Ehkä tämä QT:n linjaus selventää sitä, mihin yhtiö asettuu itse tuotteen suhteen. Mitä nyt nopeasti lueskelin - tätä ei olla otettu hyvin vastaan, vaikka osa on ilmeisesti käärmeissään väärästäkin syystä. Kajoaminen kymmenien vuosien aikana avoimesti kehitetyn tuotteen käyttöehtoihin on saanut tyrmääviä kommentteja.
Ehkä yhtiössä on laskettu, että tämä kannattaaa, mutta itse pidän tätä virheenä. Lyhyellä aikavälillä vaikutus voi olla positiivinen yhtiölle, mutta leivän kaventaminen niiltä, jotka sen tuovat pöytään, voi osoittautua isoksi virheeksi pidemmällä aikavälillä. QT:llä voi olla edessä hiljaisten nörttien verkkainen kosto. Työkaluja on muitakin.
Jopa on sekavaa tämä Qt:n lisensointi. Eikö tuossa @Mikael_Rautanenkommentissa puhuta puppua avoimen lähdekoodin lisenssiehdoista:
Qt:n avoimen lähdekoodin lisensointia tiukennettiin vuoden 2016 aikana julkaistussa Qt 5.7 versiossa siten, että kaupallisen tuotteen tekeminen Qt:lla vaatii nykyisin aina Qt:n lisenssin.
Aika monesta lähteestä kuitenkin saa informaatiota, että kaupallisen tuotteen tekeminen ja (L)GPLv3-lisenssiehtojen täyttäminen on mahdollista eikä suinkaan siis AINA tarvita kaupallista lisenssiä. Ymmärrän että Qt:lle on edunmukaista luoda kuvaa lisenssiehto helvetistä tai jopa kaupallisen lisenssin välttämättömyydestä.
On täysin mahdollista ja laillista tehdä suljetun lähdekoodin ohjelma, joka hyödyntää LGPLV3 lisensoitua kirjastoa(kuten esimerkiksi Qt:n avoimen lähdekoodin versio). Ohjelman tekijän on vain tarjottava mahdollisuus käyttäjälle korvata tuo kirjasto esimerkiksi sen toisella versiolla(tosin oikeellista toimintaa ei tarvi taata jos kirjaston uuden version toiminnassa on jotain eroja aiempaan). Eli kirjasto ei saa olla sekoittuneena omaan suljettuna pitämääsi koodiin, vaan koodisi on käytännössä esimerkiksi linkityttävä dynaamisesti tuohon kirjaston koodiin, jolloin kirjaston lähdekoodista generoidut binäärit on vaihdettavissa koska ne pysyvät erillään omasta lähdekoodistasi generoituvaan binääriin. Toki tuossa silloin selvästi näkyy mitä kirjastoja koodisi hyödyntää. Vastaavasti myöskään kirjaston komponenttien koodiin ei saa tehdä mitään muutoksia, vaan muutokset on julkaistava avoimesti mikäli näin tekee. Jos kirjastossa on palikka jolla saa lisättyä napin käyttöliittymään, mutta haluat muuttaa napin muotoilua tavalla, jota kirjaston palikka ei salli suoraan vaan joudut muokkaamaan kirjaston palikan lähdekoodia, niin muutokset on julkaistava.
LTS julkaisujen rajoittamista isompi muutos on tämä huhtikuun “koronamuutos”, eli päivitysten julkaiseminen avoimena lykättäisiin tuohon viimeiseen mahdolliseen hetkeen, eli 12kk päähän. Käytännössä tuo tekisi avoimesta Qt:sta hyödyttömän tietyissä paikoissa, koska bugit korjautuisivat noin valtavalla viiveellä. Kyse on siis Tästä KDE -linuxin postituslistalla keskustellusta asiasta, jossa KDE Free Qt Foundationin hallituksen jäsen Olaf kertoi Qt:n informoineen harkinneensa “…about restricting ALL Qt releases to paid licence holders…”
Hyvänä esimerkkina ylläolevaan viestiini liittyen… onhan tämä uutinen toki relevantti mutta ehkä sitten olisi hyvä pohtia mikä on vaikutus QT:n liiketoimintaan jos autoissa siirryttäisiin takaisin pois näistä keskikonsolin kosketusnäytöistä.
Sijoittajana sitä helposti hukkuu informaatiotulvaan eikä sitten enää erota isoa kuvaa sieltä detaljien joukosta
Avoimien lähdekoodien kaupallistaminen on aina kyseenalaista ja päättyy useimmiten tämän tyyppisiin “sotkuihin”. Ihmiset, jotka osallistuu koodien kehitystyöhön ovat usein hyvin periaatteellisia ja tekevät valtavia työmääriä juuri tuon “elämänkatsomuksen” ja yhteisöllisyyden vuoksi. Yrityksille on tietysti iso houkutus päästä hyödyntämään tuollaista kehitystyötä. Enkä nyt ota tässä suoraan kantaa tähän QT:n tapaukseen, kun en tunne taustoja niin tarkasti tämän lähdekoodin osalta.
QT:n näkökulmasta on tietysti heidän mielestään väärin, että heidän kehitystyötään voidaan hyödyntää ilmaiseksi. Tämähän on kuitenkin koko yhtiön ydinjuttu. Taiteilu vapaan ja maksullisen käytön välillä on vaikeaa pidemmällä aikavälillä. Tuollaiset 12kk viivästykset on luonnollisesti keinoja hallita tätä kisailua. Suurinta osaa QT:n asiakkaista tai maksullista tuotetta hyödyntävistä kehitystaloista/konsulteista asian periaatteellisuus ei varmasti haittaa. Jotenkin kuitenkin vaikuttaa, että asiaa ei ole onnistuttu täysin ratkaisemaan, jotta tämän ympärillä oleva keskustelu päättyisi. Ei varmasti ole QT:llekaan toivottavaa.
Tämän ajan ohjelmistokehitys nojaa monessa mielessä vapaasti käytettäviin koodiosuuksiin. Niiden kaupallisessa käytössä joutuu kuitenkin olemaan tarkkana, koska jos niiden lisenssiehtoja on rikkonut ja se huomataan jälkikäteen, vuosien saatossa kertyneet käyttörikkeet voivat olla todella isoja taloudellisessa mielessä ja kaataa softataloja.
Ettei olisi taaleritehdas mikro markka -rahasto, joka palautettiin tänään soft closed-tilaan. Kiinnostus oli suurta uusien merkintöjen avauduttua äskettäin.
Mä voin yrittää ekana, mutta kieltämättä Qt on sen verran vaikeatajuinen että varmasti saat niin monta vastausta kuin on vastaajaa
Okei mun yritys: Jos uskot, että graafisten käyttöliittymien määrä lisääntyy maailmassa räjähdysmäisesti kun jokaiseen hiluvimpeliin autoista kahvinkeittimiin tulee näyttöjä, Qt on hyvä tapa osallistua tähän trendiin. Qt mahdollistaa tehokkaammin softan tekemisen näihin käyttöliittymiin.
Koska Qt:lla on jo näyttöjä sen kasvustrategian toimivuudesta, osakkeen arvostus on kohonnut viime vuosina. Jos uskot yhtiön tavoitteisiin 2025, pitäisi tuotto-odotuksen olla edelleen vähintään tyydyttävä, riippuen toki omasta nälän määrästä.
Kiitos vastauksesta, jotenkin näin minä tämän keissin itsellekkin perustelin. Harmillisen myöhään tähän herännyt. No, jos ei tähän junaan ehtinyt, niin uusia lähtöjä tulee aina. Karjavaunun biletin voisin silti vielä ostaa!
