Jos vaalipäivää edeltävänä 3kk aikana SP500 on laskenut, niin vallassa ollut puolue (Reb / Dem) on hävinnyt presidentin vaalin.
Edit: Paitsi kolmesti ('52, '68 ja '80)
3 tykkäystä
Tässähän käy vielä niin että pörssit romahtaa vaan sen takia että rumpetti tilastollisesti joutuu häviämään
1 tykkäys
Itse tiedän ainakin miten minkäkin osakkeen kurssi laskee, se on silloin kun allekirjoittanut ostaa kyseistä arvopaperia. Ainakin siltä se välillä tuntuu. Välitön nousu alkaa , jos jostain syystä myyn. 
15 tykkäystä
Noh, tällä hetkellä ainakin näyttää Trump häviävän (SP500 -0.9% tänään 11. elokuuta verrattuna, josta on 12 viikkoa äänestyspäivään).
Tämä on muuten tilastollisesti merkittävä ennustaja p-arvolla 0.00073. Eli jos osakemarkkina ja vaalitulos käyttäytyisivät satunnaisesti, näin äärimmäinen tilanne (20 oikein, 3 väärin) tulisi 0.073% tapauksista eli noin 1/1400. 
Tyypillisesti p-arvoa 0.05 eli 5% pidetään tilastollisesti merkittävänä.
Edit: Ping @Verneri_Pulkkinen Aamun videoon liittyen 
8 tykkäystä
Joo näin tuon itseasiassa juuri ennen kuin aloin kuvaamaan videota mutta jätin silti kommentin ennalleen P-arvoista on aikaa, mutta käsittääkseni silti tuo 23 otos on… Hieman pieni ainakin ennustamisen kannalta 
Tähän voisi olla jonkun tilastotieteilijän kommentti paikallaan. 
5 tykkäystä
Varsinainen tilastotieteilijä en ole, mutta kyllä tuon kokoista otantaa ja p-arvoa pidetään luotettavana ja tilastollisesti merkittävänä. Varsinkin mikäli tutkimuksia tehdään ihmisillä, ja jos koe on hankalasti järjestettävissä niin että luotettavuus säilyy (joudutaan esim. laitosolosuhteisiin pitkäksi aikaa pois normaalista elämästä), on n = 10-20 varsin yleistä. Näin ainakin omalla tieteen sarallani. Toki suurempia johtopäätöksiä tehtäessä pyritään koostamaan meta-analyysi, jossa näitä yksittäisiä tutkimuksia niputetaan yhteen, jolloin saadaan suurempi otanta.
4 tykkäystä
Osaisikohan @Helel auttaa meitä tässä! Inderesin foorumille on kertynyt liikuttavan paljon eri alojen asiantuntijoita ja täältä saanee vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen.
5 tykkäystä
Tarkennus, 0,05 on yleisesti käytetty rajana “tilastollisesti melkein merkitsevälle” eli tuo ei täytä sitä.
Sanoisin kuitenkin että aika vahva näyttö vaikka sample size pienehkö.
1 tykkäys
Niin kauan kuin otanta on edustava, ei tarvitse katsoa näytteen kokoa. Siihen en ota kantaa, että onko tuo otanta edustava.
2 tykkäystä
Ongelmana on myös että näitä voidaan säätää haluamikseen:
50vpäästä 3kk-tuotto ei enää ennusta tarkasti, mutta 2kk ja 1 viikko ennuataa, joten käytetään sitä.
Eli back-testaus on aina helppoa. Suomen jäätelömyynnin y/y muutos nopeus tms.varmaan korreloi myös
1 tykkäys
Jep…
Toinen juttu vielä on, että vaikka jotain osviittaa historian perusteella voi pörssien tulevasta kehityksestä päätellä presidentinvaalien tuloksesta, senaatin/kongressin valtasuhteessa jne, niin käytännön merkitys pitkäjänteiselle sijoittajalle vuosien varrella on suht pieni.
1 tykkäys
Nolla hypoteesi on, että riippuvuutta ei ole, joten alle 0,05 P:n arvot tarkoittaisivat että yhteys löytyy yli 95 prosentin todennäköisyydellä.
1 tykkäys
Tämähän näissä juuri on ongelma. Jos testataan 20 erilaista aikaväliä niin todennäköisesti yhdessä niistä on p-arvo alle 5%. Pitäisi siis tietää onko tuo 3kk väli tässä jollain tavalla cherry-pickattu. Tässä toki p-arvo oli reilusti pienempi, joten riski tällaisesta cherry-pickaamisesta pienenee selvästi.
1 tykkäys
P-arvo on todennäköisyys, että vähintään yhtä poikkeava tulos saataisiin sattumalta tilanteessa, jossa asioiden välillä ei ole yhteyttä (joka yleensä on nollahypoteesi: ei eroa, ei merkitystä, ei yhteyttä).
Havaintojen määrä on pieni, mutta tästä johtuva epävarmuus sisältyy jo p-arvoon. Tuollainen Khiin neliö -testi kertoo, että istuva presidentti voittaa tai häviää käsikynkässä S&P:n kehityksen kanssa tavalla, joka ei selity satunnaisvaihtelulla. Onhan tuo kahtiajako voittoihin tai häviöihin hyvin jyrkkä.
Hyvä kysymys on, miksi aikaväli on juuri tuo, eikä vaikka US presidentinvaalien historia ajalta, kun S&P:lle on laskettu arvot. Cherry picking on sikäli helppoa, että tarkastellun ajanjakson vaalien lisäksi voi valikoida sopivan aikaikkunan. On silti myös totta, että tuo p-arvo on jo erittäin pieni, ja että sellaista olisi varsin vaikea tarkoituksellisesti valita.
Tarvittaisiin vähintään pari sataa uskottavaa kirsikanpoimintayritystä, että olisi “varteenotettava” mahdollisuus onnistua sattumalta vähintään kerran. Ei kuitenkaan kai sentään mahdottomuus vielä oikein paneutuneelle?
Ongelma ei ole siis pienuus, vaan mahdollisesti edustavuus. Testaaminen on kuitenkin sikäli helppoa, että samaa 3kk aikaikkunaa voi sovittaa myös muihin ajanjaksoihin. Jos vastaava tulos saataisiin ottamalla vaikka 30 satunnaista presidentinvaalia, ja vertaamalla tulosta edeltävään 3kk kehtykseen, olisin varsin vakuuttunut. Koska p-arvo on noin pieni ja tulos tuskin sattumaa, pitäisi jopa onnistua helposti.
Tai sitten pitäisi ainakin perustella, miksi tämä ilmiö on ollut voimassa vaikka vain 1920-lähtien. Vai onko niin, ettei S&P 500 ole laskettu tuota kauemmaksi?
Mitään kausaliteettia tästä ei voi lukea vielä. Tämän perusteella olisikin kuitenkin taipuvainen uskomaan tuohon ennustusvoimaan.
11 tykkäystä
“It is the economy, stupid” on usein käytetty heitto pressanvaalejen osalta - kansa pistää herkemmin pressan puolueen vaihtoon vaaleissa jos talous (ts. yleensä myös osakemarkkina, tosin nämä välillä irtoavat toisistaan) kompuroi vahvasti. Eli vaikka paljon muusta usein mouhkataan vaalien alla teemoina, äänestäjät edelleen vahvasti menevät ns. lompakko edellä.
Tällä kertaa tilanne on tältä osin hyvin kimurantti - toisaalta Trumpin politiikka on ollut taloudelle positiivista, toisaalta Virus ja sen kontrollointitoimet ovat iskeneet lujaa varsinkin tietyille sektoreille vaikka kokonaisuutena dippi näyttää todella lyhytaikaiselta. Olettaen tietty ettei tässä olla sukeltamassa kovaa kellariin toisen aallon mukana - joka tosin vaatisi mielestäni laajoja lockdowneja uudestaan.
Jos Demokraateilla olisi oikeasti vahva ehdokas, pitäisin lopputulosta paljon epävarmempana, mutta toistaiseksi epäilen edelleen että Trump Shown toinen kausi on tulossa. Ja ei, en anna hirveästi painoarvoa gallupeille useammasta syystä, päälimmäisenä tuo “ei uskalleta kertoa että äänestetään Trumppia” sekä sen päälle tuo vaalijärjestelmä jossa popular voten voittaja voi silti hävitä koska osavaltiokohtaiset valitsijamiehet.
Se mitä sitten käy senaatissa ja edustajainhuoneessa on sitten toinen juttu ja voi olla että näemme Trump pressana, D-merkkinen senaati ja edustajainhuone. Ja se olisi sitten sellainen soppa että “long popcornit”.
8 tykkäystä
Ilmeisesti S&P 500 on luotu 1926. Uutta tietoa itsellekin.
Sp500-indeksi on perustettu 1957, mutta sitä on laskettu sitten myöhemmin pidemmälle historiaan tutkijoiden yms. toimesta. Tästä johtunee hämmennys ja välillä näkee eri vuosilukuja.
Sp500 on Shillerin yms. toimesta laskettu 1860-luvulle asti osinkoineen päivineen.
Oikeassa olet. En taas lukenut Wiki artikkelia ajatuksella 
1 tykkäys
Minun hypoteesi on että korrelaatio johtuu sijoittajien käyttäytymisestä. Vallan vaihtuminen aiheuttaa epävarmuutta tulevaan, muutos on aina tuntematon ja sitä pelätään. Jos sijoittajat ennustavat vallan vaihtuvan niin he alkavat varmistella voittojaan ja aloittavat myymään ja tämä laukaisee kierteen ja johtaa pieneen laskuun.
4 tykkäystä