Pörssien historia ja nousumarkkinoiden/laskumarkkinoiden määrä on niin lyhyt ja vähäinen, että tilastollisessa mielessä nuo “2/3-säännöt” ovat enemmän heurestisia. En siis meinaa, että sinä käyttäisit tätä heurestiikkaa, mutta sitä näkee yleisesti. Tilastonikkari osaa heittää tarkemmin, mutta käsittääkseni N pitäisi olla melko iso ennen kuin voi oikeasti vetää johtopäätöksiä…
Ehkä, tulevaisuus näyttää ;D Todennäköisesti jos pörssi jatkaa olemassaoloaan instituutiona ja talous kasvaa. Riippuu niin monesta tekijästä: jos volatiliteetti vähenisi kroonisesti, niin todnäk. Mutta väheneekö se? Onko maailma muuttunut helpommin ennakoitavaksi ja vakaammaksi kuin aiemmin? Minun mielestä ei.
Ei ollenkaan yllättävää. Kohta nähdään 3000 pisteen ylitys ja siitä markkinat ottaa taas uutta vauhtia ylöspäin. Keskuspankit jää koronnoistoissa kyllä ihan jälkeen nykyisessä markkinatilanteessa. Tällaisessa markkinaympäristössä korot oli 5 prosenttia 10 vuotta sitten ja nyt ollaan lähellä nollaa ja keskuspankit vielä kasvattelee samalla taseitaan. Samalla tehdään veronkevennyksiä usassa ja valtion sallitaan velkaantua entisestään. Tämähän tarkottaa vaan sitä, että ainoa ulospääsy on inflaation kautta ja se ei ainakaan laskupaineita pörsseihin tuo.
Helsingissä jo kuudes nousupäivä putkeen. Missä kohtaa ihmiset alkaa keventämään ennätyssuurta käteispainoaan? Vasta romahduksen jälkeen vai heti romahduksen alettua, jolloin romahdus jääkin vain yhteen päivään, kuten on viimeaikoina nähty
Joku voisi vääntää rautalangasta miten osakkeet saataisiin laskuun muuten kuin kovalla korkojen nousulla, joihin keskuspankeilla ei ole uskallusta eikä halua.
Usassa ei inflaatiopaineita, joten kurssiralli voi jatkua. Jos tässä taloustilanteessa ei saada aikaan reilua painetta nostaa korkoja, niin ne korot ei kyllä sitten nouse koskaan. Seuraavassa taantumassa mennään sitten reilusti negatiiviseen korkotasoon ja senhän tietää mitä sitten käy.
Olen alkanu ite lisäämään osakepainoa, kun en vain pysty näkemään laskua. Toivon toki, että olisin väärässä, kun en kaikkea kuitenkaan uskalla laittaa pörssiin tässä tilanteessa. Käteisen määrä ei kuitenkaan absoluuttisesti enää kohdallani kasva
Keskuspankkien nykynen rahapolitiikka ei kyllä kovin helposti mahdollista romahdusta. Jos talous kuitenkin alkaa sakkaa, niin en usko, että keskuspankit vaan kattelisivat sivusta vaan kasvattaisivat taseitaan ja laskisi korot negatiiviseksi. Keskuspankeilla ei ole pokkaa nostaa kunnolla korkoja, koska kaikilla on niin paljon velkaa. Jos “paska osuu tuulettimeen”, seurauksena on lyhytaikainen lasku, joka korjaantuu melko nopeesti keskuspankkien toimien ansiosta.
Aiempien romahdusten syvyys johtui paljolti siitä, että aina toimittiin vasta jäljessä. Nyt keskuspankit ja poliitikot pyrkivät toimimaan ajoissa. Romahdus ja totaalinen katastrofi on aina mahdollinen, mutta näkisin sen todennäköisyyden pienenä.
Tämä ainainen nousu on keskuspankkien elvytyksen syytä
”Tämä ainainen nousu on keskuspankkien elvytyksen syytä”
”…seurauksena on lyhytaikainen lasku, joka korjaantuu melko nopeesti keskuspankkien toimien ansiosta”
Hitsi, täytyy kyllä nostaa imaginääristä hattua tuon sun optimismin johdosta
Pystyn itsekin samaistumaan Jullen visioon paskan osumisesta tuulettimeen. En nyt ajattele jotain vuosituhannen vaihteen teknokuplaa tai Lehman Brothers -fiaskoa. Tai Kreikan tilannetta muutama vuosi sitten (ns. euro-kriisi), tai nyttemmin Brexitiä tai Erdoganin Turkin ahdinkoa. Enkä edes Trumpia, tullisotaa tai Kiinan väestön ikärakennetta. Ajattelen kunnon hässäkkää, joka saa alkunsa jostain ihan aikuisten oikeasta maailman taloutta mullistavasta muutoksesta, vaikkapa että kalakanta romahtaa jollain randomilla merialueella – sanotaan vaikka Intian valtamerellä. Taustalla tietysti ilmastonmuutos ja sellaiset asiat, joihin joillain keskuspankeilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Siis aivan sama, elvytetäänkö alentamalla korkoja 0,1 prosenttia tai vaikka 15 prosenttia. Modernia globaalia pörssikauppaa ei ole koskaan testattu sellaisessa tilanteessa, jossa väki liikkuu miljoonittain vyöhykkeeltä toiselle, pommikoneet lentävät rajojen yli ja länsimaiden leipäjonoissa alkaa tulla mellakoita.
Jos iso kakka iskee rupeliin, katsellaan tätäkin pörssien ennätysputkea hamassa tulevaisuudessa vain erikoisena piikikinä Excelin välilehdellä.
Totanoinniinjoo – olen myös sitä mieltä, että osakepoiminta on järkevää. Nyt vaan ei ehkä ole paras aika ostaa esim. Huaweita, tai mitään muutakaan kiinalaista. Mistä minä mitään tiedän, mutta voi olla että Helsingin pörssissä on nytkin loisto-osakkeita alelaarissa, joihin kannattaa satsata
Tuo ilmaston lämpeneminen (ihmisen aiheuttama) ja sen mahdolliset vaikutukset on vaikea hinnoitella sisään, ja ihmisillä yleensä tuntuu nyt olevan ”strutsireaktio” eli pää puskaan ongelman edessä niin ehkä se häviää…
Pörssille on muutenkin vaikea hinnoitella eksogeenisiä shokkeja: esimerkiksi I maailmansota, joka aiheutti yhden maailman pahimmista finanssikriiseistä, tuli markkinalle täytenä yllätyksenä: kertaakaan ennen tai sen jälleen ei ole kaikki maailman isot pörssit olleet kiinni yli puolta vuotta. Kuuban ohjuskriisi, joka olisi voinut lähteä lavasta, näytti pörssin silmin normaalilta ajalta.
Optimistina voisi ajatella, että isot ongelmat tarkoittavat isoja mahdollisuuksia. Jos lämpeneminen kärjistyy ja alkaa näkyä konkreettisesti rikkaissa maissa niin todnäk. regulaatiolla ajetaan suohon saastuttavimpia toimialoja. Moni naureskelee, että Suomi pääsee vähällä, mutta Ruotsin metsäpalot tänä kesänä pistää miettimään meidän maata yhtenä tulitikkukasana kuivina kesinä…
Mielenkiintosta nähdä, millainen peli autovalmistajien, öljy-yhtiöiden ym. kesken tulee kunhan sähköautot saadaan laajemmin kuluttajien tarjolle… Tämän hetken ennusteiden mukaan sähköautojen tuotantokustannus alittaa polttomoottoriautojen vastaavan noin vuonna 2025, leikaten jyrkässä kulmassa alaspäin.
Yksi globaalilla tasolla (maa kerrallaan) reguloitavissa oleva asia on varmaan polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen tiukempi säädäntö…Ilmaston lämpenemisen ym. ongelmien nojalla. Ehkä itse nyt 30v ikäisenä pääsen tätä vielä todistamaan.
Tuntuma on, että megatendien tasolla öljy-yhtiöillä haasteet lisääntyvät. Vastaavasti sähkön kysyntä kasvaa, joten tarvitaan paljon lisää akkukapasiteettia ja tuotantoa (kaivosteollisuudesta alkaen). Autoteollisuudessa voi tapahtua jotain uudelleenjärjestäytymistä markkinaosuuksissa.
Sähköntuotannon kannalta kivihiiltä on saksassa jouduttu ajanaan ylös, kun päästövapaa ydinvoima ajettiin alas. Nyt on hieman alettu huomaamaan, että ratkaisu ei välttämättä ollut oikea.
Ehkä tää mun näkyvä optimismi on vähän liioiteltua ja turhautumista keskuspankkien liian elvyttävään politiikkaan. Oon tässä nyt jo useamman vuoden odotellu laskua, mutta keskuspankit ovat vedelleet aina vaan uusia kaneja hatusta ja trendi ei tunnu kovin paljon muuttuvan muualla kuin usassa.
Niin tai sitten toisen galaksin vihreät miehet aloittaa sodan Maata vastaan. Jos tollasen katastrofin todennäköisyys on melko olematon, niin sitä on täysin turha yrittää hinnoitella kursseihin. Silloin mennään pahasti metsään.
Ei ole. Monilla tuntuu olevan väärä käsitys siitä, että talouden alamäki tarkoittaa väistämättä myös pörssin alamäkeä. Näinhän asia ei ole. Esim. Venezuelan pörssi noussut vuodessa tuhansia prosentteja samalla kun talous sakkaa. Ihan täysin vastaava voi käydä näissä mainitsemissasi skenaarioissa. Jos korkoja alennetaan inflaatio laukkaa ja pörssit kiittää. Sama mekanismi toimii myös pienemmässä mittakaavassa eikä tarvita mitään hyperinflaatiota vaan normaalia rajumpi inflaatio, niin pörssit eivät yksinkertaisesti nimellisesti laske, vaikka reaalisesti laskisikin.
Sähköhän saa suoraan töpselistä. Jos sähkön kulutus nopeasti lisääntyy, niin kyllä se on öljy ja muut fossiilliset polttoaineet, joilla sitä sähköä tuotetaan. Sähkön kulutus tulee lisäksi voimakkaasti kasvamaan, niin öljyä yms kuluu huomattavasti säätövoimaan, koska uusiutuvilla energioilla ei voida tuottaa vakaata energiamäärää. Tähän vielä kun yhdistetään typerä ydinvoimaloista luopuminen, niin ei öljy-yhtiöillä ole niin suurta hätää, kun äkkiseltään voisi kuvitella.
Hyvä olisi myös tarkastella, mistä öljy-yhtiöiden liikevaihto muodostuu. Paljonko esim autoliikenne on suhteessa vs. teollisuus, voimalat ym. Minä en vastausta osaa sanoa.
Se voi hyvinkin olla vielä pari vuotta aikaa ja kymmeniä prosentteja tilaa ylöspäin, jos katsellaan dataa peruutuspeilistä. Joka kerta on kuitenkin erilainen, ja voihan tässä tulla vaikka millaista shokkia markkinoille. Ainakaan erityisen harmonisessa ympäristössä ei tällä hetkellä olla.
EKP:lla ei ole kauheasti manööverivaraa jos nyt talous heikkenisi, kun korot jo nollissa.
Joku irvileuka voisi kysyä, onko maailmassa liikaa rahaa? Pitäisi pyöräyttää reipas inflaatio käyntiin jotta velat sulaisi ja säästäjiä rankaistaisiin systeemin jarruttamisesta.
Osakkeet on konkreettista omaisuutta ja siten pörssiä voi käyttää inflaatiosuojana. Tosin monestikaan pörssinkään nousu ei riitä kompensoimaan hintojen nousua, jos päädytään hyperinflaatioon.
Esimerkki Suomesta: sekä I. maailmansodan että II. maailmansodan aikana Helsingin pörssi raketoi, kun spekulantit ja muut säästäjät etsivät markoilleen epätoivoisesti paikkaa, jossa inflaatio ei säästöjä nakertaisi. Lopulta inflaatio oli kuitenkin niin voimakasta että myös pörssin reaalituotto jäi negatiiviseksi.
