Ammattisijoittajat ilmeisesti myy nyt…
2 tykkäystä
Pidättekö tämän päiväistä korjausliikettä sen verran laajana “hermoiluna” että odotatteko sen pohjalta jotain lausuntoja tai toimenpiteitä esim. keskuspankkien osalta? Vai meneekö osastolle “business as usual” ja katsellaan onko huomenna lisää verta kaduilla vai vihertääkö kuin koivumetsä juhannuksena?
Olisko se sittenkin tuo W 
1 tykkäys
Korjausliike, mikä yleensä määritellään 10 % laskuna, alkoi maailmalla jo syyskuun alussa etenkin suurimmasta kurssinoususta nauttineiden teknojen parissa. Ollilla oli ajatuksia aiheesta tässä ketjussa muutama päivä sitten.
Jos keskuspankit reagoisivat reilu 10 % korjaukseen teknoissa, niin oltaisiin melko syvällä keskuspankkien interventiopolitiikassa. 
Eli business as usual. Jos lasku jatkuisi ja samalla useat talousindikaattorit alkavat happenmaan suattaapi tulla lisää elvytystä. Keskuspankki tuijottaa varmasti myös pörssiä. Korkealla liitävä pörssi saa sijoittajat tuntemaan itsensä vauraaksi, ehkä vähän kuluttamaankin enemmän sekä se helpottaa yhtiöiden rahoituksen saantia.
10-20 % korjausliikkeet ovat täysin normaaleja siis. 
21 tykkäystä
6 tykkäystä
14 tykkäystä
Joo, totta tuokin. Ja pahoittelut väärästä sanavalinnasta, korjausliikkeelle on tosiaan ihan oma määritelmänsä. 3% ei itsessään ole paljon mutta lasku oli vain niin laajamittaista lähes kaikissa pörsseissä että mielenkiinnolla seurailen miten se tuosta jatkuu. On tämä yhdenlaista viihdettä vaikka panoksia on kiinni vasta about suomalaisten keskiarvon verran
1 tykkäys
No worries 
Luin BISiltä kepeän paperin, missä pääosin kuvataan osakemarkkinan nousua eri näkökulmista tänä vuonna.
r_qt2009a.pdf (291,4 Kt)
Tässä on laskeskeltu, että keskuspankkielvytys, tarkemmin ilmaistuna korkojen lasku, vastaisi noin puolesta osakemarkkinan elpymisestä jenkeissä ja 1/5-osaa Euroopassa.
Ei pidä kiveen hakattuna tuota ottaa: lopulliset syy/seuraus -suhteet ovat taloudessa suht monimutkaisia.
“The results suggest that the drop in interest rates has provided a significant boost to stock prices. Most gains were concentrated in the long-term components, which are naturally more sensitive to discount rate changes than their short-term counterparts. All else equal, in the absence of the fall in interest rates, the long-term components of US and European stock prices would have been roughly 18% and 6% lower than they were on 4 September, respectively (Graph B, fourth panel). The short-term components would have been only slightly lower. The estimated total impact – equal to the weighted average of the short- and long-term components – amounts to close to a half and a fifth of the rebound in the US and euro area equity prices, respectively.”
5 tykkäystä
Muutama chartti aamun videolta.
Tuloskasvuennusteet ryömivät ylöspäin Yhdysvalloissa. Aika kiltisti tuo pörssi seuraa tuloskasvua yli ajan.
Pidemmän aikavälin ennusteet eivät ole enää aneemisia, joskaan ei myöskään lainkaan euforisia.
Yhdysvaltain presidenttivaaleista muutama kuvaaja blummalta.
Yleensä demokraattipressa on pörssille ollut parempi, kuin republikaani. Tosin juuri Trump on ollut päinvastainen esimerkki.
Tämän vuoden vaalit tuovat varmasti volaa pörssiin, mutta sijoittajilla on suurempi huomio todennäköisesti talouden elpymisessä ja rokotteessa riippumatta siitä, minkä puolueen harmaa/keltahapsi Valkoisessa talossa istuu.
Pressanvaaleista ja pörssistä on todella paljon tutkimuksia, mutta pitkäjänteisen sijoittajan kannalta mielestäni oleellisen havainto on, että pörssiyhtiöt ryhmänä ovat mestareita mukautumaan muuttuvaan ympäristöön: lopulta on lähes sama, kuka voittaa. Kunhan systeemin fundamentaalisia perustuksia kuten sekatalousjärjestelmää, yksityistä omaisuutta jne. ei lähdetä kumoamaan. Ja se on melko epätodennäköistä. Pörssi kukoistaa jopa kommunistisessa Kiinassa niin miksi yksi OAC tai Sanders saisi sitä hiipumaan lännessäkään, ellei he saisi yksinvaltaa 50 vuodeksi itselleen.
Sp500 on kokenut pidennetyn historiansa aikana (oikea indeksi perustettiin 50-luvulla mutta se on keinotekoisesti konstruoitu menneisyyteen historiallisissa kuvaajissa) mm. kaksi maailmansotaa, parit pandemiat, laman, useita taantumia, inflaatiota, deflaatiota ja ties kuinka monta kymmentä presidentinvaalia. Silti sen yhtiöt ovat tarjonneet sijoittajalle hyviä tuottoja yli ajan.
17 tykkäystä
Korttimaksut ovat Nordean datan mukaan kääntyneet taas laskuun.
Suomalaisyhtiöistä lähinnä kuluttajafirmoihin suorempaa vaikutusta (Kesko, NoHo, Terveystalo, Musti jne.) mutta toki tuo sointuu yhteen sen yleiskuvan kanssa maailmalla, että talouden elpyminen hidastuu.
8 tykkäystä
Verkkokaupan osuus on kasvussa, ja Suomessa tapahtuvista verkkokauppaostoista osa menee muun kuin maksukortin kautta, esim verkkopankki lienee yleinen. Tällä on jotain vaikutusta noihin lukuihin.
8 tykkäystä
Hmm, en kuitenkaan usko, että 6 kk sisällä kovin suurta muutosta tuohon olisi tullut. Vastapainona voi lähinnä näkökulman puolesta lisätä myös lisääntyvät appit puhelimiin, joihin ilmoitetaan pankkikortin numero ja maksu taitaa kirjautua korttiostoksi?
2 tykkäystä
Tuolla olikin materiaalissa mainintaa:
https://corporate.nordea.com/api/research/attachment/119061
Korttitilastojen käyttö taloudellisen analyysin tukena koronan aikana
- Toisin kuin aiemmissa suhdanteissa, kuluttajat ovat koronakriisin keskiössä. Talouden romahdus ei ole keskittynyt teollisuuteen ja investointeihin kuten vaikkapa rahoituskriisissä, vaan tällä kertaa nopein romahdus on tapahtunut palvelualoilla ja kuluttamisessa.
- Niinpä koronakriisin taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ja päätöksenteon tueksi on tärkeää käyttää nopeasti saatavilla olevaa ja luotettavaa dataa nimenomaan kuluttamisen kehittymisestä. Nordean korttitilastot ovat hyvä lisäväline vaikutusten arviointiin.
- Seuraamme viikoittain kulutuksen kehittymistä Suomessa korttitilastojen avulla. Tilastot mahdollistavat kuluttamisen seurannan päätoimialoittain eli esimerkiksi ravintoloissa, vähittäiskaupassa ja vapaa-ajan vietossa.
- Korttitilastoja analysoitaessa on huomioitava, että mahdollinen maksutavan muutos ei näy tilastoissa. Esimerkiksi verkkokaupassa myös muut maksutavat kuin kortit ovat merkittävässä roolissa. Emme myöskään tiedä, onko maksutavoissa tapahtunut siirtymää kriisin aikana. Mikäli kuluttajat ovat siirtyneet enenevissä määrin verkkoon ja käyttävät siellä vaikkapa verkkopankkia pääasiallisena maksutapana, on mahdollista, että korttitilastot jonkin verran yliarvioivat volyymin laskua joillakin sektoreilla.
- Korttitilastojen toimialaluokituksessa on pyritty noudattamaan yleisiä määritelmiä mahdollisuuksien mukaan.
- Datasta on poistettu korteilla tehdyt ostokset ulkomailla. Samalla on kuitenkin huomioitava, ettei saatavilla ole dataa ulkomaisten korttien käytöstä Suomessa. Tämä vinouttaa korttidatan antamaa kuvaa Suomen talouskehityksestä hieman liian positiivisen suuntaan nyt, kun matkailu rajojen yli on vielä hyvin vähäistä.
4 tykkäystä
“Korttimaksut Suomessa” — eli puuttuukohan tuosta Nordean korteilla tehdyt maksut ulkomailla?
Edit: @anon90639893’n viestistä löytyy vastaus kysymykseeni.
1 tykkäys
Eilen jäi täällä noteeraamatta euroalueen PMI:t. Teollisuus jatkoi kasvussa, mutta palvelualat (suurempi lohko taloudesta) pragaavat taas.
Huom. tuo teollisuuden piristyminen Euroopassa on mukavaa meidän konepajoille.
Jenkeissä palvelualat jatkoi kasvua vähän odotuksia hitaammin:
“The IHS Markit US Services PMI fell to 54.6 in September 2020 from a 17-month high of 55.0 in the previous month and slightly below market expectations of 54.7, a preliminary estimate showed.”
11 tykkäystä
Kaffehuoneessa näitä kyseltiin, mutta laitetaan kuitenkin tänne:
Edit, lisätään tämä tieto vielä tulevasta:
13 tykkäystä
Muutama poiminta aamun videolta.
Jenkeissä työttömyydestä huolimatta asuntokauppa käy kuin rajuilma. Kertonee jotain siitä, että luottamus työpaikan säilymiseen tai omiin tuloihin on kuitenkin enemmistöllä ihmisistä suht hyvällä tolalla?
Huolimatta vaikeasta työttömyydestä…
Sentimentti on todella hapan AAII:n mittauksessa. Kun katsoo Nikolaa yms vetyjä, tuntuu tämän kerran ylilyöntiralli (2017 kryptot, 2018 kannabis jne.) sulavan.
Se, että pelko palaa sijoittajien takamuksiin, on mielestäni rohkaisevaa pörssin kannalta.
Myös eri tavalla laskettu Fear&Greed hyytyy:
Meillä oltiin viime sunnuntaina bulleja:
19 tykkäystä
Tämä johtuu varmaan siitä polarisoitumisesta. Valtaosa tuosta porukasta, joka on työttömänä on pienituloisilla palvelualoilla ja näin ollen asuu pääsääntöisesti vuokralla, joten heidän työttömyytensä ei juuri asuntomarkkinoilla näy. Sen sijaan “valkokaulusväki”, joka on koko ajan pystynyt tekemään etätöitä on taloudellisesti hyvässä jamassa kun rahaa on säästynyt ja on kykeneväinen ostamaan asuntoja ja alhaiset korot vielä houkuttelee. Eli korkea työttömyys ei hidasta asuntomarkkinoita kun se kohdistuu ihmisiin, jotka eivät töissä ollessaankaan omaisi riittävästi varoja & tuloja oman asunnon ostamiseen
21 tykkäystä
Jep, tämä koronakriisi on kyllä tuonut konkreettisesti esiin miten eriarvoisuus vaikuttaa siihen, miten taloustilastoja kannattaa tulkita. Tässä taas yksi havainnollistava käppyrä.
10 tykkäystä
Pitääköhän nämä luvut paikkaansa
$1.4bn into gold, largest since Aug flash crash
$22.8bn out of equities, largest since March
this week largest HY outflow, $5.4bn
smallest IG bond inflow since the March panic
3rd largest outflow from US equities ever, $25.8bn
biggest redemption from tech funds since June 2019
1 tykkäys