lykkäillään vähä niitä tulleja
1 tykkäys
Hyvä ja napakka katsaus markkinaan ja mikä parasta, kerrotaan vielä mitä itse on tehty!
En aiemmassa kirjoituksessani ottanut mitenkään kantaa velkasuhteen laskuun. Itse asiassa uskon, että todellisuudessa velkasuhde jatkaa kasvuaan, kun varjopankkisektorikin huomioidaan.
Jahas taidat kirjoittaa vanhasta kunnon syrjäytysvaikutuksesta 
en allekirjoitakaan yksityisen kysynnän syrjäytymistä, vaan perustan tuon näkemyksen siihen, että nykyään tarvitaan enemmän elvytystä (enemmän mm. paikallishallinnon velkaa), jotta saadaan aikaan sama talouskasvu.
1 tykkäys
OECD:ltä eilen aika kovat pudotukset talousennusteisiin, euroalueenkin 2019-ennuste jouduttiin lähes puolittamaan marraskuusta (1,8 % → 1,0 %).
Tänään onkin sitten yksi parhaista päivistä, eli EKP:n korkokokous. Ennusteita joudutaan leikkaamaan varmasti sielläkin. Lisäksi katsotaan, mainitaanko jo lotraus (TLTRO:t) ja muuttaako Mario sanamuotojaan elvyttävämpään suuntaan. Täällä kirjoittamani EKP-ennakko.
1 tykkäys
Nousua siis pukkaan, kun ennustuksia alennetaan ja lupaillaan lisää elvytystä.
Japanissa kasvu on ollut todella surkeeta noista ajoista lähtien. Elvytys on siis ilmeisesti pelastanut Japanin 25 vuoden ajan järkyttävältä talouskatastrofilta, kun elvytykselläkin päästy vain surkeeseen kasvuun. Vai kuinka? Eikai sitä muuten olisi jatkettu? 25 vuotta ja talous ei ole omatoimisesti kasvanut. Eikä edes niin tarpeellisella elvytyksellä. Eiköhän meiän kannattas siirtyä kohta kommunismiin, niin saadaan BKT:lle päätettyä vakiokasvuvauhti, kun länsimainen talousjärjestelmä ei näemmä kasvuun kykene. Tosin siihen suuntaan ollaan siirryttykkin jo, kun markkinoiden ei anneta vapaasti kasvaa vaan sitä säädellään massiivisesti poliittisin ja keskuspankin keinoin.
1 tykkäys
Japanin pitäminen aivan suurena epäonnistumisena on kuitenkin mielestäni täysin väärin. Ohessa BKT per Capita PPP.
2 tykkäystä
Tottakai halpa raha nostaa nimellistä BKT:a. Jos se on tavote, niin voidaan toki elvyttää lisää ihan surutta. Venezuelassakin nimellinen BKT kasvaa ihan hurjaa tahtia.
Dollareissa tarkasteltuna BKT-käppyrä ei näytä ollenkaan niin hyvältä.
1 tykkäys
Tuo onkin PPP-rahassa, joka on kaikkein paras mittari ihmisten elintasolle. Se ei ole nimellistä rahaa.
1 tykkäys
Siis jos ilmotetaan ostovoimakorjattu BKT, niin mihin sitä on silloin verrattu? Käytetäänkö vertailua tehdessä samoja tuotteita kuin inflaatiota laskiessa vai huomioidaanko siinä asuntojen hintojen nousu paremmin? Eikö käytännössä sama lopputulos saavutettaisi pitkällä aikavälillä, jos verrataan yhteen vakiovaluuttaan eli vaikka dollariin? Minkään maan ostovoima tuskin voi pitkään jatkua kasvavana, jos BKT ei kasva dollareissa?
Koska jenin arvo ei ole aivavälillä 09-19 vahvistunut dollaria (eikä euroa) vastaan, niin eikö tän periaatteessa pitäisi tarkottaa, että myös dollarin (ja euron) ostovoima on kasvanut tuolla aikavälillä, koska Japanin dollareissa laskettu BKT ei siis ole kasvanut, mutta ostovoima on kasvanut?
Myös teknologisen kehityksen pitäis laskee hintoja, joten siihen suhteutettuna ostovoimakorjatun BKT:n pitäisikin nousta. Tääkään ei suoraan kyllä tarkota reaalisen tai nimellisen BKT:n kasvua.
Mikähän on japanissa kulutettujen hyödykkeiden kotimaisuusaste? Jos se on suuri ja ostovoima on kuitenkin noussut tällasella elvytyksellä, niin eikö se tarkota vain sitä että elvytys on pitänyt hinnankorotuksia aisoissa ts. parantanut tuotantoedellytyksiä ja inflaatio ei ole edes päässyt nousemaan?
Mutta pitkällä aikavälillä elintason kasvu voi perustua vain talouskasvuun. Kaikkien ostovoimakorjattu BKT ei voi kasvaa ilman, että syntyy oikeeta talouskasvua.
1 tykkäys
Taidettiin saada “virallinen vahvistus” euroalueen heikentyneelle tilanteelle tänään, kun EKP leikkasi rajusti talousennusteita.
Jos kiinnostaa niin pikamakrokommenttiakin on tarjolla. Näyttää entistä vahvemmin siltä, ettei ohjauskorkoa nosteta kertaakaan ennen seuraavaa taantumaa.
2 tykkäystä
Eikö asiassa voisi nähdä jotain positiivistakin? 2019e bkt kasvulle 1,1% ja vuonna 2020e noustaan ‘jo’ 1,6%:iin. eli pikku kyykkäyksessä käydään. Toki nuin pitkälle ei edes ennustaja eukko osaa ennustaa varmuudella.
1 tykkäys
Draghi-noste ei kauaa kestänyt…
Talousennusteet ei taida koskaan osua tarkasti, joten painoarvo lienee aika pieni. Vaikka lotraaminen on löysällä narulla työntämistä, heikko talousnäkymä himmentää varsinkin investointivetoisten firmojen ja syklisten osakkeiden houkuttelevuutta, vaikka korot olisikin nollassa ja kokonaisuutena tukisi riskinottoa.
5 tykkäystä
Tuli tänään vähän pohdittua lisää tätä. Tämähän ei varsinaisesti kerro absoluuttisesta elintasosta vaan ainoastaan suhteellisesta elintasosta. Jos bkt kasvaa huonosti ja ostovoimakorjattu bkt kasvaa reippaamminen, niin se on muilta suhteellisesta elintasosta pois. Ostovoimakorjattu bkt on siis lähinnä nollasummapeliä olettaen, että bkt ei kasva vertailtavissa maissa.
Tän takia pitkällä aikavälillä voisi yhtä hyvin verrata reaalista bkt:a yhden maan valuutassa. Tätäkin vastaan voi luonnollisesti argumentoida, mutta jos oletetaan, että mikään maa ei voi saavuttaa kestävää kilpailukykyetua suhteessa muihin maihin. Mitä vapaampaa kauppaa käydään, niin sitä paremmin vertailu yhden maan valuutassa kuvaa todellista talouskasvua.
Ostovoimakorjattu bkt ei taida huomioida mitenkään sitä, että ns. hyvinvointivaltioissa julkinen sektori tarjoaa palveluita, joten se ei sovellu kovinkaan hyvin elintason mittaamiseen. Ostovoimakorjattu bkt voi olla maissa maissa, joissa julkisia palveluita ei ole ja maassa jossa julkisia palveluita on paljon. Elintasossa on kuitenkin huomattava ero. Vai?
En kuitenkaan vieläkään ihan täysin käsitä, mistä voi johtua ostovoimakorjatun bkt:n huomattavasti muuta bkt:a suurempi kasvu. Kyseessä täytyy olla jossain määrin valuutasta ja japanin kohdalla valuutta on voimistunut suhteessa kiinan valuuttaan. Se voisi selittää osan tuosta ostovoimakorjatusta bkt:n kasvusta. Mutta melko ihmeellistä kuitenkin, että valuutan arvo ei ole laskenuy japanin korkopolitiikalla. Jeniä on pidetty jonkinlaisena turvavaluuttana ja muunkin maailman talouden yskiessä viimeisen reilun 10 vuoden aikana jeni on varmaankin vahvistunut suhteellisesti tämän takia.
Mikähän on ollut Japanin palkkakehitys tuon nollakorkoympäristön vallitessa? Voisin olettaa, että palkan ostovoima on heikentynyt, jolloin japanilaisten ostovoima on heikentynyt, mutta yrikset hyötyneet. Eli rikkaat rikastunut tavallisen kansan kustannuksella. Palkkatason laskiessa ei inflaatiokaan pääse kunnolla nousemaan. Ei ostovoimakorjattu bkt ole siis kovin hyvä mittari.
Pohdinnan tuloksena en siis vieläkään kantaani asiassa vaihda 
Hmm en muista, että kertaakaan euroalueen olemassaolon aikana olisi seuraavalle vuodelle ennustettu ainakaan taantumaa. Mut tosiaan, painoarvo seuraavan vuoden ennusteille on aika pieni, vuoden aikana kun ehtii sattua ja tapahtua taloudessa
1 tykkäys
Kiinan vienti sukelsi helmikuussa (-20,7 %). Vaihtelu on ollut rajua yksittäisinä kuukausina ja uuden vuoden ajoittuminen sekoittaa lukuja, mutta kyllä tämä huolia maan talouden kasvusta lisää. Protektionismin vaikutukset alkavat näkyä yhä selkeämmin.
2 tykkäystä
Sipilän hallitus
10 tykkäystä
Vai SOTE-hanke (Isakin kirkko siinä kaatui) 
2 tykkäystä
Silloin kun ÖLJYRAHASTO lopettaa sijoittamisen öljyyn ja kaasuun, täytyy taustalla olla suuria fundamentaalisia muutoksia ja jonkinasteisia yhteiskunnan ja teknologian mullistuksia. Uutisenahan tämä on jo vanha…
2 tykkäystä
Arabimaat on tehnyt vastaavaa jo pitkään eli rakentaneet öljystä saaduilla varoilla uusia liiketoimintoja. Katseet on tulevaisuudessa.
1 tykkäys
No, voihan se olla myös (riskin) hajauttamista. Ettei ole kaikki munat samassa korissa 
3 tykkäystä