Ja nousua pukkaa. Osakepainot voi huoletta nostella ylös. 
Ankara ja piruja seinille maalaileva artikkeli Kiinan velkakuplan “väistämättömästä puhkeamisesta”, kun dollari vahvistuu ja kauppasota kiristyy:
https://www.bloomberg.com/view/articles/2018-07-17/trump-s-trade-war-may-spark-a-chinese-debt-crisis
Artikkeli heinäkuulta, mutta hyviä bearish-pointteja nousumarkkinaan nautittavaksi.
“The truth is that China has followed a mercantilist trading policy since Mao Zedong. Most significantly, the investment splurge in the reform years helped political elites rake billions off the forced savings of the Chinese people. That was enabled by incoming capital, and there is no indication that will change.”
boom.
“That the massive burden of debt will drag the economy into recession is as obvious as the empty towers that rise on every landscape. Precise estimates are difficult, since the government’s dedication to the optics of invincibility induces financial institutions to push debt into alternate, opaque channels. But on any metric, the amount of new lending each year grows faster than the economy, and the interest newly owed exceeds the incremental rise in GDP. In other words, the whole economy is a Ponzi scheme.”
Uuh.
Tähän asti Kiina on pitänyt skeptikot kurissa ja suorittanut, ainakin virallisten lukujen valossa, edelleen rehevää talouskasvua. Velka ei voi kyllä loputtomasti kasvaa BKT:ta nopeammin; jokainen velkarenmimbi tuottaa edellistä heikommin…
Kiina on maailman isoin viejä ja toisiksi isoin tuoja, sekä toisiksi isoin talous.
1 tykkäys
Mikä se varsinainen ongelma on dollarin vahvistumisessa kiinalle? Sehän tarkottaa vain kiinalaisten tuotteiden kilpailukyvyn paranemista. Kiina voi kompensoida tullimaksut painamalla valuuttansa arvon alas. Kiinan velkasuus voitaan tarvittaessa hoitaa inflaatiolla, koska se on sisäistä.
Ongelmia tulee, jos kauppasodalla aletaan tosissaan vaikeuttamaan yritysten toimintaa. Muutkin asiat voivat toki kriisejä aiheuttaa, mutta kiinan velkasuus ei itsessään ole ongelma, jos saavat muuten pidettyä talousjärjestelmänsä kasassa.
Kiinasta lähtee virtaamaan pääomia ulos: jos olet varakkaampi kiinalainen ja haluat, että varasi on jossain vakaassa valuutassa on tämä valuutta dollari mahdollisuuksien suomissa rajoissa. Kiina voi toki helpottaa kauppasotakrapulaa valuuttaa heikentämällä, mutta tämän pääomien karkaamisen lisäksi se heikentää kiinalaisen keskiluokan ostovoimaa länsimaisia tavaroita ostaessa.
Velkaisuus ei ole koskaan ongelma itsessään. Mutta velka tekee talousjärjestelmän fragiilimmaksi: mitä velkaisempi talous, sitä heikommin se sietää shokkeja tai jarrutuksia ja sitä vähemmän sillä on pelivaraa esimerkiksi elvyttää.
1 tykkäys
Tämä tietenkin totta, mutta uskon, että kiinassa suuri osa pääomasta on juntattu maahan. Kiinan valtionhallinnolla on varmasti huomattavasti enemmän valtaa tuossa pääomaliikkeissä valtiosta ulos ja sisään kuin monella muulla maalla. Lisäksi kiinalla on melko huomattavat valuuttaresevit, joilla voivat halutessaan tehdä vaikka mitä jännää. Huoli pääomapaosta ei ole ollenkaan niin merkittävä kuin monen muun maan kohalla vastaavassa tilanteessa.
1 tykkäys
Lähteekö ”mätä” leviämään?
1 tykkäys
Suorana jatkona edelliseen: kehittyneet markkinat seuraavat Kiinaa laskumarkkinaan:
Mielenkiintoinen kysymys tässä vaiheessa meidän “kehittyneiden markkinoiden” sijoittajien kannalta on, leviääkö pelko tänne. Yleensä reunamarkkinoista raha karkaa ensimmäisenä kun alkaa savuta.
3 tykkäystä
Heti, kun saadaan muutama laskupäivä alle, niin alkaa melkein joka tuutista kuulumaan varotuksia siitä, että kohta voi romahtaa. Tätä on jatkunut jo melko pitkään. Useemman vuoden.
Samaan aikaan esim. iltapäivälehdissä on melkein joka päivälle juttu, jossa kerrotaan jonkun vaurastuneen sijoittajana.
Normaalistihan tämä olisi jo lopun alkua, mutta pelkään keskuspankkien taas pilaavaan kunnon rommailut yllätyn, jos alkuviikosta vielä lasketellaan laajemmin.
Tuokin lasku näyttää olevan melko tasasta, joten se itsessään tuskin pelkoja markkinoilla aiheuttaa. Luotto nousumarkkinaan on niin vahva, ettei sitä pieni laskettelu latista. Nyt ollaan siis kuvaajassakin n. vuoden takasilla tasoilla, joten ei paniikkia
3 tykkäystä
PT ennustessaan: kauppasotaa ei synny
Hieman lohdullisempi arvio, joskin ei tae lopputuloksesta:
Viennin kasvua uhkaa Yhdysvaltojen asettamien tuontitullien ja niiden vastatullien seurauksena syntyvän kauppasodan mahdollisuus, PT katsoo. Tutkimuslaitos arvioi kuitenkin, että varsinaista kauppasotaa ei synny vaan tullit johtavat vain yksittäisten tuoteluokkien kaupan hidastumiseen ja tullit hidastavat ulkomaankapan kasvua vain vähän.
1 tykkäys
Analyytikot Juha, Erkki ja Petri muistelivat finanssikriisiä. Videon alussa oikeen särähti korvaan toi Juhan pointti, että koska kriisi ja romahdus osui hänen sijoitusuransa melko alkutaipaleelle on hänellä paljon isommassa painossa riskien fundeeraaminen, vs. nousumarkkinan lapset (ryhmä johon kuulun itsekin) painottavat useimmiten vain tuottoja… Pitänee ottaa reality check. ;D
Videolla kans muutama kommentti, onko tähän päivään yhtäläisyyksiä. Ei suoraan, mutta kun kaikkialla tehdään huipputulosta ja kaikilla on mukavaa boolin äärellä, niin konservatiivisempi sijoittaja vaihtanee enemmän vesilinjalle.
2 tykkäystä
Mitkä on sellaisia osakkeita jotka aiemmissa romahduksissa reagoivat vähiten? Jos haluaa pitää sijoituksia edelleen osakkeissa mutta kuitenkin hiukan turvata arvonsäilymistä mahdollisessa uudessa rommissa.
Edit: Ymmärrän että kysymykseni on hieman hankala vastata ehkä ihan suoraan. Riippuu tietenkin mistä romahdus alkaa mitkä reagoi eniten. Mutta voi vastailla myös hieman ympäripyöreämmin, mitkä toimialat esim. voisivat olla vakaampia kuin toiset. Teollisuus, kauppa, rakentaminen, rahoitus nyt syklisinä tietty reagoivat negatiivisesti. Onko mikään ala ns. turvasatama?
1 tykkäys
Lääkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja teleoperaattorit
1 tykkäys
Kiitos. Täytyy hieman paneutua asiaan ja tutkia noita tarkemmin.
Kannattaa lähteä miettimään sitä kautta, että millainen bisnes ei ota iskuja silloinkaan, kun yleinen taloustilanne hyytyy. Kyllä ne fundamentit kuitenkin sen verran tukee persmäessäkin, että jos yhtiön tulos ei tule alas, niin ei se osakekurssikaan silloin yhtä voimakkaasti tule kuin sellaisilla, joilla koko bisnes (ja tulos) ottaa osumaa. Sitten on tietysti tällaiset vähän erikoistapaukset kuten kyberturva, joka on sinänsä varmaan aika hyvin suhdannevaihteluita kestävää liiketoimintaa, mutta nykyiset arvostuskertoimet ovat ihan järkyttävän korkeita ja näin ollen osakkeissa on kyllä sen arvostustasokomponentin osalta olemassa raskaastikin vipua alaspäin jos markkina niin päättää. Näistä en osaa kyllä itse sanoa mitään varmaa, miten todellisuudessa käyttäytyvät kun karhut kömpivät pesistään.
Mitkä sitten ovat niitä “turvasatamia”, niin ainakin kaikki välttämätön. Terveydenhuolto, lääketeollisuus, peruselintarvikekauppa ja ylipäätään kaikki mitä ihmisten on pakko ostaa taloustilanteesta riippumatta. Tätä voi pohtia ihan oman elämänkin kautta. 
Tietysti aina pitää ottaa huomioon se, millaisilla kertoimilla yhtiötä hinnoitellaan. Defensiivinen bisneskään ei ole kurssilaskulta suojassa, eikä varsinkaan jos sen arvostuskertoimiin on ehditty puhaltaa paljon ilmaa kuten Verneri tuohon perään totesi, Orion esimerkkinään.
Eniten mua tällä hetkellä hirvittää noi perusteollisuuden “raskaat laput”, jotka tottelee aika hyvin Newtonin painovoimalakia. Vaikka vaan tulevaisuudella on merkitystä, niin ite katon kyllä yhtiöiden tuloksia myös 5v aikajänteellä taaksepäin, koska en usko että näin pitkän talouden nousun jälkeen noi nykytulokset on kestävällä tasolla. Ja aika kalliilta tuntuu.
2 tykkäystä
Aappapa: tässä pitäisi erotella kaksi asiaa: osakkeiden hintojen romahdus ja yhtiöiden tulosten romahdus.
Et voi vaikuttaa muihin sijoittajiin: esimerkiksi finanssikriisissä monet hyvätkin yhtiöt laskivat, koska joidenkin suurten sijoittajien piti dumpata lappua laitaan saadakseen käteistä muualle. Eli kaikki osakkeet voi romahtaa ainakin hetkellisesti, oli alla kuinka hyvä bisnes tahansa.
Tai esimerkkinä Orion: se on tullut alas -50 % huipuistaan ilman kummempia uutisia, vain koska osake paineli rajuun kuplaan 60 eurossa.
Moni tämän päivän vakaa ala saattaa olla disruption äärellä: esimerkiksi teleoperaattoreiden jatkumosta en olisi niin varma pitkässä juoksussa, niillä on iso nahanluonti edessä seuraavan 10 vuoden aikana.
3 tykkäystä
Kyse olikin lähinnä siitä mitkä romahtaa vähiten ja tosiasa on, että defensiiviset toimialansa pitää romahduksissa paremmin pintansa kuin muut.
Saatiinhan sitä vuonna 2010 todistaa, kun joidenkin yhtiöiden kurssit tippui muutamassa minuutissa 99% ja silloin ei toimialalla ollut mitään merkitystä. Mitä tahansa saattaa siis tapahtua. Yhtään pidemmässä juoksussa kurssit kyllä noudattelee tulostasoa edes jollain tasolla. Vakaata tulosta yhtiöt kyllä pitää pitansa laskusuhdanteessa paremmin.
Orion oli selkeesti kuplahinnoissa tuolloin. Se ei kuitenkaan poista lääketeollisuusalan defensiivisyyttä.
Näin, mutta operaattoreiden liiketoimintaan ei talouden romahdukset merkittävästi vaikuta. Operaattorit säilyttää edelleen defensiivisyytensä suhteessa markkinaan. Ne eivät siis jatkossakaan vakaan kassavirtansa takia reagoi romahduksiin niin merkittävästi kuin muut yhtiöt, vaikka toimialan kasvunäkymät eivät olisikaan kummoiset.
1 tykkäys
Teleoperaattorit on kyllä olleet tosi kiinnostavia mutta en ole vielä hypännyt mukaan. Telia on kyllä hieman alkanut kutkutella mutta pitää tarkasti tutustua alaan ennen kuin/jos teen ensimmäistä ostopäätöstä. Kuitenkaan isoja liikkeitä en nyt missään tapauksessa tee ennen kuin selviää mihin suuntaan pörssit oikein jatkaa marssiaan.
Ylöspäin tietenkin!
Tuntuu taas vaihteeks siltä, että kaikkia negistellään, mutta pörssit ei vaan lähe laskuun.
1 tykkäys
Juu, Verneri taas kerran valitettavasti oikeassa. Osakkeen hinta saattaa romahtaa rajustikin ihan pelkällä yleissentimentillä tai sillä, että instikka alkaa myydä. Silloin ei auta rottakarvalakin tehdä muuta kuin seurata siivuineen sivussa, edellyttäen tietysti, että fundamentit ovat firmalla kunnossa. Mutta sitten voi rotta napata lisää mukaan, jos ja kun sentimentti alkaa kuivua kokoon montun pohjalla. Jos osakkeen rommin taustalla on ihan oikea fundamenttien pettäminen, niin äkkiä rotta ulos hukkuvasta laivasta. Cut your losses quickly, sanoo Massen roolikuva vasemmassa ylänurkassa…
1 tykkäys
Se on totta, ja mainitsemani uhka onkin pitkäaikainen eikä siinä mielessä ehkäpä relevantti jos etsitään lyhyelle aikavälille “turvasatamia”. Tietysti voi aina kysyä, miksi sijoittaa yhtiöön ylipäätään jos ei usko pitkän aikavälin tarinaan.
Tässä vielä muutamia pointteja mitä on hyvä ottaa huomioon @terva_xyz:
i) Markkinan ajoittaminen on todella vaikeaa: edes ammattilaiset ei yleensä onnistu siinä.
ii) Ajoittamista ei tarvitse miettiä isossa kuvassa niin paljoa, jos ostaa yhtiöitä joiden tarinaan ja kilpailukykyyn uskot pitkässä juoksussa
iii) En tiedä ihmisten portfolioiden kokoa täällä, mutta tavallinen suomalainen osakesalkku ei ole niin iso etteikö esimerkiksi seuraavan 12kk palkasta sivuun säästettävät summat, ollessaan jonkinlaiset, vaikuttaisi sen käteispainoon. Suurilla salkuilla käteispainon säätelyssä on jo järkeä mutta kyseenalaistaisin tämän pienemmillä salkuilla, ellei tietysti ole täysin varma siitä että omat firmat ei pärjää heikommassa taloustilanteessa.
iv) moni sijoittaja sortuu näihin “ruokaa tarvitaan aina”, “lääkkeitä tarvitaan aina” jne. narratiiveihin: niitä ei pidä ottaa annettuina eikä ne tarkoita, että juuri sinun/minun portfolion yhtiöiden ruokaa ja lääkkeitä tarvitaan aina.
1 tykkäys