Kiitos Aston pörssin arvostuskertoimien päivittämisestä tänne! =)
Olin viikonlopun flunssassa (ja edelleen hieman), mikä levon lisäksi jätti aikaa “tuijotella seiniä” ja miettiä rauhassa ilman hälinää isoimpia trendejä tällä hetkellä. Monesti sijoittamisessa puhutaan megatrendeistä, joiden kesto on 10- useampi kymmenen vuotta ja joissa sijoittaja kannattaa olla mukana, kuten kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen, digitalisaatio ja niin edelleen. Mutta käänsin asetelman toisin päin ja aloin miettimään, mitkä on isoimpia uhkakuvia (sijoittajanäkökulmasta) samalla aikajänteellä?
Nämähän painaa kuitenkin pitkässä juoksussa jälkensä tuottoihin, kun monesti huomio on lyhyen välin ongelmissa (lyhyet finanssikriisit, taantumat jne.) Vielä lisähuomio, että nämä on tekijöitä joita ottaisin huomioon ja seuraisin, ne eivät välttämättä toteudu vääjäämättä tai niiden vaikutus voi olla vähäisempi kuin kuvittelen. Ne ovat myös tekijöitä, joita sellaisenaan ei näy välttämättä joka päivä helppoina uutisotsikoina vaan ne vaikuttavat enemmän pinnan alla, jos näin voi muotoilla.
Tässä muutamia, saa haastaa ja repiä rikki
i) Globaalin valtatyhjiön syntyminen ja moninapaistuminen: Maailma on ollut melko selkeä paikka valtasuhteiden kannalta sitten toisen maailmansodan: USA on ylivoimainen ykkönne ja poliisi sekä talousjärjestelmän viimekätinen vakauttaja sekä dollari maailmantalouden öljynä. Kylmän sodan päättyessä ja Neuvostoliiton kaatuessa peli näytti vielä selkeämmältä. Nyt kuitenkin USA:lla ei ole selkeää halua olla maailmanpoliisi eikä välttämättä talousveturikaan, ainakaan kuten ennen. Samalla esimerkiksi Kiinalla on halua täyttää näitä saappaita, mutta sillä ei ole vielä muskeleita siihen köyhänä maana. Maailma ilman selkeää johtajaa on ok kun menee hyvin, mutta jos iskee kriisi tai isompi ongelma, joka vaatisi koordinointia globaalilla tasolla? Onneksi keskuspankit on itsenäisiä, ja koordinoi ja niille on kasaantunut valtaa (tosin sekin voi olla ongelma kts. alla), mutta esimerkiksi ilmaston lämpenemisen torjunta tai geopoliittisten kriisien ratkaisu voi olla vaikeampaa tällä asetuksella.
ii) Globalisaation takapakki: monella tapaa finanssikriisin jälkeen globalisaatio on ottanut takapakkia. Vaikea mitata tarkalleen paljon, mutta voitaneneen sanoa että maailmantalous ei globalisoidu enää samaa vauhtia ja suoranaisia vastareaktioita on syntynyt, kuten viimeisimpänä kauppasota. Jatkuvasti globalisoituva maailma ei ole itsestäänselvyys: 1870–1914 globalisaatiojaksokin meni lopulta penkin alle ja samalle globalisaatioasteelle alettiin päästä vasta 60-luvulla, työvoima ei taida liikkua vieläkään yhtä vapaasti kuin ennen 1914
iii) Ilmaston lämpeneminen: laajuutta ja vaikutuksia mahdoton arvioida tarkasti, mutta vaikutukset seuraavan 30–50 vuoden sisään lienevät järisyttävät kansainvaellusten ja äärisääilmiöiden muodossa.
iv) Keskuspankkivetoisuus: maailmantalous on nojannut vahvasti keskuspankkien elvyttävään rahapolitiikkaan viimeiset 10 vuotta, mutta keskuspankit on melko pienen hiippakunnan johtamia instituutioita: mitä jos ne erehtyvät ja ne yllätetään housut nilkoissa, kuten finanssikriisi alun perin yllätti?
v) Eriarvoistuminen: Globaalisti keskiluokka on kasvanut, mutta esimerkiksi länsimaissa jengi on jakautumassa kahtia voimakkaasti jälleen. Ei siinä mitään, kunhan heikoiten pärjäävillä desiileillä olisi edes yhtäläiset mahdollisuudet sosiaaliseen mobiliteettiin, mutta sekin on jäykistynyt. Sen lisäksi some tuo kaikkien silmille räikeästi eriarvoisuuden: jos sulla ei ole muuta hävittävää kuin ne kuuluisat kahleet, mitä teet? Digitalisaatio ei asiaa helpota vaan winner-takes-all -talous tulee todnäk. kärjistämään eriarvoisuuden tasolle jota ei olla nähty sitten feodaaliaikojen.
Vähän maanantaiaamuun purtavaa.
Näiden vastapainona todettakoon, että optimistina uskon että nuokin asiat lutvitaan, jos ei muutoin niin kantapään kautta.
Edit: hyvä artikkeli tuosta valtatyhjiöstä ja voisiko Kiina ottaa USA:n paikan maailmantaloudessa (ei vielä pitkään aikaan…) China's plans to lead the global economy are being foiled by... China — Quartz