Reka Industrial - Tolkuton kassa ja kumia maailmalle

Viime vuosien tilaustiedotteiden osalta pienimmät ovat olleet luokkaa 7 MEUR, kun pikaisesti katsoin muistiinpanoja. Tuo antanee siis osviittaa sen suhteen ja näin ollen esim. yksittäiset tuulivoimaprojektin tilaukset eivät ylittäisi tiedotekynnystä. Toki on mahdollista, että suurempia tilauksia saadaan samassa nipussa ja sitten niitä yhdistellen ylitetään tiedotekynnys. Tätähän on joskus tapahtunut, kun yhtiö on tiedottanut useista sopimuksista (nimenomaan monikossa).

2 tykkäystä

Pian alkaa yhtiökokous: 8.4.2021 klo 14.00
Jos joku mukana, jakakaa kuulumisia :slight_smile: Korjaus: Kutsu Reka Industrial Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen | Neo Industrial

Yhtiökokouksen päätökset täällä: Reka Industrial Oyj: Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Kiinnostava uusi hallituksen jäsen!

“Varsinainen yhtiökokous vahvisti osakkeenomistajien ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valitaan Leena Saarinen”

Saarinen on muuan Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016.

Tästä samanlaista viivaa kuin Qt vuodesta 2016 eteenpäin? :smiley:

Onnisella (Kesko) käydessä huomasin lapun, jossa kehotettiin ostamaan kaapelia (Reka) nyt kampanjasta, ennen kuin kaapelien hinnat nousee.
Kuparin hinta näyttääkin olevan aika korkealla.
Vaikuttaako kuparin hinnan muutokset käytännössä paljonkaan Rekan bisnekseen? Hinta saadaan siirrettyä tuotteeseen ja kun kate on todennäköisesti prosenteissa sama, eikö Rekalle jäävä euromääräinen kate ole tällöin enemmän kuin aiemmin (kate e/m)?

Sähköasentajana täytyy kyllä sanoa, että Rekan kaapeleille (ainakaan Mmj-kaapeleissa) eivät halvemmat kilpailijat pärjää kuorittavuudessa .

2 tykkäystä

Kyllä keskeisten metallien eli kuparin ja alumiinin hinnanmuutos vaikuttaa, mutta toki riippuu muutoksen voimakkuudesta. Voit lukea laajasta raportista, mitä vuosina 2017-2018 seurasi metallien voimakkaasta hinnannoususta.

Lyhyesti: metallien hinnan nousu vaikuttaa varastojen arvon kautta eli heijastuu lyhyellä tähtäimellä positiivisesti tulokseen kun metallien hinnat lähtee nousuun ja vastaavasti hintojen laskiessa vaikutus on negatiivinen. Katteeseen sitten vaikuttaa tyypillisesti sitä kautta, että hinnat ei yleensä tuppaa nousta aivan samaa tahtia eli kyllä se nouseva metallin hinta nakertaa sitä katetta. Tässäkin toki vaikuttaa nousun voimakkuus. Ulkoapäin raportoitujen numeroiden kautta näiden vaikutuksien tarkka arviointi on kuitenkin hyvin hankalaa tai no käytännössä mahdotonta.

e. ja lisäyksenä vielä se, että olen itsekin ymmärtänyt, että laatu eli esim kuorittavuus on parempaa näissä Rekan kaapeleissa. Hyvä että vahvistit asiantuntijan näkemyksellä :+1:

3 tykkäystä

En osaa arvioida taloudellista merkitystä, mutta tämän uutisen (https://www.eltelnetworks.com/fi/suomi/uutiset/reka-ja-eltel-kehittivat-sovelluksen-kaapelikelojen-tehokkaaseen-hallintaan) perusteella Reka ja Eltel tekevät yhteistyötä (tosin esim Voimatelille Reka toimittaa kaapeleita, mutta on vain yksi toimittajista) ja taasen tämän uutisen perusteella Eltel asentaa kohta kosolti kaapelia: Eltel ja Metsä Fibre ovat allekirjoittaneet sopimuksen voimajohdon rakentamisesta Kemin uudelle biotuotetehtaalle | Kauppalehti :slight_smile:

Osaako Petri arvioida paremmin menikö tämä liian pienten asioiden ja arvailuiden äärelle.

Mun mielestä ollaan oikeiden asioiden äärellä. Mielestäni on perusteltua olettaa, että Eltel on suurena toimijana yks Rekan asiakkaista ja siten niiden rakennusaktiviteetti toimii indikaattorina kaapelin kysynnälle. Mielestäni tämmöisissä uutisissa on kuitenkin keskeistä, että aina suhteuttaa uutisen arvon/koon kokonaiskuvaan. Tuollainen yksittäinen tilaus on tilauksena suurehko, mutta ei olisi esim mikään game changer Rekan vuositason tuloksen kannalta. Mikäli näitä tulisi sitten useita (puhumattakaan usealta toimijalta) niin puhuttais jo sellaisesta, mikä varmasti näkyy tuloksessa ja koko markkinassa. Toki pitää myös muistaa, että emme varmaksi tiedä keneltä se kaapeli tulee vaikka hyviä arvioita voidaan tehdä.

Mutta all in all eri lähteistä yhtiön mahdollisiin kehityssuuntiin linkittyvien uutisten kokoominen ja arviointi osana kokonaisuutta on nimenomaan yhtiöanalyysiä :+1:

1 tykkäys

Torstain katsauksen ennakkoa. Kiinnostaa ennen kaikkea kassavirta / velkamäärän kanssa pärjääminen sekä sitten tilauskanta. Kuinka paljon uutta tilausta kaapelipuolella. Toki tuloskin kiinnostaa. Että jos ei olisi tappiolla niin kelpaisi tässä vaiheessa. Uusien autojen myynti elpyy maailmalla (ei lähdettä eikä varmaa faktaa nyt), ehkä täten rekkojenkin joten voisiko mm sitä kautta olla kumipuolella kuitenkin yllätysmahdollisuus…

1 tykkäys

Itse itseni kanssa jutellen: kyllä nousuvireen perusteella moni muukin ennakoi käänteen onnistumista. Alle neljän euron ei ole nyt enää tarjolla :blush:

Noniin, lupaava otsikko! :+1: Ja kyllä sisältökin vastaa otsikkoa. Hienoa! Erilaisia epävarmuustekijöitä on toki vielä, myös koronan aiheuttamaa. Raaka-aineiden hintojen ja saatavuuden haasteet taitaa olla joka firman katsauksissa tällä hetkellä.

Mielestäni homma etenee oikeaan suuntaan todella lupaavasti, mutta saattoipa jäädä amatööriltä jotakin huomaamatta? Odotan innolla analyytikon valistunutta kommenttia. :blush:

Kyllähän tuo jatkaa hyvään suuntaan menemistä, kuten on mielestäni varsin perusteltua odottaakin. “sähköbuumin” myötä latausverkkojen ja ylipäänsä kaikenlaisten kaapeleiden kysyntä jatkaa varmasti vahvaa kasvuaan ja tässä samalla myös Rekan on helppo kasvaa markkinan mukana. Inderes odotti liikevaihtoon 15% kasvua, mutta tulikin 38%. Käyttökate ylitti 40% inderesin ennusteen ja liiketulos vielä enemmän. Saa pysyä edelleen omassa salkussa Enersensen kaverina. Vinkkinä, että Enersensessä alkaa taas RSI lähenemään ostolukemia ja edellisestä piikistä tultu alas yli 20%, myös 50 päivän liukuva alkaa kohta antamaan tukea.

2 tykkäystä

Täällä jo odotettiinkin kommentteja. Rappari on nyt ulkona ja yritän huomenna tiivistää omaa näkemystä tänne, jos kaikki ei näe raporttia. Sen verran pitkäksi venähti lopulta tää päivä, että nyt ei enää jaksa kirjoittaa jäsenneltyjä ajatuksia :grinning:

1 tykkäys

Kiitos kattavasta raportista! Kuinka isoilla painoarvoilla painottaisit arvoajureiden vs riskitekijöiden pointteja? Esim jos kaapeleiden kysyntä säilyy vahvana/kiihtyy, jossakin vaiheessa se näkyy merkittävästi kassavirrassa ja rahoituskulut ei ole enää ongelma. Päinvastainen worst case scenario lienee että myynti ei kulje ja velat kaatuu niskaan🤔

1 tykkäys

Siltä varalta ettei kaikki näe raporttia niin tuloksen osalta sen verran, että käyttökatetasolla tulos ylitti odotukset luokkaa 0,8 MEUR, mikä vastaa metallien hintojen nousun aiheuttamia tuottoja. Tämä on siis tavallaan vaan kirjanpidollinen voitto eli tästä voitosta ei tule yhtiölle kassavirtaa. Käytännössä kun metallin hinta nousee niin se laitetaan hintaan, mutta sama vaikutus menee Rekan ostohintaan jolloin lopputulema +/- 0. Toki nämä ei aivan synkassa mene ajoituksellisesti, mutta tässä vähän yksinkertaistin, jotta ymmärrätte pointin.

Mitä tulee tuohon riskien ja arvoajurien painottamiseen niin en näe, että tuo velkaantumiseen liittyvä riski hevillä helpottuu. Tämä sen takia, että nykyisillä ennusteilla kassavirta ei riitä juurikaan lyhentämään velkoja ja liikevaihdon ja tuloksen osalta odotukset ovat melko korkealla tasolla. Käsittääkseni esim. tuo vuoden 2017 liikevaihtotaso saavutettiin aikalailla täydellä kapasiteetilla ja silloin oltiin 111 MEUR:ssa. Nyt odotukset toki korkeammalla, mutta siellä ajureina Kumitoimialan tuoma liikevaihdon kasvu ja tuulivoima-investointi. Mutta merkittävästi suurempaa liikevaihtotasoa ja tulostasoa ei mielestäni nykyisellä koneistolla voi odottaa.

Historiallisesti yhtiön kassavirta ei ole vastannut operatiivista tulosta vaan on ollut sitä pienempi, mutta teen nyt yksinkertaistuksen vuoksi olettaman, että käyttökatteen ennusteeni vastaisi tälle vuodelle liiketoiminnan rahavirtaa. Etenkin nyt metallien hintojen noustua tuo käyttökate inflatoituu ja todellinen kassavirta jäänee sen alle.

Käyttökatteen ennuste 2021 10,9 MEUR. Tämä tulee sisään, mutta rahavirtaa menee ulos 3 MEUR investointeihin (tämä on keskimääräinen investointitaso historiallisesti kaapelille ja kumille), sitten noin luokkaa 4 MEUR menee rahoituskustannuksiin eli korkoihin. Lisäksi 1,6 MEUR menee IFRS 16 vastuisiin eli vuokrien maksuun (tämä oli aikaisemmin tuloslaskelmassa eli pienensi käyttökatetta, säädöksen muutoksen takia se on nyt siirtynyt rahavirtalaskelmaan). Tämän lopputulemana ollaan reilussa 2 MEUR:ssa rahavirtaa eli saataisiin hieman lyhenneltyä velkoja. Toki tästä lähtee vielä pienempiä eriä kuten aikaisempien epäonnistuneiden sijoitusten takausvastuu (0,2 MEUR vuodessa) ja jotain verojakin maksellaan. Lisäksi tässä yksinkertaistetussa esimerkissäni en huomioi, että tänä vuonna liiketoiminta sitonee käyttöpääomaa minkä takia tuo käyttökate lienee selvästi todellista liiketoiminnan rahavirtaa suurempi. Lisäksi yhtiöhän tällä hetkellä investoi noita perustasoja enemmän, jolloin vapaa rahavirta painunee enemmän tänä vuonna ja velkaantuneisuus kasvaa tuolla jvk-lainan varastoidulla osuudella.

Summasummarum: korkeilla tulosodotuksilla ollaan tilanteessa, jossa velkatasoa ei päästä olennaisesti lyhentämään. Historiallisesti tuossa kysynnässä on ollut väliaikaisesti heikompia jaksoja, esim maakaapeloinnissa oli muutama välivuosi. Vaikka investointinäkymä on nyt hyvä niin en usko, että investointien määrä kehittyy jatkossakaan vakaana vaan tiettyä heilahtelua tullaan näkemään.

Olen tästä kassavirran riittämättömyys ongelmasta kirjoittanut jo pidempään. Alla kuvaajat, missä toisessa on viime vuosien vapaan rahavirran kehitys ja korollisen nettovelan kehitys. Kun vapaa rahavirta jää pakkaselle se on paikattava jostain → velkataso kasvaa. Pahoittelut huonosta grafiikasta, en nyt ehtinyt hiomaan :smiley:

4 tykkäystä

Olisi pari kommenttia/kyssäriä raportista täältä suunnalta:
Perustelet arvostusta heikolla kassavirralla ja raportissa on kassavirtalaskelma aina vuoteen 2030 asti, jossa kassavirran oletetaan koko ajan laskevan, olisikohan tuosta tuo liikevoiton yläpuolinen tuloslaskelma vielä saatavilla?

Liikevaihdon ennusteissa on vuosille 2022-2024 käytännössä nollakasvu, millaisiin makroennusteisiin tuo perustuu, kun tuntuu että “sähköistysbuumi” on varsin vahva ja varmasti lisää myös kaapeleiden menekkiä?
image

Onko tietoa millaisella käyttöasteella Rekan tehtaat pyörivät, eli jos kasvua tulee, niin kapasiteetin käyttöasteen parantaminen tulee usein aika hyvin läpi liikevoittoriville. Olisi kyllä mukava jos saisitte yhtiöstä jonkun videohaastatteluun kertomaan vähän millaisena yhtiö itse näkee tulevaisuuden, onko odotuksissa todellakin nollakasvu, koska silloin toki raportti olisi “looginen”. Tällä hetkellä Inderes-efekti ei näytä olevan kovin voimakas, kun kurssi ei reagoi uuteenkaan raporttiin mitenkään. Itse katselen vielä ainakin pari kvartaalia Rekan kyydissä ja jätän toistaiseksi myy-suosituksen omaan arvoonsa :wink:

Ja laitetaan nyt infoksi, että omassa salkussa Rekan paino on noin 2,5% eli ei itselläkään mikään järkähtämätön luotto yhtiöön ole.

E: tulihan sitä Inderes-efektiäkin, vaihto toki pientä ja laitojen spredikin välillä sen verran korkea, että muutos voi olla joskus 5% riippuen toteutuuko kauppa myynti vai ostolaidan mukaisena.
image

2 tykkäystä

Rekan kohdalla tuo kassavirtamalli on poikkeuksellisen kehno väline mm. tuon metallien hintojen nousun takia. Nyt tästä tilanteesta jos ekstrapoloi kasvua on sun ennusteeseen rakennettu sisään oletus siitä, että metallien hinnat pysyvät nykytasolla tai nousevat. Sitten kun se metallien hintojen nousu tulee myös tulokseen se tukee tuossa mallissa kassavirtaa jolloin yhtiön arvo kasvaa. Edellä esitellyistä syistä tuo ei kuitenkaan toteudu kassavirraksi ja siten malli vääristyy. Olen kuitenkin käyttänyt keskipitkän aikavälin kasvun ennusteina noin 2,5 % ennusteita ja pitkällä aikavälillä tyypillistä 2 %. Kassavirtamallille en kuitenkaan anna olennaista roolia Rekan kohdalla, koska se soveltuu todella kehnosti yhtiön arvonmäärittämiseen.

Tämä sama haaste on noissa vuosien 2022-2024 ennusteissa ja sovellan pohjaoletuksena vakaita metallien hintojen ennusteita. Tämä nykytasosta (spot-hinnasta) tehtävä vakaa ennustehan on tyypillistä raaka-aineille joiden ennustaminen on käytännössä mahdotonta. Mutta tästä samasta syystä tämmöisen yhtiön kohdalla ei voi mielestäni nojata kovin pitkän aikavälin ennusteisiin. Liikevaihtoa tärkeämpänä pidän sen arviointia, että mihin suuntaan tulos ja etenkin kassavirta voi tästä tasosta kehittyä ja mitkä sen ajurit ovat. Kasvuahan tulee toki mm. tuulivoimasta nyt lähivuosina, mutta sitten pitää huomioida, että maakaapeloinnin seuraava etappi eli 75 % vaatimustason aikaraja on vuosi 2023. Tällöin iso osa maakaapeloinneista lienee tehty ja silloin voisin kuvitella tulevan edellisen takarajan täyttymisen tapaan pientä laskua investoinneissa. Tukkukauppaa sitten isossa kuvassa heiluttaa varmasti rakentaminen ja teolliset investoinnit. Kumissa vastaavasti ajurina on raskaiden ajoneuvojen valmistajien ja konepajojen investointinäkymät, jotka tiedämme syklisiksi.

Käyttöasteita ei ole saatavilla, mutta käsittääkseni ne ovat suhteellisen korkeat. Tätä peilaan siis siihen, että vuonna 2017 ymmärsin, että se liikevaihtotaso oli karkeasti se mitä koneesta silloin pysty saamaan irti. Tarkkaa tietoa tästä ei kuitenkaan ole.

Ei takuulla ole yhtiön tavoitteena nollakasvu, mutta pitää eritellä volyymikasvu vs. metallien hintojen ajama kasvu, mitä avasinkin tuossa ylempänä. Toimituksien kasvua yhtiö varmasti tavoittelee molemmissa toimialoissa. Välitän toivomukset videohaastattelusta yhtiölle.

2 tykkäystä

Joo, en itsekään sinänsä pidä tuota metallien hinnoista aiheutuvaa liikevaihdon kasvua olennaisena tekijänä, koska vastaavasti se lisää myös materiaalikustannuksia. Hinnoittelusykleistä riippuen, myyntihinnat aina vähän laahaavat perässä, todennäköisemmin ostoissa taas vaikutus tulee nopeammin läpi. Korkeammat ostohinnat kasvattavat toki varastoa, mutta ei metallihintojen nousun lähtökohtaisesti pitäisi tuloutua käyttökatteena, ennen kuin tuotteet on myyty, koska vaihto-omaisuus arvostetaan alimman arvon periaatteella. Varasto toki kasvaa metallihintojen (ostohintojen) myötä, muttei sen ennen myymistä pitäisi katteessa näkyä. FIFOssakin toki erilaisia vaihtoehtoja, painotettu keskihinta ehkä yleisin, jolloin tuotteet on käytännössä aina ostohintaan varastossa. Toki myös varaston kiertonopeus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti eri tekijät tulee läpi. Suojausinstrumenttien osalta vaikutus tulee toki heti läpi, mutta “varsinaisen toiminnan” kate kyllä yleensä laahaa perässä. Inflatorisessa markkinassa hinnankorotuksia on oletettavasti helpompi saada läpi, joten tämä voi puolestaan auttaa parantamaan myyntikatetta.

Sähköautoistuminen ja sitä kautta latauspisteiden rakentaminen tukee varmasti kysyntää. Normaalitilanteessa esimerkiksi taloyhtiöt eivät juuri kaapelia tarvitse, mutta nyt meillä on tilanne, että lähestulkoon kaikissa yhtiöissä ainakin pohditaan latauspisteiden rakentamista ja lakikin velvoittaa niitä tekemään, jos yhtiössä tehdään jokin muu merkittävä korjaushanke. Eikä toki sovi unohtaa kotitalouksiakaan. Näin ollen näkisin itse kaapelimarkkinassa aika paljon kasvua seuraaville vuosille, koska tuo EV-kysyntä tulee käytännössä “normikysynnän” päälle. En nähnyt itse kuinka paljon Rekan myynnistä tulee kotimaasta ja paljonko muualta, mutta ilmeisesti investointivajetta on euroopassakin. Näin ollen itse näkisin tuon 2-2,5% kasvun aika vaatimattomaksi. (https://twitter.com/VAhoniemi/status/1379706967980134405)
Jos saat johdon haastatteluun, niin olisi kyllä plussaa. En tiedä koska olet itse viimeksi johdon kanssa jutellut, mutta toki tällaisten puheluiden referointi foorumille antaisi myös lisäarvoa. En halua, eikä tarkoitukseni ole vängätä, enkä itse ole kovinkaan hyvin perillä yhtiöstä tai toimialasta, mutta lähinnä tuo 2% kasvuoletus mietityttää. Itse en pitäisi mahdottomana 10% vuosittaista kasvua, edellyttää toki investointeja, mutta usein uudet koneet myös toimivat aikaisempia tehokkaammin. Enemmän ja vähemmän hihasta vedettyjä lukujahan nämä arvostuslaskelmat aina ovat, eikä mennyt kehitys ole tae tulevasta. Helpoimmin ennustettavaa businesta lienee Keskon ruokamyynti, mutta kuten on nähty, sekin voi yllättää :smiley:

1 tykkäys

Se mistä en pidä tässä on johdon verrattain pieni omistus. Vähän kun jos vielä innostun tankkaamaan niin on saman verran kun toimitusjohtajalla. :thinking: Herättää pientä epäluottamusta. Toisaalta siellä olla vaikka optiota tai muuta tulospalkkiota jolloin tämän hetkinen suora omistus ei niin merkkaa

1 tykkäys

Hallituksessa sentään lienee aika paljon osakeomistusta Reka Oy:n kautta. Industrialin toimari näyttää aloittaneen ihan vaan palkkajohtajana syksyllä 2019, joten tässä on vähän erilainen tilanne kuin monissa muissa. Itse en välttämättä pidä toimaria sen epäpätevämpänä ajamaan osakkeenomistajan etua, vaikkei suurta osakepossaa olisikaan. En tunne miestä, mutta ehkä ABB uralta nyt ei ole miljoonia jäänyt takataskuun, jolloin merkittävän osakeomistuksen hankkiminen olisi edellyttänyt tuntuvaa henkilökohtaista lainaa, enkä nyt ehkä itsekään ottaisi sellaista riskiä tässä yhtiössä. Myös Incapin osalta osa myös “kritisoinut” johdon vähäistä osakeomistusta, mutta tulisi aina ottaa huomioon se millä/milloin yrityksen johto on osakkeensa hankkinut.

1 tykkäys

Pätevää kommentointia :+1: Tuossa oikeestaan tulit tuossa ekassa kappaleessa selittäneeksi myös sen miksi Rekan kaapelibisneksen ennustaminen esim. kvartaalitasolla on hyvin haastavaa nykyisessä ympäristössä. :sweat_smile: Etenkin kun kevennetyn raportoinnin takia Q1 ja Q3-lukuja ei saada koko tuloslaskelman tasolla.

Tuohon voisi oikeastaan lisätä vielä ainakin sen, että hinnan korotuksia on näin ajatuksen tasolla varmaankin helpompi saada nousevassa markkinassa läpi, mutta sitten myös sen onnistuminen riippuu siitä mitä kilpailijat tekee. Joku iso peluri voi esim. himmailla korotusten kanssa voittaakseen markkinaosuutta. Jos on iso tekijä niin se että ottaa vähän takkiin, mutta samalla sotkee pienemmän kilpailijan palettia voi tukea omaa kokonaisasemaa.

Ymmärrän myös pointtisi tuosta kysynnän kasvusta. Samalla toki muistutan , että jos hinnat laskisi metallien hintojen seurauksena 5 % mutta volyymit 7,5 % niin ollaan 2,5 % kokonaiskasvussa. Lisäksi jos oletetaan nyt kapasiteetin käyttöasteen olevan korkealla niin kasvun saaminen vaatisi lisää tuotantokapasiteettia. Tuolla taseella on kuitenkin nykyisten tiedossa olevien investointien päälle vaikea nähdä olennaista investointikapasiteettia, vaikkakaan sellaiset kohtuulliset lisäkapan investoinnit ei tässä bisneksessä erittäin suuria investointeja edellytä.

En koe, että olet vängännyt. Asiallista keskusteluahan täällä on ollut ja erilaisia näkemyksiä saa esittää :+1:

Oon myös samaa mieltä, että vaikka johdon omistus on yleensä positiivista (etenkin jos sitä kasvatetaan) ei se mitenkään aukottomasti kerro tulevasta kehityksestä. Välillä näkee, että johdon ostoista/myynneistä tehdään heppoisin perustein johtopäätöksiä. Pörssissä on monia yhtiöitä, missä johto on tehnyt erinomaista työtä vailla olennaisia omistuksia.

2 tykkäystä