Elovena on suomalaiseksi hyvin vahva brändi ja sen vahvuus on toivottavasti juuri hintapreemiossa eikä edullisuudessa.
Mainonnassakaan keskiössä ei ole nyt loven (pun intended) tekeminen lompakkoon. Varsinkaan nyt juhlavuotena, mikä intuitiivisesti saattaa jopa löysyttää kuluttajan kukkaron nyörejä. 100 vuotta on kuitenkin pitkä ja pienen juhlimisen arvoinen suoritus.
Hauskasti vaikkapa Kamuxilla hyvin mennessä analysoitiin mainoksien toteutusta ja näkyvyyttä ja fiilisteltiin liikkeiden värejä ohi ajaessa. Nyt kun kaikki on päin ruostetta, tuskastellaan kun autot ovat huonosti hinnoiteltuja ja rahoitusviritelmätkään eivät pelasta turmiolta.
Raisio toivottavasti on sijoittajasentimentiltään ja toteutukseltaankin tänä vuonna lähempänä Harviaa jossa fiilistellään vielä vähän instagramkuvia ja näkyvyyttä eikä kauhistella miten paljon kilpailijoita kalliimpia kivipeltipönttöjä ne hölmöt tekee (En ole hetkeen seurannut Harvia-ketjua, niin tämä voi olla jo vanhentunut kyllä )
Hyvä kysymys, mutta ei ole minulla hyvää vastausta. Näkyi olevan yleensä aika vähävaihtoiselle Raisiolle useitta epätyypillisiä isoja kauppoja, kokoluokassa 30000-60000 kpl. Sentään sen voi vielä lisätä että tuollaista kurssinousua en kyllä muista Raision kohdalla olleen. Ehkä enintään silloin kun hypetettiin ihmerehusta, jonka piti muuttaa karjatalouden reunaehtoja.
Omalta kohdalta turhaa arvailua mutta jospa Raisio löytänyt jotain ostettavaa. Ja hyväksi kaupaksi toteutuessaan joku todennut kun on valmis ostamaan osakkeita isolla nousuprosentilla. Näissä kuitenkin tieto leviää pieneen piiriin ensin.
Katsoin, että tätä aihetta on sivuttu aiemminkin, mutta minusta on hiukan “hyvesignaloinnin” tyyppistä markkinointia kun tuotteita markkinoidaan terveydellä, mutta sokeria on niin paljon, että diabeteshan näistä tuotteista tulee jos syö.
Lueskelin taas tuoteselosteita ja esimerkiksi uudessa Elovena Iso kaurapatukan paino on 48g ja sokeria lähes 10g. Tämä ei ole “yksittäistapaus” vaan sokeria ei tunnuta säästelleen oikein missään tuotteessa.
Onko niin, etten vain osaa tulkita ravintosisältöä tai että kyse olisi jostain vähemmän prosessoidusta “terveellisemmästä” sokerista vai ovatko Raision, etenkin Elovena tuotteet todellisia diabetespommeja?
Näin sioittajana miettii, kuinka tärkeää on kuluttajien luottamus. Siihen, että tuotteet jää hyllyyn ei vaadita kuin yksi Ylen MOT ohjelma harhaanjohtavista terveysväitteistä, jossa Raisio olisi mukana.
Kysehän on paljolti, että mihin vertaa. “Elovena tummasuklaa pehmä kaurapatukassa” on 18% sokereita (tämä taitaa olla Elovena patukoiden pääasiallinen määrä) ja “Elovena 100% kauraa välipalakeksi mustikka&valkosuklaa” sisältää 13% sokereita. Viimeisempää näistä mainostetaan Keskon sivuilla seuraavasti: “Runsaskuituinen keksi sisältää 30% vähemmän sokeria kuin välipalakeksit keskimäärin.”
Jos verrataan muihin patukoihin niin karkki-/suklaapatukoissa sokerin määrä taitaa liikkua siellä 50%. Tyypilliset kansainvälisten talojen välipalapatukat (Nestle,Alpen,Corny jne.) taitavat olla jotain 25%. Esimerkiksi Piltti patukassa (Nestle) on 35% sokeria! Tietysti täysin sokerittomiakin vaihtoehtoja löytyy proteiinipatukka hyllystä, mutta nekin on tietysti makeutettu makeutusaineilla.
Jos tarkastellaan ravintosisältöä myös muilta osin, niin Elovena patukat ovat täysin ylivertaisia rasvan ja kuidun osalta, jos vertaa verrokkituotteisiin. Kovien rasvojen määrä on kilpailevissa patukoissa moninkertainen ja kuituja niistä ei saa juurikaan.
Tässä mielessä voisi todeta Elovena patukoiden olevan terveellinen vaihtoehto muihin markkinoilla oleviin välipalapatukoihin. Tietysti kaikista terveellisin vaihtoehto on olla syömättä patukoita ylipäätään ja keskittyä ainoastaan kaurapuuroon sekä marjoihin/hedelmiin. Todennäköisesti kaikki kuluttajat eivät kuitenkaan ole siirtymässä pelkkään kaurapuuroon makutottumuksista ja arjen kiireistä johtuen.
Hyvin analysoitu! Itsellä ei ole kompetenssia arvioida ravintokysymyksiä näiltä(kään) osin.
Suhteellisesti tuo sokerin määrä on vähäinen, mutta absoluuttisesti sokerin määrä kuulostaa näin maallikolle melko suurelta määrältä. En tiedä, kuinka vaarallista nuo sokerimäärät ovat, mutta itselle on porautunut päähän ajatus, että prosessoitu sokeri on myrkkyä, jota pitäisi välttää viimeiseen asti hampaiden ja yleisesti terveyden nimissä. Tosin tämä mielikuva voinee johtua juuri siitä, että olen maallikko, enkä alan edes alkeellinen asiantuntija.
Kuitenkin toivoisi, että sokeri saataisiin korvattua jollain sellaisella makeutusaineella, joka ei olisi terveydelle muutoin vahingoksi, mausta tinkimättä. Ehkä tähänkin löytyy joskus joku innovaatio Raision tuotekehityksessä.
Terveellisyys ja siihen liittyvät väitteet ovat melko herkkiä ja luottamuksen palauttaminen on kallista, jos sen joskus menettää. Terveellisyys on käsittääkseni Raisiolla se keihäänkärki, jolla pyritään saamaan astetta paremmat marginaalit. Tässä myös näyttää toistaiseksi onnistuneen kun katselee lukuja.
@Karo_Hamalainen:n tentissä oli Raision toimitusjohtaja Pasi Flinkman.
Raisio on suomalaiseksi elintarvikeyhtiöksi poikkeuksellisen kansainvälinen: kuluttajabrändätystä myynnistä puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.
Raision kansainvälisyys on käytännössä Benecolia, jolla on vahva asema Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta Raisiolla on kova hinku viedä myös kauran terveellisyysviesti ja Elovena-brändi ulkomaille.
Pasi Flinkman aloitti Raision toimitusjohtajana vuosi sitten ja on pannut tuulemaan. Uusi, Benecoliin ja Elovenaan keskittyvä strategia puhkuu kasvuhaluja. Kasvua haetaan myös yritysostoilla, joissa Raision historia ei tosin ole erityisen rohkaiseva.
*Vahva tase suo mahdollisuudet suureenkin kauppaan, ja toisaalta viime vuosina hiljaisena olleen irtautumismarkkinan vuoksi esimerkiksi pääomasijoittajilla on taskut täynnä kohteita, joita ne pyrkivät eroon. Aikataulusta Flinkman ei lupaa mitään. *
”Haluamme tehdä järkeviä diilejä, arvoa luovia kauppoja sen sijaan että haluaisimme saada äkkiä jotain aikaiseksi", hän sanoo.
)
