Analyytikot Juha, Erkki ja Petri muistelivat finanssikriisiä. Videon alussa oikeen särähti korvaan toi Juhan pointti, että koska kriisi ja romahdus osui hänen sijoitusuransa melko alkutaipaleelle on hänellä paljon isommassa painossa riskien fundeeraaminen, vs. nousumarkkinan lapset (ryhmä johon kuulun itsekin) painottavat useimmiten vain tuottoja… Pitänee ottaa reality check. ;D
Videolla kans muutama kommentti, onko tähän päivään yhtäläisyyksiä. Ei suoraan, mutta kun kaikkialla tehdään huipputulosta ja kaikilla on mukavaa boolin äärellä, niin konservatiivisempi sijoittaja vaihtanee enemmän vesilinjalle.
Mitkä on sellaisia osakkeita jotka aiemmissa romahduksissa reagoivat vähiten? Jos haluaa pitää sijoituksia edelleen osakkeissa mutta kuitenkin hiukan turvata arvonsäilymistä mahdollisessa uudessa rommissa.
Edit: Ymmärrän että kysymykseni on hieman hankala vastata ehkä ihan suoraan. Riippuu tietenkin mistä romahdus alkaa mitkä reagoi eniten. Mutta voi vastailla myös hieman ympäripyöreämmin, mitkä toimialat esim. voisivat olla vakaampia kuin toiset. Teollisuus, kauppa, rakentaminen, rahoitus nyt syklisinä tietty reagoivat negatiivisesti. Onko mikään ala ns. turvasatama?
Kannattaa lähteä miettimään sitä kautta, että millainen bisnes ei ota iskuja silloinkaan, kun yleinen taloustilanne hyytyy. Kyllä ne fundamentit kuitenkin sen verran tukee persmäessäkin, että jos yhtiön tulos ei tule alas, niin ei se osakekurssikaan silloin yhtä voimakkaasti tule kuin sellaisilla, joilla koko bisnes (ja tulos) ottaa osumaa. Sitten on tietysti tällaiset vähän erikoistapaukset kuten kyberturva, joka on sinänsä varmaan aika hyvin suhdannevaihteluita kestävää liiketoimintaa, mutta nykyiset arvostuskertoimet ovat ihan järkyttävän korkeita ja näin ollen osakkeissa on kyllä sen arvostustasokomponentin osalta olemassa raskaastikin vipua alaspäin jos markkina niin päättää. Näistä en osaa kyllä itse sanoa mitään varmaa, miten todellisuudessa käyttäytyvät kun karhut kömpivät pesistään.
Mitkä sitten ovat niitä “turvasatamia”, niin ainakin kaikki välttämätön. Terveydenhuolto, lääketeollisuus, peruselintarvikekauppa ja ylipäätään kaikki mitä ihmisten on pakko ostaa taloustilanteesta riippumatta. Tätä voi pohtia ihan oman elämänkin kautta. Tietysti aina pitää ottaa huomioon se, millaisilla kertoimilla yhtiötä hinnoitellaan. Defensiivinen bisneskään ei ole kurssilaskulta suojassa, eikä varsinkaan jos sen arvostuskertoimiin on ehditty puhaltaa paljon ilmaa kuten Verneri tuohon perään totesi, Orion esimerkkinään.
Eniten mua tällä hetkellä hirvittää noi perusteollisuuden “raskaat laput”, jotka tottelee aika hyvin Newtonin painovoimalakia. Vaikka vaan tulevaisuudella on merkitystä, niin ite katon kyllä yhtiöiden tuloksia myös 5v aikajänteellä taaksepäin, koska en usko että näin pitkän talouden nousun jälkeen noi nykytulokset on kestävällä tasolla. Ja aika kalliilta tuntuu.
Aappapa: tässä pitäisi erotella kaksi asiaa: osakkeiden hintojen romahdus ja yhtiöiden tulosten romahdus.
Et voi vaikuttaa muihin sijoittajiin: esimerkiksi finanssikriisissä monet hyvätkin yhtiöt laskivat, koska joidenkin suurten sijoittajien piti dumpata lappua laitaan saadakseen käteistä muualle. Eli kaikki osakkeet voi romahtaa ainakin hetkellisesti, oli alla kuinka hyvä bisnes tahansa.
Tai esimerkkinä Orion: se on tullut alas -50 % huipuistaan ilman kummempia uutisia, vain koska osake paineli rajuun kuplaan 60 eurossa.
Moni tämän päivän vakaa ala saattaa olla disruption äärellä: esimerkiksi teleoperaattoreiden jatkumosta en olisi niin varma pitkässä juoksussa, niillä on iso nahanluonti edessä seuraavan 10 vuoden aikana.
Kyse olikin lähinnä siitä mitkä romahtaa vähiten ja tosiasa on, että defensiiviset toimialansa pitää romahduksissa paremmin pintansa kuin muut.
Saatiinhan sitä vuonna 2010 todistaa, kun joidenkin yhtiöiden kurssit tippui muutamassa minuutissa 99% ja silloin ei toimialalla ollut mitään merkitystä. Mitä tahansa saattaa siis tapahtua. Yhtään pidemmässä juoksussa kurssit kyllä noudattelee tulostasoa edes jollain tasolla. Vakaata tulosta yhtiöt kyllä pitää pitansa laskusuhdanteessa paremmin.
Orion oli selkeesti kuplahinnoissa tuolloin. Se ei kuitenkaan poista lääketeollisuusalan defensiivisyyttä.
Näin, mutta operaattoreiden liiketoimintaan ei talouden romahdukset merkittävästi vaikuta. Operaattorit säilyttää edelleen defensiivisyytensä suhteessa markkinaan. Ne eivät siis jatkossakaan vakaan kassavirtansa takia reagoi romahduksiin niin merkittävästi kuin muut yhtiöt, vaikka toimialan kasvunäkymät eivät olisikaan kummoiset.
Teleoperaattorit on kyllä olleet tosi kiinnostavia mutta en ole vielä hypännyt mukaan. Telia on kyllä hieman alkanut kutkutella mutta pitää tarkasti tutustua alaan ennen kuin/jos teen ensimmäistä ostopäätöstä. Kuitenkaan isoja liikkeitä en nyt missään tapauksessa tee ennen kuin selviää mihin suuntaan pörssit oikein jatkaa marssiaan.
Juu, Verneri taas kerran valitettavasti oikeassa. Osakkeen hinta saattaa romahtaa rajustikin ihan pelkällä yleissentimentillä tai sillä, että instikka alkaa myydä. Silloin ei auta rottakarvalakin tehdä muuta kuin seurata siivuineen sivussa, edellyttäen tietysti, että fundamentit ovat firmalla kunnossa. Mutta sitten voi rotta napata lisää mukaan, jos ja kun sentimentti alkaa kuivua kokoon montun pohjalla. Jos osakkeen rommin taustalla on ihan oikea fundamenttien pettäminen, niin äkkiä rotta ulos hukkuvasta laivasta. Cut your losses quickly, sanoo Massen roolikuva vasemmassa ylänurkassa…
Se on totta, ja mainitsemani uhka onkin pitkäaikainen eikä siinä mielessä ehkäpä relevantti jos etsitään lyhyelle aikavälille “turvasatamia”. Tietysti voi aina kysyä, miksi sijoittaa yhtiöön ylipäätään jos ei usko pitkän aikavälin tarinaan.
Tässä vielä muutamia pointteja mitä on hyvä ottaa huomioon @terva_xyz:
i) Markkinan ajoittaminen on todella vaikeaa: edes ammattilaiset ei yleensä onnistu siinä.
ii) Ajoittamista ei tarvitse miettiä isossa kuvassa niin paljoa, jos ostaa yhtiöitä joiden tarinaan ja kilpailukykyyn uskot pitkässä juoksussa
iii) En tiedä ihmisten portfolioiden kokoa täällä, mutta tavallinen suomalainen osakesalkku ei ole niin iso etteikö esimerkiksi seuraavan 12kk palkasta sivuun säästettävät summat, ollessaan jonkinlaiset, vaikuttaisi sen käteispainoon. Suurilla salkuilla käteispainon säätelyssä on jo järkeä mutta kyseenalaistaisin tämän pienemmillä salkuilla, ellei tietysti ole täysin varma siitä että omat firmat ei pärjää heikommassa taloustilanteessa.
iv) moni sijoittaja sortuu näihin “ruokaa tarvitaan aina”, “lääkkeitä tarvitaan aina” jne. narratiiveihin: niitä ei pidä ottaa annettuina eikä ne tarkoita, että juuri sinun/minun portfolion yhtiöiden ruokaa ja lääkkeitä tarvitaan aina.
Jos saa tarpeeksi halvalla, kannattaahan sitä ostaa vaikka olisikin pitkällä aikavälillä kuolevalla toimialalla. Tuota kuolevaa toimialaa hoettiin myös metsäyhtiöiden kohdalla ja painetun mediayhtiöiden kohdalla, mutta niin vaan molemmissa on suunta kääntynyt ylös. Ei se operaattoreidenkaan liiketoimta yhdessä yössä tuhoudu vaan jatkossakin tekevät hyvää kassavirtaa ja jakavat osinkoja. Kannattaa niistäkin jotain kuitenki maksaa ja mahdollisena bonuksena voi vielä olla, että yhtiö löytää uusia kannattavia liiketoiminnan osa-alueita.
Vaihtoehtoina toki ostaa kallista tencentiä tai halpaa teliaa
Metsäyhtiöt ovat tehneet komean käänteen, mutta sijoittaja joutui odottamaan kurssien paluuta 90-luvun lopun tasoille ~20 vuotta.
En minäkään usko että operaattorit häviää yön yli, kuten jo totesin mutta pitkän aikavälin näkymät on itselleni kysymysmerkki. Kenties muut näkevät selvemmin, siitähän se markkina syntyy.
Metsäyhtiöiden kurssitasot meni melkein vaakatasoa vuodet 98-08 ja sen jälkeen vasta tuli se syväkyykky finanssikriisin avittamana, mistä sitten ollaan päästy nykyisiin korkeuksiin. Samaan aikaan ne jauho hyvää osinkotuottoa. Muuhun markkinaan nähden ne eivät missään vaiheessa olleet todella pitkäkestosessa kurimuksessa.
Jos tulevaisuus on epävarma, niin se näkyy monesti hinassa ja hyvässä skenaariossa on siten paljon nousuvaraa, kun taas laskuvara on tasasen kassavirran yhtiöillä rajattu.
Vuoden 2009 synkimmällä hetkellä M-Realin (nykyisen Metsä Boardin) osakkeesta maksettiin 20 senttiä. Tuolla arvostustasolla olisi 103 000 euron sijoituksella päässyt yhtiön 20. suurimmaksi omistajaksi. Vuoden 2009 vuosikertomus on hyvää luettavaa jos haluaa eläytyä näihin lamatunnelmiin. Yhtiö menetti kolmanneksen omasta pääomastaan yhdessä vuodessa ja P/B-luku oli 0,07. Vertailun vuoksi peliyhtiö Next Games menetti vastikään myös kolmanneksen omasta pääomastaan, mutta osake arvostetaan 2,7 kertaisesti tasearvoon. Tästä voisi Inderes tehdä videon, että minkälainen vaikutus markkinasentimentillä on yhtiön menestyksen edellytyksiin. Jokainen dippi on nykyään ostopaikka ja kaikki osakeannit menee täyteen merkittyinä läpi.
Monet sanovat, että sijoittaminen on helppoa kun ostaa vain pohjalta, mutta mitä kun kurssi romahtaa ensin 60% ja sitten tämän jälkeen toiset 60% eikä missään näy valoa tunnelin päässä. Rahan laittamisella yhtiöön on sama odotusarvojakauma kuin ässäarvalla. Yhtiöt voivat myös mennä konkurssiin, eivätkä tuotakaan 8% korkoa korolle. Silloin ei kannata olla osakkeenomistaja.
Jos viime vuoden kupla oli kryptot, niin nyt aistittavissa kannabisosakkeissa samaa tunnelmaa… kanadalainen kannnabisyhtiö Tilray (myynti $ 28 miljoonaa, tappio -21) puski markkina-arvossa Ralp Laurenin ohi.
Kaksi tuttua on tuohonkin sijoittanut. Argumenttinaan “koska se on kasvanut niin hyvin”. Siis ajatuksena että osakekurssin nousu kuvaa yhtiön kasvua. Olen muuten tähän samaan “se on kasvanut hyvin”-ilmiöön törmännyt ihan OMXH-yhtiöidenkin kohdalla muutaman kerran viimeisen vuoden aikana. Siinä ei paljon oikaisuyrityksetkään auta kun joku sanoo noin, ja osakekurssi vaan jatkaa ylöspäin. Kertoo vaan siitä, että suhteessa historialliseen keskiarvoon paljon alkaa olla markkinoilla tekijöitä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä ovat tekemässä.
Microsoftkin noussut 100% vuodessa
Boeing noussut 150% vuodessa
Walmart noussut 50% 1,5 vuodessa
Caterpillar noussut 50% vuodessa
Tuskin tarkottaa sitä, että pitkän aikavälin tulokset nouseet vuodessa tuollasia määriä. Nyt yritykset tekee huomattavasti pitkänaikavälin tuotantopotentiaalia suurempaa tulosta. Sen lisäks markkinoilla on paljon liikaa rahaa, jotka ohjautuu riskisiin kohteisiin mm. noihin kannabisosakkeisiin. Tästä voi laittaa kiitosta keskuspankeille
Tietysti aina pitää ottaa huomioon se, millaisilla kertoimilla yhtiötä hinnoitellaan. Defensiivinen bisneskään ei ole kurssilaskulta suojassa, eikä varsinkaan jos sen arvostuskertoimiin on ehditty puhaltaa paljon ilmaa kuten Verneri tuohon perään totesi, Orion esimerkkinään.
