Pörssien suunta (Osa 1)

Huomenta, ja kiitos hyvästä tekstistä :pray:t2: Nyt tosiaan vaihtoehdot ovat enemmän kuin sekavat. En kuitenkaan itse odota kovaa Brexitiä. Tuskin edes markkinat hinnoittelevat sitä? Sehän olisi katastrofaalista koko Euroopan taloudelle… En näe että politiikot suostuisivat kantamaan vastuuta kovassa Brexitissä. Nyt vain halutaan pönkittää omaa asemaa, ja saada parempi sopimus aikaiseksi. Jossain kohtaa realiteetit toki tulevat vastaan.

3 tykkäystä

Kiitos! :slight_smile: Tosiaan vaikka kovan Brexitin mahdollisuus on noussut, ei sitä pidetä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Hiipuva aika määrää sen, kuka jänistää ensimmäisenä, kun kova brexit seurauksineen painaa vaakakupin toisessa päässä. Lyhyellä aikavälillä epäluottamusäänestys antaa suuntaa markkinoille.

3 tykkäystä

Ja aina kun markkinat heiluvat, Ovela-Masse tekee tuohta vaikkei mikään päiväanekauppias olekaan…

2 tykkäystä

Tämä jäi hieman Brexit-uutisten varjoon, mutta Kiinan keskuspankki pisti ränttäliksi:

10 tykkäystä

Maailmassa ladataan uusia velkaennätyksiä:

* Total government debt exceeded $65 trillion in 2018, up from $37 trillion a decade ago, and rose faster in mature markets
* Non-financial corporate debt rose to over $72 trillion last year, now near an all-time high of 92 percent of GDP
* Household debt grew by over 30 percent to $46 trillion helped by strong growth in emerging markets, notably from China; though Czech Republic, India, Mexico, Korea, Malaysia and Chile all recorded more than 20 percent increases since 2016
* Financial sector indebtedness rose to about $60 trillion, up 10 percent from a decade earlier

Globaalisti velkaa nyt yli 3x suhteessa BKT:hen. Tietysti optimistina voisi ajatella, että toisen velka on toisen saatava, eli myös varallisuutta (joillakin) piisaa. Ongelma taitaa olla enemmän siinä, että velat on velkoja pilkun tarkkuudella, mutta niiden vastineena olevan varallisuuden arvo (tuotantolaitokset, kodit jne.) arvo voi heilua rajustikin. Samalla suuri määrä velkaa on jakautunut epätasaisesti eri yrityksille ja ihmisille, mikä tuo epävakautta kokonaisuutena talousjärjestelmään.

Kun täällä puhutaan, syystäkin usein, keskuspankeista, tarkoittaa velkamassa myös keskuspankeille sitä että korkojen nostojen/ylipäätään elvytyksen säätelyn kanssa saa olla sormi keskellä suuta, ettei puoli maailmaa kaadu lyhennyksiinsä.

4 tykkäystä

Tämä taloushärdelli on toisinaan varsin abstraktia, ja tällaisen taviksen konkreettisen käsityskyvyn ulottumattomissa.

Keille / mihin ne sitä rahaa oikein syytää?
Mitkä tahot sen saa konkreettisesti ensikädessä hyödykseen?

Jos keskuspankilla on uutta pääomaa varastossa esim. 10 miljardin dollarin kasa, niin mihin se niitä seteleitä siitä kasasta konkreettisesti alkaa lapioimaan? Mikä on niiden seteleiden konkreettinen reitti?

Valaiskaa sivistymätöntä kansaa.

Minä voin kyllä ottaa vastaan keskuspankilta rahakuormia, jos sellainen tilanne niille tulee eteen, että johonkin pitäisi taas muutama kuorma-autollinen uusia seteleitä toimittaa. Lupaan sijoittaa ne tuottaviin kohteisiin.

2 tykkäystä

Itse ajattelin asiaa sen kautta, että markkinoilta poistui välitön epätieto siitä eroaako britit äänestyksen seurauksena.
Selvisi, että välitöntä eropäätöstä ei tullut, vaan se lykkääntyi määrittelemättömään tulevaisuuteen → helpotus jännittyneille markkinoille.

Eropäätöshän olisi ollut lopullinen niitti ja negatiivinen asia.

Kyllä tätä jännitetään tietysti vielä jatkossakin, mutta se jännitys tiivistyy uudelleen vasta myöhempänä ajankohtana.

Markkinat näyttäisivät muuten olevan nousussa…

1 tykkäys

Niin… Periaatteessa äänestystulos oli aika odotettu. Toisaalta nyt britit ajautuu poliittisesti ahtaalle. Tämä on vain veikkaus, mutta uskon että markkinoilla tullaan kokemaan merkittävää heiluntaa seuraavien kuukausien aikana.

Tuntuu muutenkin että joka suunnasta ilmenee negatiivisia asioita. EKP ei välttämättä pääse edes nostamaan korkoa (Mitä tämä tarkoittaa euron kannalta en tiedä.) Kiina ja Saksa taantuu hiljalleen, ja jenkeissäkin Trump toteutti hirveän poliittisen elvytystoimenpiteen yrityksille keskellä nousukautta. Jos seuraavaa kriisiä pitäisi veikata, niin kyllä kasaantuneista veloista se lähtee.

1 tykkäys

Erinomainen kysymys! Tuosta Bloombergin kuvion otsikosta voi saada ehkä mielikuvan maagisesta piristysruiskeesta, jolla ruiskutetaan rahaa talouteen, mutta totuus on tylsempi. Näillä operaatioilla lisätään pankkien lyhytaikaista rahoitusta markkinoilla, eli Kiinan keskuspankki toteuttaa tehtäväänsä pankkien pankkina pitkälti samalla tavalla kuin esim. EKP:ssa tehdään. Nuo kuviossa mainitut takaisinostositoumukset ovat siis keskuspankin väline, jolla se lainaa rahaa lyhyellä horisontilla (nyt taisi olla 7 ja 28 päivää) kiinalaispankeille, jotka sitten puolestaan lainaavat varoja eteenpäin.

Näissä operaatioissa ei siis itsessään ole ihmeellisempää, mutta huolta pankkijärjestelmän tilasta herättää niiden suuri kertamäärä, joka eilenkin oli ennätyksellisen korkea. Samanlaisia toimia muuten tehtiin tänäänkin.

8 tykkäystä

Juu. paljon vaan uutta seteliä peliin tänne Pohjolan perukoillekin, niin sedän kaikki velatkin alkavat olla melkein saatavia. Kummallista tämän finanssimaailma…:thinking:

Vielä ihmeellisempää on, että sedälle annetut peukutukset näyttävät ennustavan pörssien suunnan varsin hyvin! Peukutukset lähtivät alamäkeen jo tovin ennen nykylamaa. Joten jos haluatte taas salkkunne kohti vihreää veraa, niin rohkeasti vaan sedälle peukkuja.

Vasta kun verput, mariannet ym. on tässä kisassa voitettu 6-0, alkaa nousukausi!

6 tykkäystä

Bloombergilta bongasin Noah Smithin mielipidekirjoituksen, missä aiheena Kiinan heikko teollisuuden tuottavuuden kasvu finanssikriisin jälkeen:

Toin lähinnä sillä näkökulmalla esiin, että vaikka lyhyellä välillä Kiinan taloutta rassaa erityisesti kauppasota ja ylivelkaantuminen, niin pidemmässäkin juoksussa työväestön määrä kääntyy laskuun näinä vuosina ja tuottavuuden kasvu heikentyy, mikä laskee Kiinan talouskasvua merkittävästi. Samalla on epäselvää, kuinka paljon rahaa on hassattu heikkoihin investointeihin: Kiinasta on vedetty jopa analogia 70-luvun Neuvostoliitolle, joka kohtasi samoja muutoksia ja alkoi hassaamaan rahoja kannattamattomiin Siperia-investointeihin. Kiinalaisten teknologiayhtiöiden porttikiellot länsimaihin voi myös haitata teknologista kehitystä. Koska puolueen legitimiteetti vaikuttaa nojaavan talouskasvuun, ei näistä ongelmista ole helppoa tietä ulos.

5 tykkäystä

Halpa lainaraha laskee työn keskimäärästä tuottavuutta. Työn tuottavuus olis kaikkialla paljon suurempi ilman massiivisa elvytystoimia. Kun on halpaa lainarahaa saatavilla, niin entistä pienituottosemmat investoinnit tulee kannattavaksi. Tästä on ihan looginen seuraus, että tuottavuus ei ole samalla tasolla kuin korkean korkoympäristön tilanteessa.

Jos raha on halpaa, niin on helpompi keskittää voimavaroja pääoman haalimiseen kuin teknologian kehittämiseen. Puhtaasti kansantalouden tuotantofunktiosta voidaan havaita, että jos rahaa on tarjolla yllin kyllin ja niukkuutta siitä ei ole, voidaan tuottavuutta kasvattaa paljon helpommin kuin normaalin rahapolitiikan tilanteessa. Teknologiseen kehitykseen ei kanatta samassa määrin satsata kuin rahan suuremman niukkuuden vallitessa. Ongelma voitaisiin korjata sillä, että poistettaisiin jäykkyydet taloudesta, mutta se ei luonnollisestikkaan ole mahdollista.

Jos keskuspankit lopettavat elvyttävän rahapolitiikan, niin seurauksena on paljon kannattamatonta toimintaa, joka loppuisi korkojen noustessa. Keskuspankit ovat ajanneet itsensä loukkuun tällä pitkään jatkuneella elvytyksellä. Paluuta ei enää ole normaaliin korkoympäristöön ilman suurempaa kriisiä.

Nähtiinhän se taas, että kiinan keskuspankki on heti laittamassa ennätyssuuria rahakasoja kiertoon, kun taloudessa näkyy synkkiä pilviä. Sama tulee toistumaan länsimaissa.

5 tykkäystä

Gjotain on selvästi alan spesialisti​:blush: Täydet peukut :+1::+1::+1:

Näitä kun seuraa niin setäkin tekee tuohta ihan ilman kuluja. Vrt. tilannetta ollessasi Nordean “ammattilaisten” neuvonnassa.

Voiko teollisuuden tuottavuuden kasvu jatkua äärettömyyksiin suurilla numeroilla? Millä tätä mitataan?
Palkat nousee kiinassakin ja inflaatio laukkaa. Eikö silloin vääjämättömästi talouskasvu hidastu tai siirrä osan teollisuudesta painopistettä “halvempiin” maihin.

Mitataanko tässä tuotannon määrää tehtyä työtuntia kohden? Ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Työn tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuote (eli arvonlisäys) tai tuotos sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä? Mikä on Kiinan investointien merkitys, voimakkaan velkaantumisen merkitys Kiinan taloudessa? Onko rahoitettu oikeaa kasvua vai zombi-taloutta ym…

Holtiton velkaantuminen ei ole hyväksi vaan rahoituksessakin tulisi kriteereitä tiukentaa ja suunnata rahoitusta enemmän aitoihin kasvuyrityksiin. Finanssikriisin jälkeen kasvu on hidastunut sillä uudet lainat suuntautuvat yhä enemmän kannattamattomien yritysten kulujen kattamiseen kuin aitoihin kasvuyrityksiin. Tässä on varmasti vielä tehtävää.

Informaatiotekniikan kehitys nosti varmasti tuottavutta… Seuraava tulee olemaan robotiikka ja keinoäly. Kiinassa on vielä varaa kasvaa sillä tuottavus ei ole vielä länsimaista tasoa.

1 tykkäys

Näinpä. Letkujen kiskaisu irti ilman todella kivuliaita seurauksia on jokaisen elvytyskierroksen jälkeen vaikeampaa, ellei kierrettä katkaise jokin ulkopuolinen ilmiö. Keskuspankin pitäisi paimentaa velanottajia koroilla, mutta nyt pienikin sauvan heilautus väärään suuntaan voi aiheuttaa isoa vahinkoa.

Japanin tiellä ollaan, Marianne kirjoitti aamulla että Eurooppa jää kokonaan tästä koronnostosyklistä pois:

Japanissa tietysti sushi on hyvää ja elintaso korkea, että kaippa se silläkin kasvumallilla elämä jatkuu =)

1 tykkäys

Ai että nythän päästäänkin makroteorian ytimeen, eli tuottavuuteen ja talouskasvuun. Yleisen teorian mukaan talouskasvu perustuu työvoiman kasvulle, pääoman eli investointien kasvulle ja kokonaistuottavuuden kasvulle. Koska työvoimalla ja pääomalla on aleneva rajatuottavuus, el niitä lisäämällä ei voida lisätä talouskasvua ikuisesti. Pitkällä aikavälillä kasvun perustana on nimenomaan teknologinen kehitys: jotta saadaan tuotettua samalla määrällä pääomaa ja työvoimaa enemmän arvonlisää, pitää olla entistä pidemmälle kehittynyttä teknologiaa.

Yleinen tapa laskea tuottavuutta on tosiaan tuo BKT:n määrä/tehty työtunti. Kiina onkin mielenkiintoinen esimerkki tuottavuuden kasvusta: finanssikriisistä seurannut valtion elvytys (4 biljoonaa juania) kohdistui myös investointien, myös näiden tehottomien investointien, kasvuun eli kasvumalli ei ole ollut kovin kestävällä pohjalla. Kiinan tavoitteena oleva talouden rakennemuutos kohti kestävämpää kasvumallia ei sekään ole ongelmaton, kun talous nojaa kasvavalle velkataakalle.

Euroopassa ja Suomessa pidemmän aikavälin talouskasvunäkymä on painunut tulevien vuosikymmenien osalta johtuen mm. vanhenevasta väestöstä (mikä laskee työvoiman määrää). Työvoimaosuudesta ja talouskasvunäkymästä yleisemmin täällä Suomen pankin artikkelissa. Uusi teknologinen vallankumous olisi nyt tervetullut. Koulutuspolitiikka ja rahoituksen kohdistaminen ovat avainasemassa teknologisen kehityksen edistämisessä.

Edit. 18.1.2019: Suomen pitkän aikavälin talouskasvuennusteet ovat laskeneet lähivuosikymmenille. Etenkin työvoiman kasvu hidastuu selvästi. Tässä muutamia lukuja (lainattu täältä). Ja huom. artikkeli on vuodelta 2012, tämän jälkeen väestöennustetta on tarkistettu alaspäin.

1 tykkäys

Hyvä pointti, että halpa raha kiihdyttää investointeja, myös niitä vähemmän tuottavia. Koska pitkällä aikavälillä talouskasvun edellytyksenä kuitenkin on teknologian kehitys, ajattelisin mieluusti niin, että teknologiset vallankumoukset eivät ole riippuvaisia rahapolitiikasta, vaan niitä voidaan edistää luomalla muutoin hyvä ympäristö uusille innovaatioille (koulutuspolitiikka, verotus ym.). Niukkuuttakin on enenevissä määrin mm. työvoiman puolella (ikääntyvä väestö), jolloin kasvua on haettava muita tekijöistä.

1 tykkäys

Onko työväestön kasvu se olennainen asia? Aiemmin on aina viitattu siihen, että väestön elintason nousu nostaa Kiinan taloutta.

Ja toinen juttu. Jos perinteinen yhden lapsen politiikka ja elintason nousu laskevat työntekijöiden määrää, alkaa Kiina varmaan tuoda Afrikasta työntekijöitä. Nythän he itse sijoittavat kiivaasti Afrikkaan. Ehkä tämä yhteistyö alkaa tuottaa myös toisella tavalla. Löytyyhän työntekijöitä toki lähempääkin, naapurimaista.

1 tykkäys

Sen kun näkisi. Eipä ole kierot kinuskit osallistuneet Afrikan tai Lähi-Idän pakoisvirtojenkaan vastaanottamiseen, joten miksi sitten nyt. Eurooppaan se tunku on ollut…