Tuo on varmasti ihan aito haaste salkunhoitajille, mutta ehkä voisi vähän malttia pitää sanavalinnoissa. Miksi ihmeessä sokkona pitäisi jotain ostaa ja taitaa rahastossa nyt kuitenkin olla sijoituksia vähemmistössä pienyhtiöitä?
Eli valittavaa jää kyllä ja hyvä mahdollisuus hyvällä työllä voittaa indeksi. Mutta onko tarjolla aina riittävästi ostettavaa niistä mistä haluaisi ja riittävästi valikoimaa? Ei varmaan niin paljon kuin mitä toivoisi. Siksi skandirahastokin varmaan sai alkunsa.
Perehdyin ihan vaan mielenkiinnosta Propriuksen Micro Finland rahaston hinnoitteluun, ja minulla olisi kysymyksiä.
On todettava heti alkuun, että minulla ei ole kokemusta näistä erikoissijoitusrahastoista, ja 50 tonnin minimimerkintähän kattaisi todella ison osan minun osakesalkustani, joten tämä rahasto ei ole minua varten. Haluan kuitenkin ymmärtää miten näiden rahastojen hinnoittelu toimii, vertaillen myös toisiin samankaltaisiin rahastoihin.
Micro Finlandin sivuissa arvo 11.12. on 92,53 % eli n. - 7,5 %. Hinnoittelusta mainitaan mm.
Minulla on epäselvä miten tämä tuottosidonnainen osa lasketaan. Salkunhoitajan Olli Viitikon syyskuun blogissa mainitaan
“[…] Rahasto-osuuden arvo (NAV) on laskenut toiminnan alusta (31.3.2023) mitattuna noin 3,96 prosenttia. Samalla periodilla OMX Helsinki Small Cap -tuottoindeksi on laskenut peräti noin 12,0 prosenttia […] Micro Finlandin alkumetreillä olemme siis onnistuneet luomaan tuntuvaa ylituottoa etenkin kotimaiseen pienyhtiömarkkinaan nähden”
Kyseessä taisi olla OMXHSCGI, tarkistin että luvut täsmää. Tällä hetkellä kyseinen indeksi -20 % vrt. 31.3. kuten Proprius laksee vertailuksi. Olettaen hetkeksi, että vuosi lukitaan tällä hetkellä, niin tuleeko 31.3.24 (tai 31.12.23 ?) Propriuksen asiakkaille (20 - 7,5) * 20% = 2,5 % ylituottopalkkiolasku? Tämä siis 1,2 %:n hallinnointipalkkion päälle. Vai maksetaanko tämä ylituottopalkkio vain silloin kun sijoitus lunastetaan, koska ei ole p.a. merkintä perässä? Tästä ylituottopalkkion laskennasta en löytänyt paljon tietoa dokumenteista.
Vertailuindeksi OMXHSCGI:sta sen verran, että siinä löytyy jo pitkään ongelmallisia ollut yhtiöitä esim. Lehto ja Valoe, jonka arvo on painettu lähemmäs nollaa konkurssimenettelyn takia, eli nämä yhtiöt vetävät indeksin jonkin verran alas. Kiinnostaisi tietää, minkä verran Propriuksen asiakkaat (todennäköisesti) joutuu maksaa palkkiota, ettei nämä yhtiöt löydy Propriuksen salkusta.
Kertokaa ihmeessä jos tiedätte asiasta enemmän, ja miten nämä palkkiot yleensä menee muiden rahastojen osalta. Jos ei saada selvää tietoa palstalaisilta niin voisin kysäistä Propriuksestakin tämä asia.
Monessa rahastossa käytetään esimerkiksi high water mark (HWM) systeemiä, eli rahaston osuuden arvo nousee 100€ —> 120€ ja menee x määrä tuottopalkkioina salkunhoitoyhtiölle riippuen rahaston säännöistä. Tämän jälkeen HWM on 120 eurossa eli jos rahaston osuuden arvo laskee takaisin 100€ ja nousee uudestaan 120€ niin nousu on ns. ilmainen tuottareiden osalta. Tämä esimerkiksi PYN Elitessä. Näissä HWM ehdoissakin voi olla eroavaisuuksia ja pahimmassa tapauksessahan se rahasto pistetään säppiin jos HWM on ”saavuttamattomissa” eikä taloudellisia kannustimia salkunhoitajille ole tarpeeksi.
Kiitos tiedosta! Micro Finlandin avaintietoasiakirjassa ei siis löydy HWM:stä mainintaa. Tämmöisen lauseen kuitenkin huomasin viimeisessä sivussa
“Tuottosidonnaista palkkiota voi kertyä myös Rahaston negatiivisestä arvonkehityksestä”
eli vähän viittää siihen, että asia on tosiaan niin kuin yllä arvelin.
On kyllä aikamoinen rahakone salkunhoitajille kun tappiotakin tehdessä tuottikset rullaa 
Meinas mennä ihan ohi kun ctrl + f haku ei löytänyt tuota kun oli vain tuossa kulujen rakenne -osiossa, mikä taitaa olla jonkin sortin kuvankaappaus kun sen tekstiä ei voi kopioida.
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ohjeisti ainakin jossain 2020 lappusessa noista negatiivisten tulospalkkioiden tiedottamisesta näin:
Mitenköhän tuota automaation yleisesti kehittyessä tulisi esim. viiden vuoden sisään tulkita, huomaakohan esim. ChatGPT tuota kuvasta jos sijoittaja pyytäisi tekoälyä tiivistämään rahaston kulut. Omalla vastuullahan ne on aina tarkkaan lukea, mutta pieniä vilunväristyksiä tuli kun juuri tuota ei ctrl + f haulla pysty löytämään 
Jep, itsekin hämmennyin kun ei saanut valita sitä tekstiä ja piti näpytellä tuota lausetta, vähintään epäilyttävää toimintaa 
Ja niinpä, aika hyvää bisnestä jos häviämällä sittenkin voittaa.
Mutta nyt kävi nimittäin jännäksi, koska huomasin siellä myös tällaisen lauseen (tällä kertaa pystyy ctrl f)
“Rahastolla ei ole vertailuindeksiä.”
Eli häh? Millä perusteella sitten tuottosidonnainen palkkio lasketaan? Ja miksi blogissa vertaillaan OMX Helsinki Small Cap -tuottoindeksiin niin kuin se olisi se vertailuindeksi?
Rahastoesitteestä löytyy: https://proprius.fi/wp-content/uploads/2023/03/Rahastoesite-Proprius-Partners-Oy.pdf
Oiskohan unohtunut päivittää jonnekin 
Jos ei muuta niin voisiko olla myös joku tekninen juttu, ettei vertailutuotosta ja vertailuindeksistä saisi puhua samana asiana?
Mika Heikkilä oli Sijoitustiedon Teerenpeleissä Akin vieraana, ja loppupuolella myös yksittäisistä osakkeista asiaa. Enento, WIthSecure ja Stockmann ainakin lyhyesti käsiteltiin. Mika kertoi myös että Proprius ostanut tässä kuussa Stockmannia lisää, muuten lisäyksistä ei mainintaa. Mukavaa kuunneltavaa koko puolitoistatuntinen, joten suositus tälle!
Proprius jatkanut ostoja ainakin seuraavissa:
Kävin myös läpi Remedy, Revenio, Marimekko, Enento, NoHo, Tokmanni, Oriola, Withsecure ja Terveystalo. Näissä ei muutoksia.
Katsellessani Capmanin omistajalistan muutoksia huomasin, että Proprius oli tullut CapManin omistajalistalle marraskuussa. Lisäilypuolella olleet joulukuussakin.
Proprius ei jostain syystä kerro missään heidän rahaston sijoituksia? Ilmeisesti tämä on mahdollista vallitsevan rahastolainsäädännön nojalla?
En vain itse sijoittajan ymmärrä miksi sijoittaisin tähän kun en tiedä rahaston kohteista juuri mitään, jollen sitten täältä keskustelupalstalta lue.
Pienyhtiörahaston ongelma on, että jos he kertovat sijoituskohteitaan, se voi saada yksityissijoittajat sijoittamaan samoihin yhtiöihin, mikä lisää kysyntää ja nostaa osakkeiden hintaa.
Se puolestaan nostaa tässä rakennusvaiheessa heidän ostohintojaan ja heikentää rahaston tuottoa.
Kyllä ne olemassa oleville asiakkailleen kertovat ja aika hyvin niitä on tässä ketjussa haarukoitu.
Proprius Partnersin toimitusjohtajan Niko Fagernäsin mielenkiintoinen katsaus Hesulin pörden osakkeisiin.
Kun historiaa tarkastelee, Helsingin pörssin vuosi 2023 jää historiaan outolintuna. Suhteellinen menestys verrattuna laajaan Eurooppaan ansaitsee hopeamitalisijan toiseksi huonoimpana vuotena vuodesta 2000 lähtien. Ainoastaan IT-kuplan puhkeamisen vuosi 2000 oli huonompi. Vuosi 2023 oli jopa huonompi vuosi suhteellisesti kuin vuosi 2011, jolloin elettiin eurokriisin syövereissä.
Eli Helsingin pörssi on pärjännyt usein suhteellisesti surkeasti, kun osakkeilla menee huonosti. Olemmekin niin sanotusti korkean betan markkina, eli Helsingin pörssi liikkuu hieman rivakammin suuntaan tai toiseen verrattuna esimerkiksi laajaan Eurooppaan tai globaaliin osakemarkkinaan. Nyt tietenkin erona on se, että osakkeilla meni yleisesti hyvin ja Helsingin pörssillä ei.
Proprius noussut Goforen kyytiin
Mika Heikkilältä yhteenveto menneestä tuloskaudesta ja vähän tulevaisuuteenkin katsomista:
Hyvää on se, että korkeista arvostuksista tai ylisuurista odotuksista ei Helsingin pörssiä voi syyttää. Meillä tämän vuoden P/E-odotus on 13,9 ja osinkotuotto 4,7 % indeksitasolla.
Aika monen yhtiön odotus on talouskasvun piristymisestä vuoden toisella puoliskolla. Jos näin tapahtuu ja keskuspankit hieman hellittävät korkoruuviaan, voi kesästä alkaen alkaa näkyä pikkuhiljaa kirkkaampaa valoa myös laajemmalle joukolle kuin konepajoille. Pienemmissä yhtiöissä on vielä suurempi tulosvipu, joten niiden hankinnan aika on, kun markkina näyttää heikolta.
Onko Propriuksen rahastoille missään näkyvissä rahastoarvojen kehitys käppyröiden muodossa? Äkkiseltään en löytänyt.
