomaista keskustelua tärkeästä aiheesta (lainasin tuohon P-Ekan viestiä mutta voisin lainata monen muunkin), johon en herkullisten työkiireiden (muutaman seuraavan Vartin/podin/esityksen valmistelutyöt 
) takia ehtinyt aiemmin heittää omaa lusikkaa soppaan, mutta aihealue on itsellenikin kiintoisa.
Muutamia ajatuksia ja nostoja.
i) Talouskasvu tosiaan oletettavasti lössähtää
Suomen pankki julkaisi hetki sitten Suomen pitkän aikavälin talouskasvuennusteensa. Hahmottelu rakentuu työikäisen väestömäärän, inhimillisen pääoman eli koulutustason ja kiinteän pääoman (käytännössä firmojen käyttöomaisuus, henkinen plus aineellinen eli softa ja savupiiput) kehitykselle.
Nykyisellä menolla Suomen talous ottaa tuplaosuman: työväestö romahtaa ja samalla uusien ikäluokkien koulutustaso itseasiassa heikkenee. Nettomaahanmuutto ei täysin kompensoi tätä. Suomen talouden kasvupotentiaali häviää 2040-luvulla ja kääntyy pysyväksi laskuksi 2050-luvulla.
Huom. nämä pitkän aikavälin ennusteet ovat todella teoreettisia. Mitä jos esim. tekoälyhype lunastaa odotukset tuottavuuskasvussa? Mitä jos Suomen tulevat hallitukset alkavat panostamaan pienen kansakunnan koulutukseen leikkausten sijaan? Mitä jos suomalaiset ja tänne muuttaneet maahanmuuttajat aktivoituvat makuuhuoneissa 2030-luvulla ilman suojausta? Mitä jos Ruotsin työväenluokka kyllästyy kuninkaaseen ja rikkaita suosivaan verotukseen ja ryhtyy vallankumoukseen 2040-luvulla, mikä ajaa Suomeen 500 000 rikasta ruotsalaista pakolaista rahoineen päivineen? Onko mäkinen Lahti 2060-luvulla Suomen kuhiseva miljoonan asukkaan pääkaupunki ja tunnettu viinialue, kun Helsinki jäi ilmastonmuutoksen myötä nousevan merenpinnan ja Kalasataman esteettisesti typerien tornien varjoon aiemmin? Mitä pidemmälle asioita miettii, sitä useampi nyt täysin uskomaton skenaario ja käänne voi olla mahdollinen.
En tiedä, mutta kuvittelisin monen muun maan olevan vastaavanlaisessa kehityssuunnassa Suomen kanssa.
ii) Vaikutus pörssiin.
Tätä onkin vaikea hahmotella. Sijoittajille ja yhtiöille kasvu on niin itsestäänselväksi päähän taottu asia, että jopa firmojen toimitusjohtajien haastatteluissa liikevaihdon lasku on itseasiassa negatiivista kasvua! Kuka esim. painoaan pudottava henkilö puhuisi negatiivisesta painonpudotuksesta, jos paino menee väärään suuntaan? Tai kuka puhuu negatiivisesta henkisestä kasvusta nuorille? Oletettavasti ei kukaan. Tämä kuvaa hyvin, kuinka jo käsitteiden tasolla olemme sementoineet päämme ajatukseen ikuisesta talouskasvusta, siinä missä monella muulla elämän saralle osaamme kuvitella myös asioiden laskevan tai kutistuvan.
Kasvun puuttuminen vaikuttaa moneen asiaan. Jos talouden muutos on 0 %, mille tasolle asettuisi pitkät korot? Varmaan 0 % kieppeille. Mitä kävisi siis osakkeiden tuottovaateelle? Se oletettavasti laskisi pelkäksi riskipreemioksi, kenties noin 5-8 % firmasta riippuen. Tällöin itseasiassa staattisen yhtiön “perus” P/E-multippeli olisi 12,5x-20x.
Entä jos talous laskisi? Voisiko korot olla negatiiviset pysyvämmin? Miksi ei, jos pääomalle ei ole enää entistä kysyntää. Mutta toisaalta tuottaako vanhempien ikäluokkien dominoima talous samalla tavalla säästöjä, kuin aiemmin? En tiedä. Periaatteessahan jos talouskasvu hidastuu mutta säästöt pysyisi samalla tasolla, alkaisi varallisuuden suhde BKT:hen paisua kuten Euroopassa on käynyt. Koska moni varallisuusluokka on lopulta velkaa, tämä näkyy kääntäen velkasuhteiden paisumisena.
Vai aiheuttaako työikäisen väestön lasku pikemminkin kovaa palkkainflaatiota, kun osaajia revitään kohta joka maailmankolkasta oman kapitalistisen ikiliikkujan rattaita pyörittämään? Kääntyykö pääoman ja työläisten valtasuhteet päälaelleen? Jämähtääkö talous ja kehitys, kun nuoria ja dynaamisia osaajia ei enää tule talouteen kuten ennen?
Mitä voimme oppia aiemmista väestöromahduksista? Esim. 1300-luvun Mustan surman konsensuskäsitys on, että jäljelle jääneiden ihmisten palkat raketoi, talouden tehokkuus kasvoi ja antoi kasvupohjaa kapitalistiselle talousjärjestelmälle ja kaupallisuudelle. Tapahtuuko nyt sama, mutta vähän hitaammin? Luoko tuleva väestöromahdus pohjaa uudenlaiselle yhteiskunnalliselle järjestykselle?
Paljon kysymyksiä, mihin en ainakaan äkkiseltään keksi kattavia vastauksia.
iii) Mitä sijoittaja voi tehdä.
Ensinnäkin, firmojen nykyarvo on ne tulevat kassavirrat diskontattuna tähän päivään. Mitä kauempana kassavirrat ovat, sitä pienempi paino niillä on on tämän päivän arvossa. Jos jokin asia kääntää tulokset laskuun pysyvästi 2050-luvulla, se ei näy ihan hirveästi tämän päivän kurssissa. Eikä ihan vielä huomennakaan.
Kirjoitan tähän kuitenkin ylös hyvän yleissäännön. Älä maksa osakkeista liikaa. Max. P/E 10-15x on hyvä nyrkkisääntö, yhtiön laatutekijät huomioonottaen. Tällöin ei haittaa, jos firma ei kasvakaan kauhiasti.
Jos ostaa halvalla ja maailmantalous ei kasva, tuskin tulee paljoa duffea. Jos ostaa halvalla ja asiat meneekin ihan hyvin, voi tulla ihan hyviä tuottojakin. 
Damodaranilta uusi video aiheesta politiikka ja sijoittaminen: " Investing Politics: Making Sense of Trump, Tariffs and Tesla!" (kesto 33 min)
Nykyinen yhteiskunta on oman anekdotaalisen kokemuksen mukaan organisoitu viime kädessä hyvin tehottomasti. Ihmisille maksetaan palkkaa siitä että he istuvat palavereissa, kyttäävät organisaatiokaaviossa alemmalla asteella olevia ja lähettävät toisilleen sähköposteja. Paljon puhutaan julkisesta hallinnosta, mutta myös yrityksissä on ihan hirveästi löysää. Ihmistyö ja resurssit voidaan ehdottomasti nykyistä paremmin kohdistaa sinne missä siitä on lisäarvoa.
Minusta vertailut 1300-luvulle ovat jokseenkin harhaanjohtavia koska lähes kaikki muuttujat olivat tuolloin täysin erilaisia. Oikeastaan vain kysynnän ja tarjonnan laki sekä ihmisten perustarpeet olivat samat kuin nyt, kaikesta muusta on tullut paitsi nopeampaa myös enemmän tai vähemmän säädeltyä sekä on tietysti opittukin matkalla jotakin. Lisäksi tuolta ajalta lienee säilynyt aika vähän luotettavaa historiankirjoitusta jotka nekin ovat kirjoittajiensa mielipiteitä valtaapitävien tiukassa ohjauksessa.
Mitä nyky-yhteiskunnan tehottomuuteen tulee, on se oman kokemukseni mukaan vain yksilön laiskuutta. Aita ylitetään tietenkin siitä matalimmasta kohdasta mistä vielä saadaan sama korvaus. Ihminen tietenkin toimii juuri näin, kaikilla tasoilla. Tästä syystä tuota alaportaiden vahtimistakin esiintyy ja on esiinnyttäväkin.
Pörssi taasen perustuu enemmän tai vähemmän uskomuksiin, luottamukseen ja tulevaisuuden odotuksiin. Arvostukset ovat jo kauan sitten irronneet reaalimaailmasta ja reaktiot sen mukaisia. Tilalle ovat tulleet erilaiset “kolikot” ja spekulaatioihin sekä kanssasijoittajien huijaamiseen perustuvat tuotteet. Jotkut sitten tekevät näillä rahaa ja muut ihmettelevät maailman menoa.
