Pörssien suunta (Osa 1)

USAhan on selkee suhteellinen voittaja. Jos tulee kunnon kauppasota, niin vähiten kärsii USA, joten tämän on tulliuhkailu on sinällään nerokas veto Trumpilta. Onhan se jo nyt nähty, että monet yritykset lisäävät tuotantoaan usassa tai ei ainakaan vähennä sitä. Tietysti sama toimii myös toiseen suuntaan, mutta koska usan kauppatase on alijäämäinen, niin kokonaisuus säilyy plussan puolella. Kun kauppasota lopulta loppuisi, niin ei se yritysten investointeja USAan heti vähennä.

Usa on selkeästi suurin ja vahvin markkina, joten dollari tulee jatkossa vain vahvistumaan entisestään. Lisäksi kauppasodan uhka ei vaikuta niin radikaalisti USAan kuin dollarin vahvistuminen normaalissa tilanteessa. USAn asettamat tullit aiheuttaa heikentävät inflaatiota muualla ylitarjonnan vuoksi, joten voidaan olettaa EKP:n jatkavan löysää rahapolitiikkaansa vielä pitkään ja mahdollinen kiristäminenkin tulee olemman todella varovaista. Seurauksena euron heikkeneminen ja se tulee tukemaan euroalueen pörssejä huomattavasti suhteessa USAan. Nykyiset tullimaksujen suuruudeet ovat kuitenki melkosta nappikauppaa verrattuna maailmankaupan volyymiin.

Miten tästä voitaisiinkaan lähteä laskuun.

Euro senkun laskee. Dollarille saa kolmen prosentin varmaa tuottoa ja EKP päättänyt pitää koron nollassa yli vuoden, joten eipä tässä taida olla muuta mahdollisuutta kuin euron reilu alamäki. Se tietää euroalueen osakkeille kunnon nousua. Eiköhän tähän saada vielä kohta ajatukset siitä, että FEDkään ei voi dollarin nousun takia noustaa hirveesti korkoja, niin saadaan myös USAssa osakkeet ylös. Tuntuu kyllä siltä, että markkina keksii aina jonkun syyn nousta, vaikka kokonaisuus pysyis neutraalina.

Nyt on kauppasota, Turkki kriisissä, euroalueen talous osoittanut heikkenemisen merkkejä, kustannusinflaatio nousussa, talouden kasvuvauhti hidastuu. Tässä tilanteessahan pörssien siis kuuluukiin nousta :smiley:

Vuoden pohjia tehdään. Euroa pitäisi tukea euroalueen ylijäämäisyys, ja siinä mielessä euro onkin perustellusti dollaria vahvempi. Tuo mainitsemasi korkoero plus talouskasvun hidastuminen täällä tietysti taas heikentää euroa. Hidastuva talouskasvu taitaa painaa vaakakupissa enemmän, kun monet sinänsä heikommasta eurosta hyöntyvät vientifirmat kärsivät kauppasodan sivuvaikutuksista.

Dramaattisimmat vaikutukset USA:n dollarin vahvistumisessa näkyy kehitysmaiden/vähemmän kehittyneiden maden valuutoissa ja talouksissa (case Turkki, Argentiina).

Vaakakupissa painaa USA yritysten voimakas tuloskasvu, minkä takia indeksit siellä ovat paukuttaneet uutta ATH:ta. Jos katsot Eurooppaa, on Euro Stoxx 50 laskenut muutaman prosentin verran, ja itseasiassa merkittävä osa isoimmista pörsseistä on punaisella tänä vuonna:

Meillä Suomessahan menee suorastaan loistavasti näihin verrattuna :wink: Markkina on tunnetusti suht heikko ennakoimaan kriisejä tai kauppasodan kaltaisia “eksogeenisiä”, vaikutuksiltaan monimutkaisia shokkeja, joten markkinan asemoituminen tuntuu olevan enemmän odottavalla kannalla…

Millä perustella euro on dollaria vahvempi?

Kauppasodalla ei ole vielä ollut suuriakaan vaikutuksia kaupankäyntiin, jos näin olisi, niin talous sakkaisi huolella. Vaikutukset ovat todellisuudessa melko marginaalisia ja euron heikkeminen lähemmäs 10% huipusta lisää ulkomailla toimivien yritysten tulosta huomattavasti. Kyse ei ole vain viennistä vaan siitä, että ulkomailla toimivien yritysten kauppa tapahtuu pääasiassa dollarimäärisinä. Kauppasota ei vaikuta esim. suomalaisten yritysten usassa tuottaminen ja usassa myytäviin tuotteisiin mitenkään.

Kokonaisuutena pörssit eivät kuitenkaan ole olleet laskusuunnassa. Muutamat pörssit ovat toki muutaman prosentin pakkasella, mutta sitä ei nyt voi kummoseksaan laskuksi kuvata. Kiina nyt on yksinään melkoinen poikkeus.

Se näyttäis sitten laskupäivältä. Kuka olisikaan uskonut. Minä en usko vieläkään isompaan laskuun, mutta toivottasti olisin väärässä. Hyvä pörssipäivä on laskupäivä :smiley:

Jaahas. Kuun puoliväli tarkoittaa, että StarCapitalilta saatiin uudet lukemat koskien heinäkuun (31.7.2018) tilannetta:

Suomi:

  • Schiller CAPE: 22.5 (kesäkuu 22.3)
  • P/E: 22.2 (kesäkuu 22.5)
  • P/B: 2.3 (kesäkuu 2.3)

Fair Value corridorin osalta Market potential:

  • Europe -2.5% (kesäkuussa noin -4%)
  • USA -40.5%
  • China +42.3%
1 tykkäys

Tänään pörssit melkein -2 % punaisella Turkki & Co. säikyttämänä ja media täyttyy negatiivisista otsikoista… ‘If there were ever a moment to harvest gains…it is August 2018,’ warns Guggenheim’s Minerd - MarketWatch

1 tykkäys

Ja helsingin pörssin suurimmat nousijat tänää:
|Incap|6.680|+13.22%|0.629|
|Siili Solutions|11.70|+4.46%|0.118|
|Sotkamo Silver|0.3770|+4.14%|0.107|
|Asiakastieto Group|30.60|+2.34%|0.023|
|Qt Group|8.000|+2.04%|0.100|

koetaanko pörsseissä 2000-luvun alku uudestaan :smiley:

1 tykkäys

Reutersilta hyvä graafi kehittyvien markkinoiden valuuttojen heikkenemisestä dollaria vastaan tänä vuonna. Monet kehittyvät maat ottavat lainansa dollareissa, plus korkojen nousu USA:ssa kääntää rahavirtoja pois taloudellisista periferioista. Toteutuuko vuoden 1997 kaltainen dominoefekti kuten silloin Aasiassa kävi?

2 tykkäystä

Jenkkien Retail-sijoittajien sentimentti melko neutraali:

Härkien lukema oli melkein 60 % tammikuussa kun tehtiin edellisiä huippuja.

Mielenkiintoinen huomio: amerikkalaiset ovat kuitenkin läpi nousumarkkinan itseasiassa dumpanneet rahastosijoituksiaan…

1 tykkäys

Kiinan tilanteesta hyvä artikkeli Blummalla Rising Interest Rates Challenge China’s Growth Model - Bloomberg

Lyhyesti:

-Kiinan pitäisi tasapainottaa investointivetoista talouttaan kuluttajavetoiseksi, mutta ei ole vielä onnistunut/tehnyt transformaatiota
-Kiinan kauppatase kääntymässä negatiiviseksi ja sinne ei enää virtaa rahaa kuten ennen: jenkkien koronnostot vaikeuttavat tilannetta entisestään.
-300 % velkaa suhteessa BKT:hen vaikea hallita. Kiinan on nyt pakko tehdä kipeitä reformeja jotta se saa velan kasvun laskemaan BKT:n kasvun tasolle tai alle, houkuteltua ulkomaista rahaa lisää sekä lisäämään kulutuksen painoa taloudessa.

Miten vaikuttaa pörsseihin? Hyvä tiedostaa, että Kiinan makroriskit ovat edelleen olemassa ja kauppasota voi nostaa ne pinnalle uudelleen.

2 tykkäystä

Ja toinen artikkeli Kiinasta, jälleen blummalta, jonka haluan jakaa. Nämä liittyvät tietysti todella isoon kuvaan, ja historiallisten analogioiden vetäminen on aina suuripiirteistä puuhaa. Näillä varoitussanoilla, tässä artikkeli Kiinan ja Neuvostoliiton “lopun aikojen” yhteneväisyyksistä Soviet Collapse Echoes in China’s Belt and Road Investment - Bloomberg

Avainpoiminnat:

-Kiinan työvoima, tärkeä tekijä BKT:n kasvussa, alkaa laskemaan tänä vuonna absoluuttisesti:

Tästä tulee talouskasvuun vastatuulta, ellei tuottavuus kasva toisin keinoin (teknologinen kehitys jne.)

-Kiina törsää kuin viimeistä päivää miljardia raskaisiin investointeihin sen naapurimaissa ja strategisesti tärkeillä alueilla. Vaikka nämä ovat sotilaallisessa/poliittisessa mielessä (levittää Kiinan vaikutusvaltaa, sotilastutkikohta) perusteltuja, taloudellisessa mielessä ne ovat arvioiden mukaan melkoisia kankkulankaivoja.

-Kirjoittaja vetää yhtäläisyyden Neuvostoliiton kanssa, josta vielä 70-luvulla moni kommentaattori uskoi tulevan 80/90-lukujen taitteessa maailman isoin talous, mutta juuri 70-luvulla työväestön määrä kääntyi laskuun ja maa alkoi yhä enemmän investoimaan tuottamattomasti a) sotilasmenoihin b) Siperian teollistamiseen, mikä meni suurilta osin reisille.

-Kiinan talouden kilpailukyky on heikentynyt jatkuvasti palkkojen noustessa, etenkin Itä-Rannikolla jossa elintaso on jo korkea.

Mielenkiintoisia pointteja ja täytyy seurata tilannetta. Samalla tietysti täytyy sanoa, että Kiinan johto on todnäk. hereillä näistä seikoista plus Kiina on teknologisesti nopeasti kehittyvä maa ja aikoo olla sitä vielä enemmän jatkossa, toisin kuin tuo aiempi verrokkinsa.

Ps. Isoa makrokuvaa pohtiessa asioille ei kannata antaa kovin isoa painoarvoa mitä portfolion hoitoon tulee: maailman parhaat ovat yleensä näissä väärässä ja toisaalta komplekseissa systeemeissä lopputulemaa on lähes mahdoton arvioida. Makrokuva näyttää myös monesti pessimistisemmältä, mitä se tosiasiassa onkaan. Esimerkiksi Kiinan ja USA:n velkaongelmasta puhuttiin jo 80-luvulla, mutta kummankaan osalta se ei ole vielä realisoitunut. Se ei tarkoita tietysti, etteikö joskus voisi näin käydä, mutta kuvaa hyvin kuinka mahdoton näitä asioita on lopulta ennustaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näitä olisi hyvä pohtia ja ottaa huomioon.

129104_600

1 tykkäys

Koska VP lepää vai onko aina töissä kiinni, niin työpaikalla kuin kotona? Good for us😈

2 tykkäystä

VP sekä kaikki muut on siellä töissä rakkaudesta lajiin. Muuten kaiketi hektisessa pörssimaailmassa parhaimman laadun työsuoritteiden varmistaminen on vaikeaa (“teen vaan tätä työtä vailla intohimoa, kunhan palkka maksetaan niin jotain tekstiä suollan ulos”.

Kiitos @Verneri_Pulkkinen todella hyvistä linkeistä ja referaateista!

Ps. Mariannekin on facebookin puolella vastaillut makrokysymyksiin/kommentteihin keskellä työviikkoa myöhaan illalla (keskiviikkona klo 22). Propsit siitäkin!

1 tykkäys

Ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi… Sanoo maailman paras sijoitusopas.

Eikös Japanillakin ole velkaa lähemmäs 300% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiinankin velka on kaiketi sisäistä, joten keskuspankkikikkailulla ongelma hoidetaan tarvittaessa kuntoon.

Ongelma tulee siinä, että kiinalaisten tuotteiden kilpailukyky vähenee sitä mukaa, kun työntekijöiden määrä vähenee ja palkat nousee ja tätä kautta kaikki kustannukset lähtee nousuun. Samalla kiinan talous kääntyy tuontivetoiseksi. Kriisi on tämän jälkeen valmis ja se ei johdu julkisen puolen velasta vaan muista syistä.

1 tykkäys

Eipä kestä, hienoa että niistä on iloa! :slight_smile: Luen itse paljon sieltä sun täältä matskua ja pyrin aina linkkaamaan tänne jos niistä on vain iloa.

~250 % jos ollaan tarkkoja, nousemassa kohti 300 % tottakai :wink:

Kiinan velka on suurilta osin sisäistä ja velka on kiinalaisille pankeille, vakuutusyhtiöille ja eläkerahastoille… Ulkomaalaisten omistajien osuus nousussa, mutta edelleen vähäinen.

Asuntomarkkinoiden kehitystä voi pitää myös jonkinlaisena indikaattorina yleisen talouden kehityksestä. Kannattaa esimerkiksi katsoa tilannetta Australiassa ja Kanadassa. Lisäksi rakkaassa naapurissamme tilanne alkaa näyttää myös hieman huolestuttavalta tai ainakin rauhoittuu ylikuumilta tasoilta:

https://www.inderes.fi/uutiset/ruotsin-asuntomarkkinoilta-tihkuvat-tiedot-kertovat-selvasta-suhdanteen-hidastumisesta?utm_source=twitter&utm_medium=automatic&utm_campaign=olliK

5 tykkäystä

SP500 uusi ATH :tada: Samalla nousumarkkinan kesto historian pisin (jenkeissä) sitten 1992-2000 nousun, jos tällainen mittailu nyt on relevanttia.

1 tykkäys

Pörsseissä karkeasti 2/3 on nousuvuosia indeksitasolla.

Onko siis näin, että tilastollisesti myös nousuputkiennätyksiä tullaan rikkomaan uudestaan ja uudestaan kun katsotaan erittäin pitkää aikaväliä… :thinking: Olettaen, että pörssien perusfundamentit säilyvät.