Tässä nyt on edelleen suurena riskinä keskuspankit. Mitähän luulette FEDin tekevän, jos alkaa näyttää huonolta. Tuskin ainakaan kiristämässä rahapolitiikkaansa.
Vapaat markkinat olis rommaillu jo aikoja sitten. Vaihtoehtona tosiaan se, että jossain kohtaa rommaa isosti tai sitten rahaa printataan niin paljon, että inflaatio saa aikaan kurssien pysymisen nimellisesti hyvässä vedossa. Toivon, että saatas kymmenen vuoden takaisesta toisinto. Tässä on vaan viimeaikoina nähty niin paljon sitä, että politiikot ja keskuspankit kyllä hoitaa asiat aina jotenkin. Teoriassahan toi voi jatkua loputtomiin, mutta se ei tarkota, että taloudella menisi hyvin, mutta kurssit voi pysyä ylhäällä
Olen yllättynyt, jos saadaan useamman viikon lasku ja indekseistä pois edes 20%.
Mitä kauammin matala korkotaso kestää, niin sen pienemmäksi pitääkin käteissuhteen painua. Tämähän menee juuri niinkun talousteoria ennustaa ja senhän pitäis olla keskuspankkien tiedossa, joten ei huolta
Negareillakaan ei näytä olleen markkinoihin mitää vaikutusta, joten entistä vähemmän tuntuu porukalla olla paineita myydä. Ihmiset on jo tottuneet siihen, että pienen paniikin jälkeen noustaan taas lisää.
Seuraavaaksi alkaa ne paatuneimmat rommaustoivojatkin (kuten minä :D) kallistua siihen, että keskuspankit kyllä hoitaa paniikit pois markkinoilta. Jos markkinat saisi vapaasti toimia ilman keskuspankkien näin vahvaa läsnäoloa, niin en koskisi nyt osakkeisiin, mutta koska markkinat ovat keskuspankin varassa, niin markkinoilla voi tapahtua ihan mitä tahansa, joten suhdannetilanne on tässä tilanteessa yhdentekevä. Taitaa moni muukin kuvitella alitajuntaisesti näin, koska tälläkin tuntuu kaikki olevan ostalaidalla, vaikka kaikki tuntuu olevan sitä mieltä, että markkinat ovat haastavasti hinnoiteltuja.
Hienosti muuten jopa Sauli ja Heikkiläkin vaihto kantaastaa mm. Nordeasta, kun pörssikurssi lähti uuteen nousuun. Videoissa ruodittiin Nordean ongelmia, kun sitä sai alle kaheksaan euroon ja kun noustiin ysiin, niin ruodittiin nordean mahdollisuuksia. Niin vaan se markkinanousu ruokkii itseään Mikäs sen pysäyttäisi, jos rahaa virtaa halvan lainarahan turvin ovista ja ikkunoista.
Viimeaikoina oon myös huomannut, että jos kovin pörsseissä lasketellaan, niin seuraavana päivänä jo korjataan takas. Laskut on kestänyt sen yhden päivän ja sitten voidaan taas nousta.
Keskuspankkeihin ei muuten tällä hetkellä liikaa kannata nojata, globaalisti taseiden kasvu pysähtymässä, Fedillähän se kutistuu jo (en valitettavasti löytänyt tähän hätään hienompaa kuvaajaa…)
Tämä ei toki tarkoita, etteikö hanoja voisi uudelleen aukaista.
Tämä ei välttämättä ole vielä huoli (skeptikoita on viel liikaa markkinalla), mutta mitä pidempään markkinalla jatkuu matala volatiliteetti ja oletus siitä, että keskuspankit pelastaa aina päivän, sitä tyytyväisimmäksi ja varomattomimmiksi sijoittajat muuttuvat. Liian rauhallinen markkina kylvee siemenet seuraavaan kriisiin, kun riskiä aletaan ottaa liikaa huolten hälvetessä. Tämä ei siis ole välttämättä vielä edes tapahtunut, just saying
Mmm, Heikkilä on ollut Nordeassa härkänä jo pitkään, ainakin niin pitkään kun minä olen hänet tuntenut (huimat 2 vuotta kohta!). Ja mitä olen Saulinkin kanssa puhunut on kyllä hänen kanta Nordeaan ollut aina suht sama, mitä hän artikuloi videollakin. Paras jos hän kommentoisi itse, mutta Nordea ei liene tämän ketjun aihe, ellei se kriisiytyisi (silloin vaikutukset leviäsi laajemmalle)…
Minusta on hyvä että löytyy ihmisiä, jotka tuovat realismia peliin. Osakemarkkina taitaa olla ainoita markkinoita, missä ihmiset innostuvat enemmän mitä kalliimmasta tavarasta on kysymys. Muualla kysyntä laskee kun hinta nousee. Vihreitä prosenttilukuja on kiva katsella ja ne kertovat onnistumisesta, mutta tällä on kääntöpuolensa: uusien sijoitusten tuotto-odotukset ovat pienempiä ja riskit ovat suurempia. S&P 500 indeksin osinkotuotto on nyt naurettavat 1,74% kun pitkäaikainen mediaani on 4,28%. Kyse on kuitenkin riskisestä osakesijoituksesta josta sietäisi saada enemmän kuin erittäin pienen riskin valtiolainoista.
Ostamalla lukitsee tuottonsa ostohintaan. Eli vaikka olisi niin rautaiset hermot ettei välittäisi kurssilaskuista, yhtiön heikentyvä tulos taantumassa tekee osakesijoituksen rahavirtana lasketun tuoton surkeaksi ja pitää odottaa seuraavaa suhdannehuippua, jossa ostohinnalle laskettu P/E näyttää taas kelvolliselta. Olenko hakoteillä tässä?
En osaa sanoa ollaanko nyt siinä Alan Greenspanin järjettömässä innostuneisuuden tilassa. Olen kuitenkin huolestuneena seurannut terminologiaa, jossa osakkeita pidetään korkoa korolle tuottavina rahantekovälineinä ja hinnoittelu on vain sellaista pricing gamea fundamenttitekijöistä piittaamatta. Mitä jos osakkeista alettaisiin puhua vain osuuksina yhtiöistä? Yhtiöt voivat olla kannattavia tai kannattamattomia ja niiden historiaan mahtuu sekä onnistumisia että pettymyksiä.
No johan se melkeen on kriisissä Danske bankin rahanpesujupakan innoittamana.
Mutta mitä tulee tohon nordean käsittelyyn Inderesin videoilla, niin Nordean potentiaalista on kyllä molemmat, Sauli ja Heikkilä, puhuneet jo pidemmän aikaan. Kyse oli vaan lähinnä esimerkitstä, miten pörssikurssin muutokset vaikuttaa siihen miten mitäkin tuodaan esiin. Kun kurssi tippuu, niin puhutaan uhista ja kun kurssi nousee, niin puhutaan mahdollisuuksista. Vaikka mikään ei ole varsinaisesti muuttunut, niin markkinan mukaan helposti painotetaan niitä asioita mihin kiinnitetään huomiota
Vielä pitää mainita se, että keskuspankkien taseen absoluuttisilla muutoksilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Olennaista on mikä on rahipolitiikan taso suhteessa taloustilanteeseen. Vaikka FED pienentää tasettaan, niin sen rahapolitiikka on edelleen reilusti elvyttävää. Neutraali rahapolitiikan aikana FEDin pitäisi keventää tasettaan huomattavasti enemmän kuten myös muiden keskuspankkien.
Keskuspankkien taseen muutos ja korkotaso määrittää yhdessä rahapolitiikan tason. Usassa työttömyysprosentti 3,8 ja talouskasvuprosentti 4. Rahapolitiikan täytyisi olla melko kireää, jotta se olisi neutraalia. Ollaan kaukana mm. Taylorin säännön määritäämästä korkotasosta.
Edellinen (supistuva likviditeetti ja nousevat korot) on mielestäni yksi merkittävimmistä riskeistä markkinalla. Mutta tosiaan, aina voidaan kääntää taseet myös uuteen kasvuun jos tarve vaatii. Taidan olla konservativisen rahapolitiikan kannattaka, mutta se ei kyllä vaikuttaisi ihan terveeltä vaihtoehdolta ainakaan täällä euroalueella, kun ei edellisestäkään elvytyskierroksesta ole päästy eroon
Eikö likviditeetin kannalta pitäisi olla ihan sama tehdäänkö se taseen vai korkojen kautta. Tasetta käyttäen pystytään vaikuttamaan paremmin yksittäisten arvopapereihin: euroalueella mm. kriisimaiden korkoihin.
Miksi tämä taseen pieneminen on olennaista puhuttaessa likviditeetista? Likviditeettiin vaikuttaa käsittäkseeni korkokomponentti ja tasekomponentti. Yhteisvaikutus on se mikä ratkaisee eikä niinkään pelkkä tasekomponentti.
Pitääkö piensiettojat helsinkiä ylhäällä, kun lasketellaan melko järjestäen vähemmän ku muualla. Taitaa tosin kertoa siitä, että ei ole syytä huoleen kun ei tällaset reunamarkkinat rytise vaan kysessä on normaalia vaihtelua. Voidaan taas lähtee uuteen nousuun
Mielenkiintoista miten Helsingin pörssi on kyllä pitänyt hyvin pintansa: alati useampi maailman indekseistä painuneet punaisiksi, Helsinki edelleen +2,5 % (PI) ja tuottoindeksi +6,6 % YTD.
Samalla indeksin alla erot alkaa leviämään. Konepajoista esim. Cargotec -40 % ATH:sta, Wärre -25 %… Rakennusyhtiöt tulleet voimalla tonttiin, osin omien sotkujen takia toki. Metsä, Fortum, Neste ja Nokia nostelleet indeksiä ylemmäs voimalla.
Maailmalla: Kiinan valtion lehti huutaa lisää elvytystä, jihuu!
JP Morgan: “Risk sentiment is in a foul mood and stocks are sinking everywhere”.
Aika rajusti on metsäsektori lähtenyt sakkaamaan, vaikka selluloosan hinnan piti tuottaa yhtiöille hyvää tulosta syksyllä. Lähestytään kesäseisokkien hintasupporttia kovaa vauhtia, tosin Boliden kävi siellä jo aikaisemmin:
Ostin jo hieman UPM kun lähti laskuun (tietysti liian aikaisin), saatan ostaa vielä lisää maltillisesti. H2 pitäisi olla vahva, ainakin yhtiön oman ohjeistuksen mukaan. Q2 oli huoltoja jne. Plus näen että euron (toivottavasti tilapäinen) heikentyminen suhteessa dollariin sataisi heidän laariin lisää tulosta…
Voi olla, että menee ihan ”metsään” tämä oma päättely… Jos lyhyellä tähtäimellä on riskejä, niin taitaa pitkällä vielä enemmän vilistä karhuja mättäillä…
Lähtihän se laskuun. Pahaa pelkään, ettei tätä kestä kovin kauaa ja keskuspankit tulee pilaamaan juhlat. Tällasia päiviä ku saadaan usempia, niin voi pojat
Kuinka monen muun päivä muuttuu paremmaksi kun huomaa tallasia laskuja?
Aasiassakin tahti on mörnien eteenpäin. Sri Lanka elää jossain omassa kuplassaan, oli silloinkin ainoana plussalla kun helmikuussa nähtiin “pörssiromahdus”.
Sijoittaja voi hakea tuntumaa esimerkiksi vuosien 2015 ja 2016 korjausliikkeistä. Kyllä. Helsingin pörssissä oli myös silloin markkinaturbulenssia. Alla olevaan taulukkoon olemme koonneet laskujen suuruudet OMX Helsinki Cap -indeksillä laskettuna.
pidetään hatuista kiinni!
