Usa rahasto on turha ja saa aikaan vain USA ylipainon, mutta jos tuo on reilusti voitolla, niin veron maksuakin välttelisin.
Jos et muuten käy arvo-osuustilillä kauppaa, niin kannattaa hyödyntää alle tonnin veroton myynti vuosittain
Kiitos, näin itsekkin ajattelin, mutta on hyvä saada varmistusta kokeneemmilta sijoittajilta.
Täällä aika paljon ollut positiivista puhetta ETF:stä jonka ticker SPYY. Ja ihan aiheesta; hyvä hajautus, matalat kulut, youNameIt. Mutta eihän tuota näytä Nordnet:n ETF-kk-säästämiseen saavan mukaan, joten enkö vaan osaa vai onko täällä niin paljo porukkaa ketkä tuota ostelee muista pankeista tosiaan? Eli IUSQ mielestäni halvin ja “paras” jos Nordnet:llä menee.
Tätä on nonneroille suositeltu. Kuuluu kuukausisäästettäviin
SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet
Tuon tickeri on SPYI ja kuuluu kuukausisäästämisen piiriin Nordnetillä
US asset manager Dimensional Fund Advisors has begun recruiting UCITS ETF specialists ahead of its European ETF debut.
Moi!
Aloitteleva sijoittaja kyselee neuvoja viisaammilta, mulla on ollut nyt vähän aikaa 400-500e/kk kuukausisäästäminen OP-maailma indeksissä ja sitten mulla on myös pieni osakesalkku. Aloin miettimään, että onko järkeä jakaa tätä esim. Nordnetin kuukausisäästämisen kanssa niin, että laittaa esim. SPYI tai sitten laittaa suoraan Nordnetista Storebrand All Countries rahastoon. Onko tämä ihan turhaa hajauttamista vai ei? Varmaan 250e molempiin jolloin kuukausisäästämisen palvelumaksu olisi sen 1% eli 2,5e/kk ja mahdollisesti voisi lisätä SPYI lisäksi myös muita ETF:iä pienemmällä painolla.
Hyvin päällekkäisistä rahastoista on kyse. Eli jos ajattelit lisätä SPYI:n valikoimiin, niin itse ehkä laittaisin sitten kaiken sinne, ja keskeyttäisin säästöt OP-Maailma Indeksiin. SPYI kuitenkin kuluiltaan halvempi (tosin bonukset voivat keikauttaa).
Ja toisaalta, et saa mitään valtavaa lisäarvoa sille, että sijoitat muualle kuin OP-Maailma Indeksiin. Se on ihan hyvä rahasto varsinkin jos saat bonarit hyödynnettyä. SPYIlä hajautus laajenee jonkin verran.
Kahteen samanlaiseen maailmarahastoon hajauttamisesta ei ole juuri hyötyä. Yksi riittää, vaikka nuo hiukan eri tavalla sijoittavatkin (SPYI:ssä mukana kehittyneet, kehittyvät ja small capit, OP:ssa vain kehittyneet).
Paapaa vastasi hyvin, samoilla linjoilla itsekin nykyään. SPYI on murto-osa salkun koosta mutta näin jälkeenpäin ajateltuna (jälkiviisaus helppoa) painotuksen olisi pitänyt olla toisin päin.
Toki suorat osake sijoitukset on kasvaneet osingoista, ostoista ja myynneistä, joten itse veivaamalla saanut jonkinlaista tuottoa mutta siihen työmäärään (kurssien seuraaminen, valintojen miettiminen jne.) nähden kohtalaisen kehnosti mennyt.
Jos valitset matalakuluisen ETF:n tai rahaston niin pitemmällä ajan jaksolla todennäköisesti parempi tuotto, toki jos sattuu valitsemaan hyvät osakkeet (tuurilla tai taidoilla) niin voittaa kyllä indeksin.
Suorilla osake sijoituksilla voi sitten hakea “jännitystä” tai ottaa näkemystä. Se on miten itse haluaa tehdä, pääasia että aloittaa ees jonkinmuotoisen säästämisen/sijoittamisen.
Kysymys: Kuinka suuret indeksirahastot toimivat tilanteissa, joissa yksi rajallinen markkina menee kiinni? Lähinnä mietin että onko laajan altistusten ETF:issä/rahastoissa sellaista riskiä että koko tuote menee hetkellisesti epälikvidiksi kun joudutaan selvittelemään jonkun reunamarkkinan kiinnimenoa? Esim. jos Kiina päättää kansallistaa pörssinsä niin kuinka se heijastuisi SPYI:ssä, jossa on Kiina-altistusta? Varmaan venäjän kanssa tätä joku on joutunut jo pohtimaankin jossain frontier-rahastossa.
Ei Venäjän tapauksessa ollut tietääkseni keskeytyksiä edes kehittyvien maiden rahastoissa.
Tuolla on kuvattu miten homma eteni, kun Blackrock sulki Venäjän ja Itä-Euroopan etf:nsä hyökkäyksen jälkeen. Tuo on varmaan se pahin skenaario.
Update on the Russia-Ukraine crisis | iShares - BlackRock
Tein tylsyyksissäni pienen kokeilun ja Nordnetissa alkaa olla hyvä valikoima vipu ETF:iä tarjolla. Keltaisella merkityt shorttipuolen tuotteita.
edit. lisää
Ainakaan sijoitusvakuutukseen ei saanut eilen mitään vivutettuja stoxxeja ja daxeja ostaa. Ei mene pyyntö läpi.
18MF on kelvannut jo tovin.
No ainakin minä juuri sain LYMZ:lle toimeksiannon asetettua kuten kuva osoittaa. LYY8, DEL2 puuttui KID, niin nuita ei saanut. DBPE näyttäisi myös onnistuvan edellä mainittujen lisäksi, jos välttämättä daxin haluaa, mutta tuo on kallis 1,04%
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-06-25-eksoottiset-maat-phoebus-porssiin/
Anders Oldenburgin blogissa käsitellään mm. ETF:iä.
Hei, toivottavasti meni ETF-aloittelijan kysymys oikeaan osioon. Tuoreimmassa Viisas Raha -lehdessä oli esitelty erilaisia ETF:iä ja näistä nousi esiin pari kiinnostavaa, mutta en ihan hahmota miten nämä toimivat.
Jos ETF on tuotto-osuudella, niin maksetaanko silloin aina vain vuoden tuotto kerran vuodessa ulos vai erääntyykö koko sijoitus ja pitää tehdä koko sijoitetulle pääomalle aina vuosittain uusi sijoitus?
Olen tällä hetkellä sijoittanut enimmäkseen vain suoriin osakesijoituksiin saadakseni osinkojen kautta tasaista kassavirtaa, mutta en ollut tajunnut, että tällaisilla tuotteilla voisi myös luoda kassavirtaa huomattavasti paremmalla hajautuksella. Tiedän kasvuosuuden olevan tuottopotentiaaliltaan parempi, mutta kun itse sijoitan yhtiön kautta ja voin yrityksen tuotot maksaa palkkana ulos, niin kuvio ei ole verotuksellisesti ihan niin huono tuotto-odotuksessakaan.
Jos on vinkata riski-tuotto-suhteeltaan hyviä ETF:iä mitkä maksavat tuottoa ulos, niin ideoita otetaan mielellään vastaan.
Muutoin totean vain, että tuotto-ETF:t ovat verotuksellisesi huonoja. Koko tuotto on pääomaverotettavaa tuloa - vaikka tuotto olisi osingoista kertynyttä. Eli kasvuosuudet tulevat kyllä huomattavasti edullisemmaksi. Kannattaa sijoittaa kasvuversioon, jos vain sellainen on tarjolla (ei aina ole) - siinäki tapauksessa että haluaa säännöllistä rahavirtaa ja myy vuosittain sen tuoton verran niitä. Tulee myyminen aina halvemmaksi.
Jos puhutaan kokonaistuotosta niin sillion ETF kurssinousu on 11,5% ja osinko 2% joka tekee yhteensä 13,5% tuoton. Kurssinousu on mikä määräytyy hiinnaksi pörssissä eli löytyy ostaja ja myyjä. Kurssihan voi tippua kanssa, tässä tapauksessa ETF ei ole taskullasi vaatimassa lisää rahaa.
High Yield korkorahasto sijoittaa korkeanriskiluokituksen yrityslainoihin. Suomessa puhutaan usein “roskalainoista”. Roskalaina on mielestäni halventava nimitys, mutta käytännössä on siis yritykset, jotka ei ole luottoluokittajien mukaan parasta A-ryhmää. Salkku hyvin hajautettu eli siinä useitra yrityksiä ja ne yleensä haluavat hoitaa lainansa, jotta toiminta jatkuu normaalisti ja lainaa saadaan jatkossa. Näillä on karvioitu sitten olevan suurempi mahdollisuus joutua maksuvaikeuksiin ja jättää laina tai korkoja maksamatta. Eli jos tulevina vuosina tulee lama niin tässä suurempi mahdollisuus olla yritys, jolta A) Ei saada rahoja aikaan b) Voi saada laina saamatta takaisin(vaikka korot maksettu) tai saadaan osa siitä.
Markkinakokrojen lasku yleenä laskee uusien lainojen korkoja jolloin vanhoista paremmalla korolla lasketuiden lainojen arvo nousee eli markkina korkojen lasku pitäisi nostaa arvostusta. Mutta jos yrityksen luottoluokitus tai kelpoisuus laskee niin näin välttämättä käy.
ETF on julkaistu 2022 eli on kohtuullisen tuore.
Tuotto osuuden maksu tapahtuu aina ETF:n FACT Sheetissä ilmoitetulla tajuudella. Tuo iShares High Yield maksaa tuoton/osingon kaksi kertaa vuodessa.Sijoitus ei eräänny vaan ETF on ostanut sovitusti lainoja “korin lainoja”. Koria sitten myydään pörssissä kuten jonkun yhtiön vaikkapa nyt Sammon osaketta. Kun lainat siellä erääntyy ne maksetaan “koriin” ja salkun hoitaja ostaa rahoilla uusia saman lainaluokan lainoja.
Määräytyykö tuo 2% osinko sitten aina sen hetkisen kurssin mukaan?
En oikein saa kiinni tästä verohyödystä kasvu ja tuotto-osuuksien välillä mun tapauksessa. Jos ostan ETF:ää 10000 eurolla ja vuoden päästä se on tuottanut 10%, niin eikö tuottoa ole sama verotettava 1000e tuli se tilille sitten osinkona tai vuosittaisella myynnillä?
Tiedän tekeväni tässä ajatteluvirheen, kun olen niin fiksaantunut vuosittaisen kassavirran kohottamiseen, että olen sen vuoksi valmis jopa uhraamaan tuottopotentiaalia. Mun sijoittamisen tarkoitus on se, että voin joku päivä halutessani jäädä vapaaherraksi elelemään salkun tuotoilla, ja mulle on huomattavasti motivoivampaa nähdä vuosittaisen kassavirran kasvu konkreettisesti. Haluan myös päästä vuosittain hyödyntämään sijoitusyhtiön kautta osinkojen verotehokkaasti nostamista palkkana (ei muita verotettavia ansiotuloja).
Nyt kun vastuita ja varallisuutta on kertynyt jo jonkin verran, niin huomaan itsessäni kasvavaa halua “turvata” hieman selustaa ja hajauttaa riskiä. Tämän takia olen alkanut pohtimaan erilaisia tapoja tehdä lisäsijoitukset hajautetummin niin että kuitenkin saisi edelleen reaalista kassavirtaa kasvatettua. Tällä hetkellä todella isolla painolla Hesulin suorissa osakesijoituksissa, niin jotkut korkorahastot tai osinkoaristokraatteihin sijoittaminen 5-8% tuotolla kuulostaa houkuttelevalta.
2% laskettu jakamalla ulos jaettavan tuoton (eli osinkojen) määrä sen hetkisellä kurssitasolla.
Jos tiivistän, niin myyntivoittovero on aina kevyempää kuin osinkojen verotus tai tässä ETF:n tuottojen verotus. (AOT:llä, unohdetaan OST).
Eli jos sulla on tuotto-ETF, ja se 10000e potti kasvaa vaikka 12000 euroon jonka jälkeen siitä irtoaa 1000e tuotto, jolloin arvo on 11k ja saat käteen 1000e miinus 300e veroja (1000e * 0.3).
Jos se olisi kasvu-ETF, se myös nousisi 12k euroon, jonka jälkeen myisitkin sitä 1000 eurolla, jolloin arvo olisi 11k, mutta käteen saisitkin 950e (30% vero 167e tuotosta).
Eli kasvuosuuksien verotus on kevyempää kun teet itse sen kassavirran. Syy on yksinkertainen: vero ei kohdistu koko saatavaan rahamäärään, vaan paljon pienempään osaan kuin osingoissa tai ETF-tuotossa. En ota kantaa yrityksen verotukseen.
