Reaalitulokset eivät ole kestävällä kestävällä tasolla. Suomalaisten yritysten tulosta on nostanut pitkään laskussa ollut euro, halvat palkkaratkaisut ja yleinen talouden kova kasvu sekä erittäin halpa lainaraha. Yritysten tulostekomielessä kaikki mahdollinen on mennyt nappiin. Nykyinen taso ja kasvu on mahdollista vain keskuspankkien suosiollisella avustuksella. Itse uskon näihin keskuspankkeihin ja niiden takaamaan nousuun, vaikka pidän nykyistä rahapolitiikkaa täysin typeränä.
The presented valuation ratios are market-capitalization-weighted. “Weight” provides the actual country weight. PE (Price-Earnings-Ratio), PC (Price-Cashflow-Ratio), PS (Price-Sales-Ratio) and DY (Dividend-Yield) are based on trailing 12 month values. PB (Price-Book-Ratio) is based on the most recent company financal statements. The rounded RS(Relative-Strength)-Indicators (following Levy) divide the current market price by the average price of the previous 26/52 weeks
1 tykkäys
Kiitos Aston 
Uusi viikko, vanhat kujeet: aiemmin julistetetut tullit voimaan China says U.S. trying to force it to submit on trade as new tariffs kick in | Reuters
Mielenkiintoista, että Kiinan ja kehittyvien maiden pörssit ovat luisuneet tänä vuonna voimakkaasti ja samalla USA:ssa paukutellaan uutta ATH:ta, vaikka kauppasota vaikuttaa sinnekin ennemmin tai myöhemmin mutkan kautta. Luonnollisesti globaaleille, systeemisille muutoksille alttiit kotimaiset sykliset konepajammekin ovat hieman reagoineet, mutta kokonaisuudessaan myös OMXH väistänyt luodin tänä vuonna toistaiseksi.
Edit: meillä on itseasiassa alati useampi syklinen yhtiö halpuuntunut tänä vuonna: Outokumpu, Cargotec, Finnair, mediatalot Alma ja Sanoma, rakennusyhtiöt…
1 tykkäys
Verneri, miten kävisi kun ottaisi Nesteen, Fortumin, ja Metsäyhtiöiden kurssinousut pois. Taitaisi olla kovasti miinuksella pörssimme myös 
2 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen Miten näet Inderes-mallisalkun “riskisyyden”, mikäli kauppasota eskaloituu III-vaiheeseen? Mallisalkussahan on paljon pienyhtiöitä ja niistäkin moni on listautunut nykyisen noususyklin aikana.
Jossain inderes-tilaisuuksissa oli aikaisemmin käsitelty, että mallisalkun tuotto-odotus on nyt laskenut entisiin vuosiin verrattuna. Miten näette mallisalkun tuotto-odotuksen esim. seuraavan 12kk jaksolle?
1 tykkäys
Tuohon Nokia niin joo, todnäk näyttäisi kovin erilaiselta 
Tähän varmaan viestinnällisesti selkeintä olisi, jos Sauli kommentoisi mutta voin kommentoida sen pohjalta mitä aiemminkin on keskusteltu. Kun katsotaan salkun sisältöä, pistää ainakin mulla silmään nopeasti että siellä on aika paljon yhtiöitä joihin ei makrosyklit kauheasti vaikuta. Esimerkiksi Revenion tuotteiden menekki “elää omaa elämäänsä”, Remedyn Controllin menestys ei lähtökohtaisesti ole kiinni taloustilanteesta, Talenomin tilitoimistopalveluita “tarvitaan aina”, Restamaxin rafloissa hieman hiljenee mutta kyllä ulos mennään syömään, jne. Noista varmaan esim. Taaleri ottaisi osumaa luonnollisesti, mutta pidemälle katsova sijoittaja ei siitä häiriinny. Käteistä 15 % salkusta, mikä tuo myös bufferia.
Huom. vaikka moni yhtiö on listautunut nykyisessä noususuhdanteessa, ylettyy niiden toimintahistoria paljon kauemmas.
Tässä kohtaa on varmaan tarkoitettu, että 25 % vuosituottoa on vaikea/lähes mahdoton toistaa lähivuosina ja salkun tuotto hilautuu lähemmäksi indeksiä lähivuosina, toivottavasti kuitenkin sen tuoton ylittäen.
Edit: vielä disclaimer. Kauppasotahan voi aiheuttaa lopulta sellaisia ennakoimattomia seurauksia, mitä en pysty arvioimaan ja vielä vaikeampi sanoa, miten se vaikuttaa noihin kaikkiin yhtiöihin. Sen lisäksi, pörssikurssithan voi pienivaihtoisissa yhtiöissä lyhyellä välillä käyttäytyä hyvinkin hassusti.
3 tykkäystä
Yhdysvalloissa limiittiä käytössä ennätysmäärä… Joskaan % -osuutena suhteessa pörssin markkina-arvoon (per Wilshire 5000) ei niinkään, vaan laskenut sitten finansskriisin.
Joku voisi sanoa peräpeiliin tuijottaen, että aina kun limiitin käytön muutos menee rajusti negatiiviseksi, kannattaa ostaa…
1 tykkäys
Tarkoittaako kallis indeksi siis sitä että yhtiöiden markkina-arvoilla painotettu keskiarvo on kallis? Toimiiko noi ETF:t ja muut indeksiä seuraavat rahastot sillä lailla että rahastoon ostetaan markkina-arvoa kasvattaneita yhtiöitä ja myydään laskeneita? Esimerkiksi rahaston pitäisi sisältää UPM:ää (markkina-arvo 18 miljardia) nelinkertaisesti enemmän kuin Metsoa (markkina-arvo 4,47 miljardia).
Eikös se pääpiiretissään noin mene. Eli rahastot ja indeksit myös mukana aiheuttamassa ylilyöntejä. Joskaan eivät taida paljon päiväkohtasiin laskuihin vaikuttaa, mutta hieman pidemmällä aikavälillä voivat voimistaa trendiä.
1 tykkäys
USA:n markkinat ovat olleet ihmeen immuuneja kauppasodan tuomalle epävarmuudelle vs. kehittyvät markkinat. Tosin siellä talouskasvu on erittäin vahvalla pohjalla edelleen, kuluttajaluottamus korkealla, yritykset hyötyneet veroalesta. Tänään tulossa jälleen todennäköisesti koronnosto Fediltä, mikä tyypillisesti heikentää kehittyvien markkinoiden tilannetta
4 tykkäystä
Hyvä essee Howard Marksilta nyky markkinatilanteesta, kannattaa lukea.
Lyhyesti: tällä hetkellä “valtava määrä rahaa jahtaa pientä määrää sijoituksia”, ja sijoittajille tuntuu maistuvan lähes kaikki: tuottoa on saatava, hinnalla millä hyvänsä. Markkina ei ehkä kielipuheessa tunnu niin optimistiselta kuin ennen finanssikriisiä, mutta käytännön teot ovat kuin 2005-2006.
Johtaako eksessiivinen likviditeetti pääomien huonoon allokointiin ennemmin tai myöhemmin? Todnäk.
Esseen loppu ei kehoita kuitenkaan juoksemaan heti karkuun, tilanne ei ole niin paha:
2 tykkäystä
Osakkeisiin kannattaa sijoittaa, jos uskoo niiden arvon nousevan. Tämä on rationaalista. Onko näillä osakesijoituksia kannattavilla sellainen mielipide, että osakkeet ovat liian halpoja tuleviin tuloksiin nähden? Jos taulussa on -30%, voit menettää pääomasi moneksi vuodeksi tai pysyvästi jos päätät karhumarkkinassa myydä. Otat henkistä osummaa katsoessasi sijoituksesi arvon laskua ja tulet pelokkaaksi. Sen lisäksi menetät mahdollisuuden sijoittaa halvempiin osakkeisiin käteisen puuttuessa. Warren Buffett on sanonut, että kun taivaalta sataa kultaa on parempi mennä ulos ammeen kuin sormustimen kanssa.
Sijoituskohteiden valinta taitaa kuitenkin mennä näin:
velkapaperit (nollakorko)
kiinteistöt (velkavipu & tuottovaatimukset)
kehittyvät markkinat (vahva dollari & nousevat korot)
käteinen (inflaatiomahdollisuus)
hyödykkeet (ei kassavirtaa)
kehittyneiden talouksien osakkeet … vähiten huono
Onko muuten eroa menetetyissä tuotoissa, jos on ostanut osakkeita kauan sitten halvalla ja saa niistä konkreettisen suuren osinkotuoton vs. tekisi uuden sijoituksen nyt?
Usassa talous kasvaa yli neljän prossan vauhtia. Saksassa inflaatio jo yli kahden. FED himmailee koronnostojen kanssa ja EKP pitää korkoja nollassa ainakin vielä vuoden. Kohta voi alkaa kunnon nousu, kun rahapolitiikka muuttuu suhteellisesti entistä elvyttävämmäks. BOOM.
Fed raises U.S. interest rates, sees at least three more years of growth
The U.S. Federal Reserve raised interest rates on Wednesday and left intact its plans to steadily tighten monetary policy, as it forecast that the U.S. economy would enjoy at least three more years of growth.
USA:n pillin tahtiinhan tässä mennään Suomessakin…
2 tykkäystä
Nousua pukkaa, kun korkoja nostellaan. Nassekin paukuttelee kohta uusia ennätyslukemia. Selkee osoitus siitä, että markkinat uskoo rahapolitiikan keventämisen olevan hitaampaa kuin mitä neutraali rahapolitiikka sallisi. Elvytys siis jatkuu vielä Usassakin 
Hyvää alkavaa viikkoa pörssien suunta-ketjulaiset! =)
Muutamia tekstipoimintoja sulateltavaksi:
Mitä jos pörssit eivät romahdakaan (vielä pitkään aikaan…)? Hyvä kirjoitus Ben Carlsonilta. Vuosien 1929–1932 -85 % ja vuoden 1937 -50 % laskun jälkeen moni heitti toivon siitä, että osakemarkkinalla kannattaa olla, vaikka itseasiassa seuraavan kerran markkina oikeasti kurnutti sijoittajia vasta 70-luvulla. Sinne asti korjaukset olivat suht. maltillisia keskimäärin:
Rankoin -36 %, mutta ei mitään verrattuna 30-luvun korjauksiin. Sama toistui sitten 70-luvun karhumarkkinan jälkeen: pörssi nousi vuoteen 2000 asti ilman suuria korjauksia, toki rajuja dippejä koettiin kuten 1987 romahdus.
Mitä jos nyt, 2000-luvulla ollen kaksi yli -50 % korjausta, mennään taas pitkään ennen isoja korjauksia? Hyvin mahdollista.
Korjauksista puheenollen, Marianne kirjoitti aamukatsauksessa Italian riskeistä. Euroalueen velkakriisi nostelee jälleen päätään, printterit esiin!.
1 tykkäys
Kiinasta tihkuu lisää heikkoutta indikoivia signaaleja. Ilmaisen näin, koska maasta saatava virallinen data on epäluotettavaa ja sieltä täältä saa hieman erilaisen kuvan maan taloudesta, kuin virallinen tiedotus antaa ymmärtää.
Hidastuva talous pistää todnäk. lisää elvytystä kehiin, viis väliä velkaantumisesta:
" Expansion across the manufacturing sector weakened in September,” said Zhengsheng Zhong, an economist at CEBM Group in Beijing. “Downward pressure on China’s economy was significant.”
Such pressure, economists and government advisers say, will likely prompt Beijing to put in place more pro-growth measures—such as an easier credit policy and greater government spending—and to further let up on its drive to prevent its already-high debt levels from climbing."
Ironisesti maan transitio kohti kuluttajavetoista kehittynyttä taloutta näyttää lykkääntyvän yhä kauemmas, kun viranomaiset tukeutuvat vanhaan velkavetoiseen investointikasvumalliin.
1 tykkäys
Sama edelleen. Myynti jatkuu. Italia ja Kiina eivät Massea vakuuta.
1 tykkäys
Jahas, Italian tilanne pelastettu, kun korkoero nous yli 300 pisteen. Kauppalehti povaa helpotusrallia. Eihän italian takia edes lasketeltu, mutta on se hyvä, että rallilla paikataan asia
1 tykkäys
Jenkeissä alkaa olemaan sijoittajat all in:
Tosin twitterissä jo minulle huomautettiin ystävällisesti, että osakkeiden nousu johtaa automaattisesti siihen, että käteisen osuus laskee… by definition.
Sen sijaan katsoisin tuossa sitä, mistä uusi raha tulee markkinalle nostamaan kursseja, jos reservitkin on kiinni?
Edit. Vähän lisää negistelen, mutta nousumarkkinassa on hyvä hakea vasta-argumentteja…
Jenkeissä negareita pukkaa:
