Trumppi taas twiittailee.
4 tykkäystä
Melkosta rallattelua taas vaihteeks. Tosin vastahan tässä pankit mainosteli, ettei olla huippuja nähty vielä osakkeissa. Aki Pyysingkin oli sitä mieltä, että nostaa osakepainonsa tappiin vuoden loppuun mennessä, mutta ei vaan tiedä vielä mihin sijoittaa. Taitaa se jouluralli ja tammiralli taas tulla 
Näyttäis nousupäivältä taas. Helsinki ollu todella vahva viimeaikoina. Eilenkin noustiin tuplasti sen mitä muualla ja viime viikolla jätettiin itsenäisyyspäivän takia yksi -3%:n päivä välistä. Eikös tällä pitäny rytistä enemmän kuin muualla ku on reunamarkkina? Pitänee siis päätellä ettei oikeesta rytinästä oo kyse vaan pientä heiluntaa vaan.
Jotenkin on kyllä sellanen tunne, että ens viikolla FED taas puhuu markkinat railakkaaseen nousuun. Lykkää tulevia koronnostoja eteenpäin. Tän jälkeen syntyy sopu Kiinan kanssa, mutta FED ei uskalla muuttaa jo ilmastua asiaa, joten löysä rahapoliikka saanee jatkoa.
EKP ei voi siirtyä koronnoston tielle, jos FED lopettaa nostot, koska se tietäisi euron vahvistumista ja olisi riski euroalueelle. Alan olemaan entistä vakuuttuneempi siitä, ettei korkotasoja saada enää koskaan nostettua ylös, jos ei mitään todella merkittävää tapahdu.
Jos FEDinkin näkemys rahapolitiikan kireydestä voidan muuttaa hetkessä, niin hyvin voidaan aina keksiä perusteluja löysälle rahapolitiikallekkin. Ketkä keskuspankkiirit haluaisi ottaa kontolleen sen taakan, että romahduttavat markkinat tervehdyttämismielessä. Tuskin siihen hommaa tekijöitä löytyy. Keskuspankkien pitäisi luoda vakautta, mutta nyt ne ohjaavat nousua.
Joka tuutista kerrotaan, että vallitseva korkotaso nostanut omaisuuserien hintoja, koska tuottovaateet ovat laskussa. Samalla kuitenkin nähdään keskuspankkien toiminta hyvänä ratkaisuna. Tulevaisuuden tuotto-odotuksia siis syödään jatkuvasti. Mitä kauemmin harrastavat tätä politiikkaa, niin sen lähemmäksi tulee tilanne, että koronnostot aiheuttavat merkittävää romahdusta markkinoille. Markkinoiden paine pidättäytyä koronnostoilta kasvaa kaiken aikaa.
On se kyllä sinällään jänne, että jos keskuspankkien rahapolitiikan pitäisi luoda vakautta, niin silti rahapolitiikka on yksi suurimmista seikoista kun pohditaan sijoitusten mielekkyyttä. Merkittävimpänä ajurina ei ole yrityksen tulokset vaan se tulee vasta rahapolitiikan jälkeen. Vaikka tulokset näennäisesti ohjaavatkin kurssikehtiystä, niin todellisuudessa niiden takana merkittävämmin vaikuttaa vallitsevä tuotto-odotus, joka siis on jo pumpattu kursseihin.
Onko keskuspankit koskaan historiassa puhuneet jokaista merkittävämpää dippiä ylös? Tuskin ainakaan tässä määrin. Onko markkinoilla sitten kuplaa. On, jos uskotaan keskuspankkien kykyyn normaaliin politiikkaan. Ei, jos korkotaso pysyy tulevaisuudessakin nykysellä tasolla.
2 tykkäystä
Punaiseksi meni, metsät kärjessä Metsä Boardin negarin myötä. Samoin Kemira, joka myy noille kemikaalejaan.
Nokia on noussut vuoden alusta ~30 %, mikä ison painonsa takia on pitänyt pörssiä hyvin pinnalla. Muutoinhan meillä on tämä reunamarkkina monen yhtiön osalta “romahtanut” 30-40%.
3 tykkäystä
Gardell on ”osta dipissä” -moodissa tämän haastattelun mukaan:
Monien firmojen osakkeet ovat eittämättä nyt todella halpoja, jos ei usko taantumaan. Markkina näyttää hinnoittelevan sitä kyllä innokkaasti sisään tai ainakin syklin heikentymistä jos ei ihan taantumaa.
4 tykkäystä
Johan nyt Vielä kesällä oltiin sitä mieltä, että osakkeet on haastavasti hinnoiteltuja. Nyt n. 10% laskun jälkeen ollaankin sitä mieltä, että on todella halpaa, vaikka talousnäkymät on heikentyneet. Voisitko listata muutaman todella halvan osakkeen.
Jos yritysten tuloksentekokyky normalisoituu USAssa, niin se luo painetta osakkeille. Nykynen ympäristö on mahdollistanut yrityksille hyvällä marginaalilla tuloksentekoa, mutta se ei tule kestämään, jos tilanne normalisoituu. Edes siinä tapauksessa, että talouskasvu jatkuu ihan ok-tasosena. Jos ei huomioida mahdollisia keskuspankin temppuja.
No metsäyhtiöt on aika esillä nyt ollut, sitä en tiedä onko halpoja mutta iso siivu hinnasta pyyhkiytynyt. Nokian Renkaat? Varmaan kaikki rakennussektorin osakkeet näyttää numeroiden valossa todella halvalta mutta ne ehkä sietääkin olla. Finanssipuolelta Nordea. Muutama esimerkki tuli mieleen.
“Voisitko listata muutaman todella halvan osakkeen” on sikäli hankala kysymys, koska on helppo listata yhtiöitä joiden p/e luku näyttää esim todella matalalta ens vuoden ennusteisiin. Se että onko ne oikeasti halpoja on tuhannen taalan kysymys.
Markkinat kieltämättä toiminut fiksusti kun monista riskisimmistä (tai syklisimmistä) osakkeista lähtenyt markkina-arvoa enempi vähempi mutta defensiivisimmät ja turvallisemmat yhtiöt pitkälti välttäneet laskut. Ei ole ainakaan vielä niinkään pessimismiä päällä, nyt aletaan vasta olla pikkuhiljaa tasolla realismi.
1 tykkäys
Olikos se nyt aivan niin, että koska indeksi on tullut 10% alas niin kaikki indeksissä olevat osakkeet ovat tulleet 10% alas? Vai onko siellä kenties osakkeita, jotka ovat tulleet enemmän alas ja osakkeita, jotka ovat nousseet?
Joo
Ei
1 tykkäys
Olennainen kysymys taitaa olla mitä Verneri tarkoitti. Löytyykö siis oikeesti monia firmoja, jotka ovat todella halpoja vai vain näyttävät tiettyjen kriteerien perusteella todella halvoilta.
Halpaa osaketta voi ostaa välittämättä suhdannetilanteesta eikä tarvi huolehtia siitä, että suhdanne kestää. Jos taas suhdannehuipun tunnuslukujen perusteella ostaa yritystä halpaan hintaan, niin siinä voi mennä pahasti vipuun. Halpa on halpa myös suhdanteen yli ja tavanomaisella tuloksentekokyvyllä.
Halpa on toki melko subjektiivinen käsite, mutta en nyt kovin montaa yritystä halvaksi nykysillä hinnoilla sanoisi. Oikeasti halpaa kahmisin kaksin käsin.
1 tykkäys
Aivan totta. Verneri kuitenkin taisi mainita perään “jos ei usko taantumaan”.
Joissain skenaariossa jotkut yksittäiset osakkeet voivat todellakin olla halpoja. Halpa voi tosiaankin olla subjektiivinen käsite, itsekin tottakai kahmisin osaketta suurimmalla vivulla jonka tietäisin olevan oikeasti halpa, vaikka mikä skenaario toteutuisi makrotaloudessa. Luulen kyllä, että niin tekisi moni muukin ja markkinat pitävät pitkälti huolen, ettei semmoisia ole tarjolla kauhean usein.
1 tykkäys
Lisäsin tarkoituksella perään, ”jos ei usko taantumaan”. Metsäyhtiöiden P/E:t ~10x luokkaa, monella konepajalla kertoimet huojentuneet jne. Kun katsoo kurssien liikkeitä tänä vuonna niin markkina ei näytä luottavan nykyisen tuloskunnon säilymiseen, mikä vaatisikin avukseen, että makron heikentyminen loppuisi ja vakaantuisi, kauppasotaan tulisi pysyvämpi ratkaisu luottamuksen palauttamiseksi jne. Eli näillä näkymin nuo osakkeet eivät oikeasti ole halpoja, jos tulokset lähtee isompaan laskuun. Mutta halusin sanoa, että jos ”kontraa” markkinaa ja uskoo tulostason säilymiseen niin sitten ne on halpoja. Halpuus on katsojan silmissä. 
Lisäys: Sana halpa oli myös ehkä liian vahva ilmaisu, tarkoitin enemmän ”edullista” tai ”huokeaa”. Tuolla saattaa kyllä olla oikeastikin edulllisia firmoja, onhan monia osakkeita painettu alas yleisen negatiivisen tunnelman painamana. Toivottavasti sain muotoiltua selkeästi, iski hieman stydimpi flunssa päälle eilen työpäivän päätteeksi.
1 tykkäys
Njoo. On kuitenkin hyvä huomata mihin yhtiöiden tuloksenteko perustuu. Metsäyhtiöillä se on pitkään ollut kova kysyntä ja sellun hinnannousu. Mitä pidempään tää nykyinen tuloksenkyky säilyy niin sen enemmän tulee myös investointeja. Investoinnit on myös niin raskaita, että kun jossain vaiheessa se sykli oikeesti kääntyy, niin sitten on helposti ylikapasiteettia. Toki nousumarkkina voi jatkua vaikka hamaan tappiin asti. Tunnuslukujen valossa metsäyhtiöihin sijoittamiseen löytyy toki perusteensa. Jos osaketta pitää halpana, kannattaa pohtia syklin yli ulottuvaa kannattavuutta. Kalliillakin ostetuilla osakkeilla voi toki saada hyvän tuoton, jos niitä saa vaan myytyä vielä kalliimmalla. Pörssistä voi löytää ihan järkeviä ostokohteita, mutta melko harvassa on ne joiden voi oikeasti sanoa olevan edullisia.
Oman näkemykseni mukaan osakkeet on melko kalliisti hinnoteltuja ja mitään järkevää ostettavaa ei tahdo löytyä. Toisaalta uskon, että keskuspankit pitää huolen siitä, ettei mitää isompaa pidempiaikasta laskua saada aikaan. Vaikeaa tuntuu vaan käteistä laittaa kalliina pitämiin osakkeisiin, vaikka voisikin olla hyvä sijoitus.
2 tykkäystä
En ole kans tahtonut löytää mitään ostettavaa hetkeen vaikka ollut laskua. Viimeksi Harviaa lisää kun kurssi laski. Nämä useimmat konepajat, metsäyhtiöt, raksayhtiöt jne niistäkään en osaa sanoa onko ne oikeasti halpoja vai näyttääkö ne vain siltä. Pitäisi tutkia enemmän.
Lähes kaikki it-talot ovat myös tulleet kerralla alas mutta niiden taustoilla vähän eri syitä. Sainhan mää siitä Vincitiä napattua mutta se on vähän jokerina mun salkussa.
1 tykkäys
Kasuvuyhtiöillä on huomattavasti enemmän vipua alas, jos suhdanne kääntyy. Melkein kaikkia it-taloja on hinnoiteltu melko kovilla kasvuodotuksilla, joten näennäisesti melko pienikin kasvunopeuden muutos saa aikaan melko suuren pudotuksen nykyarvostukseen. Se kuuloisa korkoa korolle -efekti aiheuttaa tällasessa tilanteessa tuhoisaa jälkeä.
Suomi / 30.11.2018
- Schiller CAPE: 21,0
- P/E: 21,3
- P/B: 2,0
USA / 30.11.2018:
- Schiller CAPE: 29,7
- P/E: 19,4
- P/B: 3,2
Kiina / 30.11.2018:
- Schiller CAPE: 14,8
- P/E: 7,1
- P/B: 0,9
PE (Price-Earnings-Ratio), PC (Price-Cashflow-Ratio), PS (Price-Sales-Ratio) and DY (Dividend-Yield) are based on trailing 12 month values. PB (Price-Book-Ratio) is based on the most recent company financal statements.
Edit: Syksyn kurssilaskun jälkeen on “mediapuheissa” ollut esillä, että Suomessa aletaan olla neutraalilla tasolla (P/E~15). Mutta onko näissä puheissa mahdollisesti viitattu 2019 vuoden odotuksiin, jotka ovat vielä korkealla? Nimittäin tämä trailing P/E näyttäisi olevan 21…
1 tykkäys
Markkinalla odotukset korkojen nostoista ovat vallan hiipuneet ensi vuodelle, kirjoittaa Marianne.
"Viikonloppuna todennäköisyys sille, että ohjauskorko olisi vuoden 2019 lopussa 2,25-2,5 %:n (eli odotetun joulukuun noston jälkeisellä) tasolla oli jo yhtä suuri kuin todennäköisyys sille, että keskuspankki tekisi ensi vuonna vielä yhden koronnoston 2,5-2,75 %:iin (molempien todennäköisyys oli 37 %). Vielä kuukausi sitten prosenttiluvut olivat selvästi yhden noston kannalla. Kahden koronnoston todennäköisyys ensi vuodelle on laskenut kuukaudessa 35 %:sta 25 %:iin.
Tämä kuvastaa sitä, että markkinalla yhä useampi odottaa Fedin koronnostosyklin loppuvan hyvin pian, mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana. Tässä on selvä ero keskuspankin omiin ennusteisiin, joissa mediaani odotti syyskuussa vielä kolmea koronnostoa ensi vuodelle. Keskiviikkona keskuspankin ennusteet päivitetään ja samalla saadaan lisätietoa siitä, tuleeko niihin selvää laskua."
Keskiviikkona ollaan fiksumpia.
Tuo P/E 15 on varmaan TTM, koska esim. meillä mediaani P/E Osakevertailun lukujen mukaan vuodelle 2018e on 13,4x, vuodelle 2019e peräti 12,5x mutta huomatkaa että nämä voivat muuttua Q4:sen jälkeen vinhasti plus, tätä manaillaan täälläkin, monesti ennusteet ovat hieman liian optimistisia aluksi ja ne laskevat vuoden loppuun mennessä.
Aineisto siis ~110 yhtiötä, mutta mediaaniin ei paljoa vaikuttaisi, vaikka sinne lisäisi muutaman puuttuvan firman.
Osinkotuotto 3,5 % ja P/B, edelleen suhteellisen pääomaraskaista bisneksistä koostuvalle pörssillemme relevantti tunnusluku, 1,9x.
Huom., nämä luvut ovat luonnollisesti oikaistuja.
2 tykkäystä
Pörssiin tullaan nyt todellakin keräämään rahaa: 80 % listautuvista yhtiöistä tekee negatiivista osakekohtaista tulosta Twitterissä törmäämääni graafin mukaan:
Edellisen kerran sama tilanne oli… näette itsekin.
7 tykkäystä
Koskahan indereksen mallisalkku altivoituu ostoille.
Tässä alkaa olla montakin lappua ostohinnoissa… 
1 tykkäys