Jos tuollainen valinta tulisi eteen, niin itse kyllä ostaisin mieluummin lihaa kuin bensiiniä.
Ruoka on nimittäin ihmisen perustarpeita, eikä lihalle ole korvaajaa ruokaympyrässä.
-Se juurikin on välttämätön hyödyke.
1 tykkäys
Milläs sinä lihaa sitten kuljetettaisiin sinne kauppaan, josta sen poimit ostoskoriisi? Ihan vain näin yksittäisenä esimerkkinä.
2 tykkäystä
Beyond meatia salkkuun siinä kohtaa🤪
Mites nämä vegaanit yms. Sitten ovat vieläkin elävien kirjoissa
4 tykkäystä
Trumpilta ei elvytys lopu
2 tykkäystä
En ole erityisesti erimieltä, mutta haluan nostaa esille asian joka ei välttämättä ole kaikille selvä:
Maataloustuotteiden jalostajat ovat monesti osuuskuntia, jotka ovat taas viljelijöiden omistuksessa. Pörssiyhtiöiden tapauksessa osuuskunnilla on yleensä merkittävä omistusosuus yhtiöstä ja täten sananvaltaa hinnoittelussa (sekä osto että myynti). Ks. Tietoa osuuskunnasta - Atria Alkutuotanto
Piensijoittajan on siis hyvä ymmärtää että osa yhtiön tuloksesta siirtyy tuottajille ikäänkuin piilo-osinkona.
3 tykkäystä
Aika harva toimija tietysti on pure play downstream tai upstream ja mutkistaa asioita. Plääh.
Pika-analyysi vol. 2
Omistajana tuottajien osuuskunta pystyy vaikuttamaan raaka-ainekauppaan. Näkisin funktion olevan kohtuullisen tuohantohinnan takaaminen. Jalostajalla on helposti kiusaus pyrkiä leventämään marginaalia tuottajan kustannuksella, kun raaka-aine halpenee. Sitten toinen on, että tuottaja saa joka tapauksessa osuutensa marginaalista.
Kykyyn siirtää lopputuotteen hinnoitteluun ei kuitenkaan voi vaikuttaa omistussuhteilla. Kuluttaja maksaa sen, minkä maksaa.
Maailman lihapula ei riittäne kunnon analyysin pohjaksi myöskään. Jos vaje on lokaali muualla ja Suomessa raaka-ainetta on saatavilla, silloin suomalainen jalostaja pääsee hyötymään suhteellisesta erosta, kuten tuottajakin.
Olen kuullut Yhdysvalloissa vajeesta, mutta en Suomessa ole hoksinut.
Ei ole todellista dataa esittää (varmaan jostain löytyy), mutta tuottajan ja jalostajan saama suhteellinen hinta mennee jokseenkin käsikynkkää.
Löyhästi liittyvää tajunnanvirtaa: Suomessa jalosteiden hintaan vaikuttaa eniten päivittäistavarakauppojen käytännön duopoli, koska maatalouden jalosteet pystyvät varsin heikosti kilpailemaan hinnalla rajojen ulkopuolella. Jonkin verran saadaan vientiin myytyä laadulla, tai jos markkinoilla on yllättävä iso kysyntäpiikki, mutta normaaliolosuhteissa vienti on melko pientä korkeiden tuotantokustannuksien takia. Kotimarkkinoita suojelee sitten taas rahtikustannukset.
En usko että Suomessa juurikaan lihapulasta tullaan kärsimään. Omavaraisuus on hyvällä tolalla ja väittäisin että jalostamot ovat selvästi edellä esim. jenkkejä sen suhteen miten paljon tarvitaan työvoimaa ja miten hyvin asioista muutenkin huolehditaan.
1 tykkäys
Mistäs nyt tuulee? Spx tipahti reilut 30 pinnaa kuin puukko.
Joku FEDin edustaja puhui asioita ja markkinat eivät tykänneet.
7 tykkäystä
Luin juuri samaiset uutiset. Isosti tipahtivat jenkkien indeksit ja alaspäin näytti kurssiviiva sulkeutuessa. Positiivista kuitenkin, että plussalle jäivät. Katsotaan mihin suuntaan huomenna lähdetään ja kuinka vahvasti.
1 tykkäys
Yksinumeroisia PMI-lukuja. Aika hurjaa. Toisaalta aika lailla mitä odotettiin.
1 tykkäys
Romahdusseurantaan haluan sanoa sen että ainoa mikä nyt harmittaa on että tyhjensin salkun jo joulukuun lopussa.
Mutta kestän tämän kuin pappa konsanaan…
11 tykkäystä
Olen vaihteeksi aistivinani ympärilläni hieman petollista optimistisuutta. Eiliseen asti Sampoa tankattiin defensiivisenä osinkokoneena. Tänään Sampo päräytti pöytään yllätyksen leikkaamalla osinkoaan 2,85 → 1,5 e. Mikä oli foorumin reaktio? “Tämähän on tosi jees, sillä nyt Sammolle jää enemmän rahaa, jos iskee halu lähteä ostoksille”. (Ymmärrän toki, etteivät useimmat välitä yhdestä osingosta tai sijoita kuukauden päähän, ja että Sampo on edelleen houkutteleva).
Olen myös varsin hämmentynyt, kun viime kuussa Wärtsilä veti lomautusneuvottelut, ja tänään ilmoitti toisista yt-neuvotteluista, joissa saatetaan irtisanoa 220 duunaria (about 5 %) Suomesta. Osakkeen reaktio yli 2 pinnaa plussaa (Helsinki +0.6 %). Itselläni ollut tapana tulkita, että yt:t järjestetään silloin, kun homma ei suju sinne päinkään. Vielä maalis-huhtikuussa hyväksyin, että lomautukset nähtiin “posarina” sillä logiikalla, että “päästiin turhista kuluista eroon, ja palautetaan kaverit takaisin töihin, kun korona on ohi”, mutta nyt jos aletaan potkimaan jengiä pois pysyvästi, ei kyseinen hypoteesi tahdo enää toimia. Onko tällä kertaa reaktion taustalla siis vaihtoehto b eli “oli jo hinnassa” tai vaihtoehto c eli “hienoa, että yritys ratkoo ongelmiaan - tällä tämä kääntyy nousuun”? (Voihan toki olla, että tässä juhlitaan edellispäivinä luotuja diilejä.)
Myös muut yhtiöt ovat lomautusten ohella nostaneet irtisanomiset pöydälle. Viimeisimpien joukossa Efecte potentiaalisesti karsimassa 9 kaveria, eli vajaa 10 % tekijöistä, ja Nixulta saatetaan irtisanoa max 10 (vain pari pinnaa).
Olenko vain pessimistinen, vai ovatko markkinat hieman hullunkuriset? Medioiden etusivuilla tänään fokuksena mm. kauppasota ja irtisanomiset (Emirates, Nixu, Wärtsilä…), mutta markkinat jauhaa ylöspäin ilman huolen päivää.
Fed’s James Bullard says the jobs report on Friday will be one of the worst ever - economists expect to see the U.S. unemployment rate to have rocketed to 16% in April from 4.4% in March.
EU predicts region will contract 7.4% this year in worst economic shock since 1930s
17 tykkäystä
Mikä sai Pappan aistimaan tulevaa rommausta ja insiporoitumaan takaisin markkinoille?
1 tykkäys
Ongelma olikin yhtiön sisällä, onneksi hokattiin ajoissa ja potkitaan pois henkilöstöä tarpeeksi - ja muutama ylimääräinen vielä, niin saadaan kunnolla ongelmat selvitettyä. Sellaista ongelmien ratkomista Wärreltä, huoh.
2 tykkäystä
Pappa oli odottanut rommausta jo 4 vuotta ennen kuin maaliskuussa 2019 päätin lähteä nopeisiin swingeihin. Olin asettanut tietyn vuositavoitteen, joka täyttyi loppuvuodesta. Eli silkkaa onnea että hyppäsin pois vaikka ketutti jonkun aikaa tammi- ja helmikuun roima nousu.
4:n vuoden odottelun aikana olin päättänyt hypätä takaisin kun tulee yli 30 pinnan rommi. Sellainen tuli ja aloin ostamaan 11.3.20 reilulla kädellä seuraamiani yhtiöitä. Ajallinen hajautukseni oli 5 viikkoa kuusinumeroisella salkulla 
Eli kaikki silkka tuuria ja hiukkasen uskallusta. En ole koskenut yhtiöihin, jotka suurella tod.näk. kärsivät Koronaviruksesta.
edit:typokorjauksia. Minulla on leivänmuruja näppäinten alla 
15 tykkäystä
Olen Wärtsilän kohdalla itsekin karhuna mutta pitää huomioida, että yt:t koskevat Marine osastoa millä ei tule menemään kovin lujaa, koska korona kurittaa risteilijä sektoria erittäin kovin (milloin ja koska risteily palaa vuoden 2019 normaalille tasolle täynnä epävarmuutta). Täten lisä yt-neuvottelujen pitäminen on perusteltua mutta ei näitä muutaman päivän heilahduksia kannata alkaa sen suuremmin pohtimaan yleinen trendi osakkeella ei osoita ylöspäin vielä hetkeen.
Sammon osinkotuotto nykyhinnalla 4,8 %. Eikä taetta enää kasvavasta osingosta. Melko pieneen tuottoon sijoittajat näyttävät tyytyvän. No ostajia näyttää silti edelleen löytyvän…
4 tykkäystä
Kyllä talous jo ensi vuonna kasvaa.