Pörssien suunta (Osa 1)

Kyseessä on osto- ja myyntilaidat kuten osakepörssissä.

1 tykkäys

Olipas yllätys, että FEDin päätöksen jälkeen noustiin reippaasti.

1 tykkäys

Puheet taseen supistamisen lopettamisesta tulivat yllättävän aikaisin. Toisaalta tämä kertoo heikentyneestä talousnäkymästä, eli on eilisellä varjopuolensakin.

Päivitin eilisiä Fed-kommentteja aamulla, siitä linkkiä: Fed siirtymässä katsomoon, signaloi koronnostojen olevan toistaiseksi ohi | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

4 tykkäystä

Kova lasku vuodenvaihteen talousluvuissa jatkuu: Saksan vähittäismyynti laski joulukuussa 4,3 % marraskuusta, kovin pudotus vuoden 2007 jälkeen. Kotimarkkinakysyntäkin näyttää siis entistä heikommalta.

3 tykkäystä

Myyntinapille, myyntinapille, myynti, myynti, napille…

1 tykkäys

Italia taantumaan, ei varmaan yllätys.

Masse-setä toistaa näkemyksensä yllä. Opetuslapset kyllä ymmärtävät, mutta muut älkää sitten rutisko punaisia salkkujanne.

Vihreä-Masse, FA, :tophat::tophat::tophat:

https://m.marketscreener.com/GENERAL-ELECTRIC-COMPANY-4823/news/General-Electric-posts-fourth-quarter-profit-revenue-beat-shares-rise-27942348/

GE:ltä pieni posari, osake vähän pomppaa. Ei vielä avattu vuoden 2019 näkymiä:

But GE offered no 2019 forecast, and that is now expected to come at an analyst meeting Culp has promised but not yet scheduled.

1 tykkäys

Tammikuusta tulossa globaalistikin osakkeille melko hyvä: +7 % nyt. Helsingin pörssi nyt yli pinnan laskussa, YTD +8 %.

Chinese trade negotiators proposed a meeting between Trump and Xi in China next month, the Wall Street Journal reported.

Tuolla ratkeaa tuleeko diili vai tullit.

Tämä nousu siis kun kasvunennusteita ruuvaillaan reippaasti alas. Millasta nousua saadaankaan, kun päästään taas kiihtyvän kasvun aikaan. Tätä nousuahan ei voi selittää muuten kuin keskuspankeilla. Eihän markkina voi oikeesti muuten noin epälooginen olla. Koko tammikuu käytännössä tasasesti noustiin.

Jännä kyllä sinällään, että työllisyysaste suomessakin rikkoo ennätyksiä ja USA:ssa ennätysmatalatyöttömyys ja silti keskuspankien rahapolitiikka on mitä on. Taitaa se inflaatio olla ainut asia, jota todellisuudessa kyttäävät. Pitänee olla reilusti yli 2% pidemmän aikaa ennen kuin tekevät mitään korkojen kanssa. Sellasessa inflaatiossa korot voikin jo vähän nousta ja sillä ei ole mitään merkitystä.

1 tykkäys

Toivotaan tulleja, niin saadaan halvemmalla.

Teollisuus jäähtyi ympäri Aasia tammikuussa:

”The weak Purchasing Managers Index (PMI) readings reinforce expectations that central banks in Asia will put any further interest rate hikes on hold this year.”

Talouden heikkenemisestä tulee nyt joka tuutista signaalia ja osviittaa: markkinaa se ei tunnu haittaavan. Toisaalta Trumpin mukaan saattaa tulla Kiinan kanssa ”isoin diili koskaan”, mitä se ikinä tarkoittaakaan…

3 tykkäystä

Italian teknisestä taantumasta, ja muutenkin eurotaloudesta, juttua täällä. Etenkin Saksan keskuspankin pääjohtajan hyvinkin negatiivinen näkemys Saksan taloudesta huolettaa:

5 tykkäystä

Lämmin lukusuositus (jälleen) tälle Dalion esseelle: kuinka Yhdysvalloissa eriarvoistuminen (taloudellinen) murentaa yhteiskunnalta pohjaa. Keskiarvot ei paljoa kerro, jos porukka on vahvasti jakautunut “kahteen leiriin”. Niinpä Dalio tarkastelee esseessään, miten ns. average-Joella menee. Johtopäätös: ei kovin hyvin.

We expect the stress between the two economies to intensify over the next 5 to 10 years because of changes in demographics that make it likely that pension, healthcare, and debt promises will become increasingly difficult to meet (see “The Coming Big Squeeze”) and because the effects of technological changes on employment and the wealth gap are likely to intensify. For this reason, we will continue to report on the conditions of “the top 40%” and “the bottom 60%” separately (as well as on the averages), and we encourage you to monitor them too.

Jos talous heikkenisi uudelleen, se iskisi erityisesti tähän jengiin. Suuremmalla osalla ihmisistä ei ole riittäviä säästöjä pahojen päivien varalle.

Sijoittajat harvoin kiinnittävät huomioita tällaisiin aiheisiin, mutta ehkä kannattaisi: eriarvoistuminen lanaa tietä populistiliikkeille.

Politiikasta voi tulla yhä arvaamattomampaa, mikä on luonnollisesti ennakoimista rakastaville sijoittajille huono asia. Samalla populismin ja äärierojen saadessa jalansijaa voi olla alati vaikeampaa rakentaa pitkäjänteistä, järkevää politiikkaa. Euroopassa tätä on nähty jo tovi, samoin Trumpin myötä Yhdysvalloissa mutta todnäk. tämä tendenssi kärjistyy seuraavan 5-10v aikana.

6 tykkäystä

Äärimmäisen hyvä että tätäkin nostetaan esille.
Samaa on periaatteessa näkyvissä myös suomessa.

Kotitalouksien säästämisaste on negatiivinen ja tämä ei yleensä ole luvannut hyvää. Pelkästään Somessa Sebastian Tynkkysen yksinkertaiset (populistiset) näkemykset Suomalaisesta yhteiskunnasta ovat saaneen aikaan sen, että hän on ylivoimaisesti suosituin politiikko Facebookissa. Ohittaa heittämällä Orpon että Sipilän.

Lähde: Sebastian tynkkynen Instagram.

Tästä ei toki voi vetää suoria johtopäätöksiä mutta kuvaa se antaa suuresta vastakkainasettelusta yhteiskunnassa.

Eurooppalainen ikärakenne ja hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky tulee olemaan jatkossa todella iso kysymysmerkki (???) .

En käytännössä ymmärrä miten tähän voidaan påästä ilman merkittävää tuottavuuden kasvua (nairu alas ja käytännössä täystyöllisyys.)

Josko Nokian virittelemä 5G tarjoaisi uuden ns. Tuottavuuden nousevan syklin.

Tämä kaikki yhdistettynä korkeaan velkavipuun sekä näkemykseni mukaan erittäin hauraan Eu:n yhteinäisyyteen luo edelletykset kyllä todella jännittäville ajoille.

Britannian lähtö Eu:sta voi aiheuttaa kauskantoisia vaikutuksia myös muille epävarmoille maille. Ranskassa kansan liikehdintä on hyvä esimerkki tilanteen nykyisestä kärjistymisestä.

En edes tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Todennäköisesti aina jokaisessa ajassa on omat haasteensa, ja periaatteessa suunta toivottavasti on pitkällä aikavälillä ylöspäin.

Tulipa vähän sekava kokonaisuus omia ajatuksia.

1 tykkäys

1 tykkäys

Riippuu ihan miten asia hoidetaan. Eriarvoisuus kasvaa, jos keskuspankit aina pelastamassa rikkamman omistavan kansanosan. Koska rahapolitiikkan vaikutukset välittyy pääomamarkkinoilta muualle, niin eniten hyötyy juuri se omistava osa. Samalla köyhä kansanosa vain köyhtyy, koska keskiluokka pystyy pitämään kiinni suojatyöpaikoista. Työmarkkinoiden jäykkyydestä johtuen jopa ihan tavalliset duunarit nauttivat suojaa, koska lait on monissa länsimaissa mitä ovat. Köyhä luokka ei voi edes ahkeruudellaan saada töitä, koska työpaikat on kyllästetty näillä vanhoilla työhönsä kyllästyneillä duunareilla irtisanomissuojien takia. Samalla köyhät ovat pakotettuja ottamaan töitä huonoilla ehdoilla pärjätäkseen ja yrityksillä ei ole kykyä ottaa kunnollisin työsopimuksin uusia tekijöitä koska suojatyöpaikkaset ovat jo yliedustettuna yrityksen joustavan työvoimankäytön mahdollistamiseksi.

Eriarvoisuuden kannalta kaikkein paras ratkasu olisi, jos rytisisi oikein kunnolla ja koko yhteiskunta menisin taloudellisesti kunnon kaaokseen. Silloin vanhat himmellirakenteet murtuisi ja kaikki voitaisiin alottaa puhtaalta pöydältä, jolloin omalla työllä ja osaamisella voisi vaikuttaa työllistymiseen ja menestymiseen. Näitä samoja ongelmia on kaikkialla, vaikka niiden vaikutukset eroavatkin huomattavasti.

Mitäs muuten tapahtukaan 70-luvun lopulla? No luovuttiin kultakannasta, jolloin keskuspankeille tuli mahdollisuudet harjottaa löysää rahapolitiikkaa, joka suosii rikasta kansanosaa. Ennen sitä keskuspankkien vaikutusmahdollisuudet olivat paljon vähäisemmät. Samaan aikaan lähti laskuun myös palkkojen suhteellinen lasku.

Löysä rahapolitiikka mahdollistaa nykyisen talouden pystyssä pysyminen, mutta parsta talouskasvua, tuottavuutta ja eriarvoisuuden vähenemistä se ei tuota. Tässäkin ajatellaan vain lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Väitän, että taloustilanne olisi nyt paljon suotuisampi, jos järjestelmän oltaisiin annettu rysähtää kunnolla 2008-2009. Sitä olisi seurannut toki pahemmat vuodet, mutta 10 vuodessa asiat olisivat kyllä jo korjaantuneet. Ei maailmansotienkaan vaikutukset kovin kauaa kestäneet, vaikka silloin kaikki oli aivan sekaisin. Siitäkin toivuttiin ja jopa hehkutettu kuinka sen seurauksena suomen talouteen saatiin uutta puhtia.

Nyt vaan kunnon kriisit tulille, niin päästään rakentamaan uutta terveelle pohjalle.

Howard Marks sivusi tätä aihetta uusimmassa memossaan:

https://www.oaktreecapital.com/insights/howard-marks-memos

Yhdysvalloissa äärivasemmiston kannatus noussut merkittävästi. Euroopassa arkea, mutta Yhdysvalloissa kapitalismin perusteiden kyseenalaistaminen ja haastaminen aiheuttaa aina epäuskoisia kipinöitä. Menossa juttua myös tulleista ja veroista. Kannattaa lukea!

Lisäys: hän tietysti tarkastelee asiaa menestyneen varainhoitajat näkökulmasta. :wink:

3 tykkäystä

Olet useissa viesteissäsi toivonut kunnon kriisiä. Luultavasti näet nämä kriisit sijoituspaikkana. Arvostustasojen ja tulosten lasku yhteiskunnan natistessa liitoksistaan ei minusta kuitenkaan ole perusteetonta. Voidaanko silloin katsoa taaksepäin 2010-lukua ja todeta että tämä on se yhtiöiden todellinen tuloksentekokyky joka on nyt hetkellisesti horjunut? Sehän on perustunut tähän elvytykseen.

Kun puhutaan yhteiskunnallisista kriiseistä, ei se ole sellaista “dipistä ostamista” kuten monet kevytmieliset ajattelevat. Mitä jos käteisvarallisuutesi menettää arvonsa hyperinflaatiolle tai pankin mennessä nurin? Teknologian kehittymisen myötä (ihmis)työn kysyntä vähenee, mikä aiheuttaisi varmasti kuohuntaa omistavaa luokkaa vastaan. Kaikki osakkeita ylipäätään omistavat ovat yhteiskunnan hyväosaisia. Olemme täysin riippuvaisia vakaasta yhteiskunnasta toimivine instituutioineen ja hyvinvoivasta keskiluokasta, jolla on varaa kuluttaa. Samalla meidän kannattaa huolehtia pienituloisista, jotta rauha säilyisi. Asioiden ollessa hyvin oikea asenne on kiitollisuus.

9 tykkäystä