Safarilla norsujahdissa (Blogi)

Moi!
Tämä on henkilökohtainen sijoitusblogini, johon kirjoittelen epäsäännöllisesti erinäisiä ajatuksiani sijoittamisesta, osakkeista ja niihin liittyvistä asioista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

178 tykkäystä

Ennustaminen ja vuosi 2023

Ennustaminen on yksi sijoittajan tärkeimpiä taitoja, sillä tekemämme tuotot perustuvat pitkälti siihen mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten onnistuneen sijoituspäätöksen perustana on kykymme muodostaa linkki tulevaisuuden tuottojen ja nykytilanteen välille. Harva sijoittaja kuitenkaan tunnustautuu ennustajaksi ja sijoittajien keskuudessa levitetään aktiivisesti ajatusta, että tulevaisuutta ei pysty eikä kannata pyrkiä ennustamaan. Tämä on sinänsä hyvin ymmärrettävää, koska julkisesti ennustavien toimijoiden osumatarkkuus on yleisesti kovin huono, eikä useimpia ihmisiä ylipäätään houkuta ajatus aktiviteetista, missä pääsee olemaan hyvin näkyvästi ja usein väärässä.

Erityisesti asiantuntijoiden työssä ennustaminen on melkoisen epäkiitollista puuhaa, koska heidän työnsä arvo perustuu suurelta osin asiantuntijan omaan uskottavuuteen, jota pieleen menneet ennusteet nakertavat. Ihmisillä on harmillisen ikävä tapa käyttää menneisyyden toteutumattomia ennusteina verbaalisena lyömäaseena ennustajaa vastaan ja mitä enemmän ennuste menee metsään, sen kovempaa huudetaan ennustajan typeryydelle. Useimpina markkinavuosina ei muutenkaan tapahdu mitään erityistä ja siksi asiantuntijoiden on pääsääntöisesti järkevää tehdä puhtaan konservatiivinen ennuste siitä, että trendit eivät muutu, koska jos otat konsensuksen vastaisen mielipiteen ja mitään ei tapahdu, näytät erityisen hölmöltä. Toisaalta joskus markkinoilla tapahtuu maailmaa järisyttäviä muutoksia, mutta mikäli olet väärässä kaikkien muiden kanssa samaan aikaan voit aina vapautua vastuusta sanomalla maagiset taikasanat ”kukaan ei pystynyt ennustamaan tätä”. Näiden ilmiöiden vuoksi useimmat asiantuntijaennusteet ovat pitkälti lähihistoriasta johdettuja ekstrapolointeja eikä niille kannata antaa kovinkaan paljoa painoarvoa, mikäli markkinoilla tapahtuu isoja muutoksia.

Uskon että ennustamisen alhaisen arvostuksen takana onkin enimmäkseen epärealistiset odotukset siitä, kuinka usein ennusteiden pitäisi osua oikeaan ja ylipäätään epäselvyys siitä mitä ennustamisella halutaan saada aikaiseksi. Hyvä ennustus on sellainen ennustus, joka luo arvoa. Arvoa luodakseen ennustuksen täytyy olla 1) parempi kuin arvaus ja 2) olla parempi kuin keskimääräisen markkinatoimijan ennustus. Sijoittajan ei siis tarvitse ennustaessaan yrittää tavoitella kuuta taivaalta, vaan hieman keskivertosijoittajaa paremmat ennustukset voivat jo tuoda lisätuottoja omaan sijoitustoimintaan.

Kun kerran puhun ennustamisen puolesta, lienee pakollista, että teen itse myös jonkinlaisen ennusteen vuoden 2023 sijoitusmarkkinalle. Tulevaisuuden hahmottamiseksi on tarpeellista tarkastella nykytilannetta ja mitkä trendit ovat johtaneet siihen. Finanssikriisin jälkeen olemme eläneet pitkää taloudellista nousukautta, jonka tunnusomaisia merkkejä ovat olleet matala inflaatio, erittäin matala korkoympäristö ja erinäiset keskuspankkien ja valtioiden aggressiiviset elvytystoimet. Mielestäni voi sanoa, että kasvavien bruttokansantuotteiden talouksissa normaalia ovat pitkään jatkuvat nousukaudet, jotka tulevat äkillisesti päätökseen jonkin lyhytkestoisen talousshokin seurauksena. Vuonna 2020 koimme tämän kaltaisen poikkeuksellisen shokin, kun koronavirus pakotti sulkemaan yhteiskunnat ja hetken näytti siltä, että maailmantaloudet syöksyisivät syvään lamaan taloudellisen aktiviteetin hiljentyessä. Kriisi onnistuttiin kuitenkin välttämään keskuspankkien ja valtioiden massiivisella elvytyksellä ja sijoittajat näennäisesti rohkaistuivat uskomaan, että keskuspankki on keksinyt toimivan ratkaisun kaikkiin tuleviin taloudellisiin ongelmiin ja että nykyinen nousukausi tulee jatkumaan ikuisesti.

Onni oli kuitenkin lyhytaikaista, kun vuonna 2021 kroonisesti matalan inflaation jakso päättyi äkillisesti. Tämän vuoksi keskuspankit menettivät liikkumavaransa ja olivat empimisen jälkeen pakotettuja vuonna 2022 nostamaan korkoja, jonka vaikutukset ovat hitaasti valumassa markkinoille ja hyydyttämässä taloudellista toimeliaisuutta. Finanssikriisin jälkeisen pitkän nousukauden mahdollistajat näyttävätkin nyt olevan menetettyjä ja vaikutamme olevan aikakauden käännekohdassa, missä markkinoiden toimintalogiikka on menossa erilaiseen asentoon. Tämän vuoksi on syytä odottaa tänä vuonna kasvavaa volatiliteettia ja että kaikki viime vuosina oppimamme itsestäänselvyydet voivat pian olla hyödyttömiä tai jopa haitallisia toisenlaisessa markkinassa toimiessa.

Talouden toimiessa pitkään tietynlaisessa ympäristössä, se yleensä päätyy ylisopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin erittäin tehokkaasti. Maailman taloudet kykenevät kyllä sopeutumaan markkinoiden muutoksiin, mutta tämä prosessi vaatii aikaa ja saattaa olla kivulias. Kaikkein vaarallisimpia ovat siksi erittäin nopeat muutokset, shokit, jotka heittävät talouden epätasapainoon, kun väkivaltainen muutos pakottaa kaikkien toimijoiden muuttumaan samanaikaisesti. Katsomalla pörssin hintatasoa ja ennusteita tulee selväksi, ettei pörsseihin ole tällä hetkellä hinnoiteltu merkittävää taloudellista kipua, joten tällä perusteella ennustan, että vuonna 2023 pörssikurssit jatkavat laskuaan.

”Tässäkö kaikki?”, saatat kysyä. ”Missä ovat kaikki käppyrät ja tilastot?”. Haluan muistuttaa, että olennaista on luoda ennustuksella arvoa, ei pönkittää viestin uskottavuutta, hankkia gurun statusta, tehdä miljardin euron johdannaissijoitusta tai voittaa vuoden makroekonomisti -palkintoa. Arvon luomiseksi ei ole tarpeen tehdä pikkutarkkoja mallinnuksia pettääkö kuluttajien talous, yritysten tulokset, kiinteistömarkkina tai joku vivutettu italialainen eläkerahasto, vaan riittää että sijoituksiesi tuotto kasvaa ennustuksen tekemisen seurauksena. Tätä positiivista efektiä ei tietenkään voi aukottomasti todistaa, mutta ei voi myöskään sitä, että muutkaan tekemäsi toimet antaisivat ylituottoja hyvin valittuun vertailuindeksiin nähden. Jos ei usko siihen, että omilla toimillasi voi tuottaa lisäarvoa, niin miksi edes harrastaa aktiivista sijoittamista?

Jokaisessa ennustuksessa olisi hyvä olla selkeät kriteerit, milloin sen voidaan todeta epäonnistuneen ja tässä tapauksessa väärässä oleminen pitäisi olla helppoa todeta. Mikäli inflaatio saadaan painumaan matalalle tasolle ja keskuspankit pystyvät lopettamaan korkojen nostamisen ilman että taloudessa menee mitään merkityksellistä rikki, on ennustus selvästikin mennyt pieleen. Inhimillisesti olisi tietysti mukavaa olla väärässä ja nähdä markkinoiden menevän takaisin ränta på ränta -moodiin.

Näillä ajatuksilla lähden tulevaan sijoitusvuoteen. Tiedän että erityisesti moni teknosijoittaja on kokenut vuonna 2022 niin kovia tappioita, että he kokevat ansaitsevansa uuden nousukauden ja paluun hyvien tuottojen aikoihin. Minä taas uskon tämän olevan vaarallinen psykologinen ansa. Pitkällä aikavälillä tietysti kannattaa olla optimisti, mutta vielä vuosi sitten jengi osti jotain apinan kuvia sijoitusmielessä, eikä kymmenen vuoden aikana puhallettu omaisuuskupla välttämättä ehdi puhjeta vain yhden huonon vuoden aikana. Pitäkäähän siis hatuistanne kiinni ja varautukaa villiin vuoteen 2023!

190 tykkäystä

Olen tässä samaa mieltä. Teknolappujen kanssa on syytä olla tarkkana tässä tilanteessa. Olisi äärimmäisen epätodennäköistä mielestäni, jos teknolaput palaisivat samoille arvostuskertoimille noin “parin” vuoden aikajaksolla. Korkeat arvostuskertoimet herättävät nyt pelkoa sijoittajissa. Kurssien noustessa varmaan myyntipaine alkaa kasvamaan reilusti arvostuskertoimien alkaessa uudelleen kohoamaan leikaten orastavan nousun.

Toisaalta arvostuskeroimien räjähtävän kasvun jälkeen myös korjausliike usein ylireakoi. Varmaan teknolapuilla nähdään vielä näyttäviä korjauksia ylöspäinkin sijoittajien mennessä tähän mainitsemaasi psykologiseen ansaan. Ennustaisin, ettei teknojen uuden nousun löytämisessä ole kiirettä ja teknojen kurssien pitää vielä sahata voimakkaasti ennen, kuin uuden nousun siemenet kylvetään tasaisella vaakatasossa etenevällä kurssilla. Markkinan aaltoilun pitää rauhoittua ennen uuteen nousuun lähtemistä.

Erittäin optimistisena, mutta lestaa pelaavana sijoittajana, ennustaisin markkinoilla vallitsevan tällä hetkellä ylinegatiivinen henki ja vuodesta 2023 tulisikin kokonaisuudessaan hyvin varovaisen positiivinen vuosi sijoittajille. Matkalle toki mahtuu monia ylä ja alamäkiä, mutta ennustaisin merkittävimpien indeksien olevan vuoden lopussa hieman plussalla.

19 tykkäystä

Sain käsiini Oaktree Capital Management/Stanley Marksin näkemyksen markkinatilanteesta ja poimin tähän sen osan, mitä itse olen jo pitkään miettinyt (sen tulevia vaikutuksia):


Se on mielestäni aika varmaa, että vuosi 2023 ei tule muistuttamaan aikaa ennen pandemiaa tai sen jälkeistä nousukautta. Hankalin käsiteltävä olisi sellainen hitaasti laskeva, pienen volatiliteetin (low liquidity) vuosi, joka purkautuu muutaman kerran nopeaan nousuun. Tässä vaiheessa olisi hyvä olla joku käsitys niistä sektoreista (ja niiden vahvoista yhtiöistä), joihin aikoo sijoittaa tänä vuonna.

31 tykkäystä

Itseasiassa kiinnostaisi tätä enemmän ne aiemmat ennustukset esimerkiksi portfoliograafin muodossa mahdollisimman pitkältä ajalta

9 tykkäystä

Erinomainen ketjun aloitus! Lähdin 2022 sillä ajatuksella, että inflaation takia trendi tulee kääntymään voimalla ja luojan kiitos kykenin pitäytymään tässä mielipiteessä kohdatessani jatkuvasti heurestiikan että sentimentin, kuluttajaluottamuksen tai jonkin tukitason tullessa vastaan on tulevina vuosina saanut hyviä tuottoja. Aidosti pitkäjänteiselle sijoittajalle nuo voivat ollakkin oikeita signaaleja ostaa mutta tuolla tavalla kuitenkin altistuu alituotolle ja ei toivotulle volatiteetille. Lähtiessämme tähän vuoteen taloudessa on pullonkauloja ja voimia joita ei ole nähty vuosikymmeniin ja argumentti näin odotettu taantuma ei voi olla kova kohtaa vain yhden ongelman - mitä jos se on odotettua huomattavasti pahempi?

Makron kohdalla on paljon kiinnostavia eri kysymyksiä:

Kuinka hyvin kuluttaja kestää molemmilla mantereilla?

Miten Kiinan avautuminen tukee maailmantaloutta, mutta myös inflaatiota?

Miten Eurooppa kestää 2023 talven?

Minkä takia EKP lopettaa koronnostot ja ehtiikö inflaatio laskea siihen mennessä?

Kaikki ovat varmasti yllättyneitä siitä kuinka hyvin maailmantalous on kestänyt ja kuinka korkealle korkoja on kyetty nostamaan ilman, että entiset velkakirjamarkkinoiden pullonkaulat repomarkkina tai Italian korot olisivat räjähtäneet käsiin. 2023 on kuitenkin vasta se todellinen testi 2022 kiristyksen alkaessa näkymään ja kumuloitumaan jos keskuspankit pitävät sanansa korkojen pitämisestä korkealla.

Halusin lisätä tähän kohtaan AndreasStenoLarsenin jakaman twiitin mahdollisista systeemiriskin lähteistä Euroopassa 2023, mutta se on näemmä poistettu. Jos joku löytää sen olisin kiitollinen. Tässä kuitenkin toinen graafi:

Kiinteistösektori on vapaapudotuksessa maissa joissa asuntolainat ovat vaihtuvia. Kiinnostavaa kyllä sama vaikuttaisi olevan edessä myös Saksassa ja Yhdysvalloissa jossa lainoista suurin osa on kiinteitä. Todellisuudessa asuntojen hinnat ovat palaamassa 2020 tasoille, mutta tällä voi olla kiinnostavia seurauksia kiinteistöjen instituutio omistajille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihtoehtoiset sijoitustuotteet ovat nousseet korvaamaan velkakirjoja, mutta nyt tilanne on mennyt päälaelleen. Miksi sijoittaa REIT rahastoon kun saat kohta erittäin kilpailukykyisen riskittömän koron valtionvelkakirjoista? Samalla myös ostettujen kiinteistöjen IRR laskee korkokulujen ja kiinteistöjen arvojen laskiessa. Voisiko edessä olla siis suuria kiinteistöyhtiöiden pakkomyyntejä?

Toinen ehkä huolestuttavampi tekijä on euroopan energiakriisi. Alla ovat Euroopan maakaasun tarjonnan lähteet:

Miten ihmeessä Eurooppa kykenee täyttämään Venäjän tarjoaman aukon 2023 aikana? Olen taipuvainen uskomaan, että kysynnän tuhoutuminen ja villasukat ovat ensitalven sana. Kuitenkin hädän edessä 2024 on varmaan jo parempi. Näkisin 2023 talven iskevän energiainflaationa uudestaan nilkkaan ja en olisi yllättynyt vaikka EKP joutuisi laskemaan korkoja stagflaatiosta huolimatta. Loppujen lopuksi ongelma on nimenomaan tarjonnassa ei kysynnässä ja näen koronnostot vääränä tapana lähestyä ongelmaa. Vähän niinkuin sähkön hintakatto.

Jossain kohtaa päättäjien on tajuttava kuinka suuri munaus on tehty energiasiirtymässä. Varovaisesti olen alkanut kallistumaan siihen, että öljyllä voisi olla tiedossa ihan hyvät pari vuotta ja itselleni liian pitkällä aikavälillä aidosti vihreällä säätöenergialla, ydinvoimalla ja uraanilla. Ajattelen öljyn kysyntädynamiikkaa siltä kantilta, että seuraavan vuoden aikana öljyn hintaa tukevat:
-Kiinan avautuminen
-SPR:n täyttäminen
-Öljyn polttamisen vähäinen lisääntyminen kaasun korvikkeena Euroopassa?

öljyn hintaa laskevat:
Taantuma Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Nettona öljyn hinta voisi olla seuraavan vuoden joissain näillä tasoilla ja saada tukea talouden elpyessä lännessä. Tuon pohjalta olen ottanut suoraa altistusta sektorille. Todellisia voittajia voisivat kuitenkin energia siirtymässä olla hakkuiden & lapioiden tarjoajat. Sähköistyminen ja kaivostoiminta tulevat kasvamaan tällä vuosikymmenellä varmasti. Esimerkkinä Yhdysvaltalaisen Littelfusen autoelektroniikkaan keskittyvän segmentin liikevaihto ei laskenut 2020 myytyjen autojen mukana koska elektroniikka ( voluumi ) kasvoi autoissa tännä aikana.

Makro jyrää yli mikrosta äärimmäisyyksissä, mutta tikan saa heitettyä oikeaan suuntaan käyttämällä tarpeeksi konservatiivisia oletuksia kassavirtalaskelmassa järkevän diskonttauskoron kanssa, syklisissä katsomassa P/B historiaan sekä varmistamalla että tase ei räjähdä naamaan.
Arvostuksilla, trendin suunnalla kurssien ja liiketoiminnan suhteen on vihdoinkin merkitystä markkinoiden tuntiessa ensimmäistä kertaa aikoihin termin riskipreemio.
Henkilökohtaisesti toivoisin, että nollakorot jäisivät nyt taakse. Energiasiirtymän ollessa ehkä suurin ongelma tällä vuosikymmenellä varsinkin bullerolle luonnolliselta ajatukselta tuntui vielä äskettäin olevan johonkin vetyfirmaan tai sähköautofirmaan sijoittaminen. Osa näistä tekee negatiivistä myyntikatetta ja capex %/Lv on kymmeniä ja samalla kun EV/S on >5. Toivottavasti numerot ja vapaa kassavirta saavat näyttämön joksikin aikaa ennenkuin siirrytään taas tarinoita ja liikevaihdon kasvua suosivaan sykliin. Ennen sitä joku konservatiivinen sijoittaja tulee tienaamaan edellä kuvatuilla yhtiöillä. Oli se sitten treidaaja, arvosijoittaja tai roskalainan ostaja.

Lähden 2023 salkusta 30 % käteisenä ja olen valmis lyhyen sijoitusurani aikana ensimmäistä kertaa käyttämään velkaa ja nostamaan osakepainon jonnekkin 150 % paikkeille. Lähden sillä ajatuksella liikkeelle, että en pääse koskaan hyödyntämään velkareserviä. Se tuntuu riskien hallinnalta omalta osaltani oikealta. Mihin tilaisuuteen ne kuitenkin pitäisi käyttää? Nostaa tuottoa muutama prosentti vivulla niinkuin Buffet sijoittamalla varmoihin kohteisiin vaiko ostaa tilanteen näyttäessä pahalta eurooppalaisia kuluttajayrityksiä ja näin vivuttaa ns tuplasti. Jokatapauksessa 2023 tulee varmasti olemaan kiinnostava.

45 tykkäystä

Mainio avaus jälleen, kiitos! Koska tarkoitus oli insertin mukaan myös keskustella, niin tässä vähän lisää ajatelmaa tuosta ennustamisesta. Ja erityisesti siltä kannalta, että mitä sitä sitten kannattaa ennustella?
Olen siis ilman muuta samaa mieltä, että ennustaminen on täysin välttämätöntä aktiiviselle osakepoimijalle. Voihan sitä arvatakin, tai vain toivoa ja kumpaakin on tietty tullut totuuden nimissä harjoitettua. Miksi? No koska ennustaminen on työlästä! Jos lähdetään tässä nyt siitä, että jostain syystä on syntynyt sijoitusidea, ihan sama millainen, mutta ajatellaan nyt kuitenkin jotain yritystä. Miten siitä sitten jatketaan, niin tässä viiden sentin jorinaa aiheesta (tästä tulee selvästi laatuketju, lupaan olla spoilaamatta paljoa jatkossa).

Ensimmäisenä osana ennustamisprosessia tulee mielestäni määrittää alueita, aiheita tai tekijöitä joita ko. kohteen tai idean kannalta tulee ennustaa, jotta mainitsemaasi arvoa voi itselleen luoda. Kannattaako miettiä tulevan talven säätä? Covid-Varianttien leviämistä? Jenkkibondien korkoja ja niiden suuntaa? Kiinan yleistä taloudellista aktiivisuutta, menossa ylös vai alas? Olemassa olevien clean-öljytankkereiden määrää ja laivaston kasvua? Sijoitusideayhtiön markkina-alueiden yleistä taloudellista aktiivisuutta? Rig-count nyt ja ensi vuonna? venäläisten kansanmurhatavoitteiden tilannetta ja edistymää? Kuluttajan ostovoima eri puolilla maailmaa? Inflaation suuntaa jossakin? Sijoittajasentimenttiä? Entä ovatko nämä arvoa luovaan ennusteeseen tarvittavat tekijät kaikki uniikkeja, totaalisen riippuvaisia sijoituskohteista, vai olisiko tarpeen pohtia ainakin joitain listaamiani tekijöitä AINA?

Vastaan itse, että minun mielestäni tietyt tekijät tuossa listassa ovat sellaisia, joista on hyvä olla aina joku ikiomakin näkemys, sillä väistämättä esim. vallitseva korkotaso ja korkojen suunta vaikuttaa kaikkeen sijoittamiseen. Valtaosa keisseistä lienee kyllä sellaisia, että se ei todellakaan ole se tärkein juttu. Lisäksi on ehdottomasti järkevää tehdä selväksi itselleen, että odotanko sijoitusideani toiminta-alueelle massiivista lamaa vai en, vaikka eihän sekään sellaisenaan kaikkea ratkaise. Pitääkö minun mielestäni sitten alkaa makroanalyytikoksi? No eipä varmaan, mutta harvassa ovat ne yritykset, joihin nämä asiat eivät vaikuttaisi ja siksi niistä kyllä parempi olla käryllä, mutta se käry kyllä riittää. Ja joskus nämäkin asiat voi tyystin sivuuttaa päätöksenteossa.

Pääpaino tuleekin mielestäni kohdistaa sijoitusidean liiketoiminnan TAI vain sijoitusidean kehittymisen kannalta oleellisten tekijöiden, tai edes tekijän ennustamiseen. Ja nehän ovat sitten tietty hyvinkin yritys- ja ideakohtaisia ja luultavasti vielä vaikeampiakin tarkan ennustamisen kannalta. Sitähän eivät useinkaan osaa edes yritykset itse edes oman datansa avulla (jotenkin tulee nyt Kamux mieleen…). Hyvänä puolena on, että näiden tekijöiden jäljillehän siis pääsee yrityksen viestintää seuraamalla, ja luonnollisesti myös osakeanalyyseistä. Myös pääosa yrityksen ympärillä olevasta keskustelusta pyörii näiden tekijöiden ympärillä. Kun ennustettavat tekijät on näin tunnistettu, niin sittenhän ei enää tarvitakaan kuin se oma, konsensuksesta poikkeava näkemys ja ylituoton siemen on kylvetty!

Vai pitääkö sittenkin ennen povaamisen aloittamista olla jo mietittynä aikaikkuna, jolle ennuste tehdään? Onko tarpeen olla sijoituksen pitoaika, koska meinaa laput laitaan työntää? Vai onko tarpeen edes olla sijoitusideasta irtautumissuunnitelma? Kaikkihan tietävät, että pidemmän ajan ennuste on aina epämääräisempi ja vaikeampi kuin lyhyemmän aikavälin ennuste. Vitsi vitsi, eihän se oikeastaan aina niinkään ole, sillä pitemmän aikavälin päivänselvä, väistämätön ja välttämätön megatrendi saattaa kyllä olla seuraavat 4 kvartaalia tukevassa pulkkamäessä. Jälkikäteen koko alavirettä ei sitten graafeilta ehkä näekään, kun viidenneltä kvartaalilta alkoi se vuosikymmenien 25% CAGR- bullrun. Haittaako se sinua vai ei riippuu varmaan siitä, että teitkö peräti kaksi ennustetta, pitkän ajan ja lyhyemmän aikaikkunan ennusteen, ja allokoitko käteistä sitten onnistuneesti sijoituskohteeseesi niiden perusteella, eikös?

Lisämausteena sopassa on vielä se, että tietyt tekijät dominoivat eri aikajaksoilla. Iso osa tekijöistä on kohinaa pitemmän päälle, tai täysin mahdottomia järkevästi muuta kuin ”arvata”, mutta ne voivat olla SE juttu 4 seuraavan kvartaalin ajan. Mustat joutsenetkin ovat tietty aina olemassa. Ja taas pitääkin sitten ajatella lisää, eikä sitä ajattelua sitten kai aktiivinen poimija lopettaakaan (muutenhan siitä tulisikin passiivinen, eh eh).

Eli summauksena erittäin tiivistetysti oma tavoitteellinen ajatusmylly (suunnistajien käyttämä termi suorituksen aikana jatkuvasti päässä pyörivästä mentaalimallista):

  • Mitkä asiat ovat oleellisia sijoitusidean kannalta?
  • Miten maailmassa menee, korot & taloudellinen toimeliaisuus.?
  • Miten kaksi edellä mainittua soivat yhteen pitemmän päälle
  • Ja 0-24 kk ikkunassa

Kulkeeko ajatukseni aina kristallin kirkkaasti ja ”oikein”? Jaksanko (tai haluanko) tehdä omia mallinnuksia tekijöistä exceliin ennen sijoituspäätöstä. Sen osaa kyllä jokainen ennustaa. Eipä ole sitten niin pahaa ekstrapolointi- harhaakaan… Ja KAIKKI suunnistajatkin eksyvät joskus. Entä saavuttaako tuolla myllyllä tuottoja, joku miettii. Joskus, ehkä useammin kuin ei. Mutta kehtaan väittää, että ainakin halutessaan oppii jotain, ja se taas voi poikia pitemmän päälle kaikenlaista. Oli ennusteiden laatu lopulta mitä hyvänsä.

35 tykkäystä

Nappaan kiinni hyvän pohdintasi osalta tästä kohtaa, sillä siinä ollaan mielestäni harvinaisen hyvin asian ytimessä. Keskusteluita seuranneena minusta vaikuttaa, että yleisesti tunnutaan automaattisesti ajattelevan tarkemman ennusteen olevan aina epätarkempaa ennustetta parempi. Esimerkiksi ennuste “S&P 500 pohjaa vuonna 2023 noin 3400 pisteen tasolla” kuulostaa monen korvaan lähtökohtaisesti paremmalta ennusteelta kuin vaikkapa “S&P 500 laskee vuonna 2023”. Liian tarkassa ennusteessa on kuitenkin isoja ongelmia, mikäli se on jo tekovaiheessa tuomittu epäonnistumaan valitulla ennustusjaksolla. Näin yleensä käy mikäli ennusteeseen vaikuttavia muuttujia on yksinkertaisesti liikaa, jonka vuoksi ennusteesta tulee nopeasti epärelevantti ihan jo muuttujien luonnollisen satunnaisvaihtelun vuoksi. Ennusteen tarkkuutta pitäisikin tarvittaessa madaltaa sopivalle tasolle, jotta ennusteella olisi järkevä mahdollisuus selvitä ehjänä tarkastelujakson loppuun asti. Tämä ongelma tulee muuten jatkuvasti esiin Inderesin analyyseissä, koska yhtiökohtaisen tarkan tavoitehinnan antaminen 12 kuukauden päähän on järjetöntä touhua ja tavoitehintoja joudutaankin jatkuvasti säätämään kurssiheilunnan mukana ulkoisten muuttujien mitätöidessä aiemman tavoitehinnan. Analyytikkojen antama sanallinen suositus sen sijaan on juuri sopivan epätarkka valitulle aikajaksolle ja paljon hyödyllisempi ennusteena.

Äh, useimpia ihmisiä tuntuu kiinnostavan lähinnä erinäiset henkilöasiat. Kysymykset aina tuppaavat menemään noille raiteille, että kuka olen, mitä osakkeita salkussa ja paljonko tuotto(historia) on, mikä olisi tietysti hienoa jos tavoitteenani olisi myydä sinulle kirja tai sijoituskurssi tai muuten rakentaa henkilöbrändiä uraa varten. Mutta kun oikeastaan haluan itseni sijaan mieluummin keskustella sijoittamisesta ja erityisesti sen teknisemmistä osa-alueista. Minusta on jo jonkin aikaa tuntunut ettei Inderesin keskustelupalstalla ole oikein ollut sopivaa tilaa laadukkaalle yleiskeskustelulle sijoittamisesta “Pörssien suunta” -ketjun henkisesti ja siksi päätinkin luoda tämän ketjun, jossa aion jatkossa yrittää kuratoida hyvää keskustelua sijoittamisesta. Avaus saattaa ehkä sinua hieman hämätä, koska se syy miksi kutsun tätä henkilökohtaiseksi sijoitusblogikseni johtuu enimmäkseen siitä että voin tarvittaessa liputtaa pois vääränlaiset keskustelijat “Mun blogi, mun säännöt” -periaatteen mukaisesti.

Reilua lienee kuitenkin vastata pyyntöösi, vaikka portfolion tuottograafihistorian tuottaminen olisikin teknisesti jo aika kohtuullisen iso haaste. Meritasta ei sellaista koskaan tullut saatua ja Nordnet on monesti sotkenut nuo tuottokäyrät sen jälkeen kun ostivat eQ Onlinen, joten joudutkin nyt sitten tyytymään muistinvaraiseen selostukseen tuotosta.

Sijoittaminen tuli minun osalta aloitettua joskus muksuna ysärillä Hesarin taloussivujen innoittamana ja sain etuoikeuden päästä pelailemaan lapsilisillä pörssissä jo hyvin kauan ennen kuin Paasi keksi alkaa paasata aiheesta. Ajattelin silloin vain rahan tuloa pankkikirjaan, joten osakesalkkuuni päätyi vain kaikenlaisia tylsiä osinkomörnijöitä, kuten Orionia, Kemiraa, Stockmannia, Konetta ja sen sellaista. En varmana muista että tuliko sinne poimittua joku oudompi Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:kin, mutta sen tiedän sen varmasti ettei tullut ostettua yhtään teknoyhtiötä, koska en ymmärtänyt miten Internetillä muka voisi tehdä rahaa ja miksi ostaa yhtiöitä jotka eivät jaa osinkoja. Korkeiden kaupankäyntikulujen ja IT-kuplan vuoksi nuorella pörssihailla ei tietenkään ollut mitään jakoa indeksiä vastaan, eli turpaanhan sieltä väkisinkin tuli.

Nollakytluvulla pörssituuri onneksi kääntyi ja indeksi rökitettiin oikein huolella, sillä IT-kuplan puhkeaminen ei sen suuremmin osinkoyhtiöiden kursseissa näkynyt ja nehän suorittivat muutenkin finanssikriisiin asti poikkeuksellisen erinomaisesti, sekä mahdollistivat finanssikriisin jälkeenkin osakkeiden ostot osingoilla edulliseen hintaan.

Indeksin päihittäminen tietysti nousi heti hattuun ja 10-luvulla luulin jotain osaavani jotain salkun hyvän suorittamisen ja “pitkän sijoituskokemuksen” vuoksi. Todellisuudessa olin vaan umpisurkea bullero ja turpaanhan siinä tietysti indeksiltä tuli kun yritin harjoittaa aktiivisempaa osakepoimintaa, vaikka yritin olla pitkäjänteinen omistaja ja säilyttää osakkeita salkussa vuosikausia. Vaikutti siltä, että jokaista onnistunutta Okmeticia ja Finnlinesia kohti tuli melkein poimittua joku Efore ja SRV Yhtiöt, joten monessa mielessä menivät nuo nousukauden luomat huimat mahdollisuudet sivu suun.

Sitten 20-luvulla allekirjoittaneen iloksi meitä kohtasi koronaviruspandemia, joka vapautti pysyvästi valtavan määrän lisää aikaa omaan käyttöön. Koska markkinat olivat mielenkiintoisessa tilanteessa, käytin tämän vapautuvan ajan sijoitusharrastuksessa kehittymiseen ja tällä tiellä ollaan vieläkin, vuosi vuodelta vähemmän huono sijoittaja. Viimeiset kolme vuotta on jokaisena sijoitusvuotena ollut positiivinen tuotto ja isoimmat indeksit päihitetty kymmenien prosenttien erolla, jonka tietysti haluaisin uskoa johtuvan epäinhimillisestä työmäärästä ja vanhoista virheistä oppimisella. Vaihtoehtoinen selitys voi kuitenkin olla että nämä hullut, volatiilit vuodet ovat kuitenkin suosineet aktiivista sijoittamista ja poukkoilua osakkeesta toiseen, joten jää nähtäväksi miten tässä lopulta käy. Kysy toki uudestaan vuosikymmenen loppupuolella!

Jos on jokin yksittäinen asia mitä sijoittajien pitäisi mielestäni oppia treidereiltä, niin se on likviditeetin jatkuva tarkkailu. On suorastaan rikollista että näin tärkeä ja kurssiliikkeen kannalta olennainen tekijä puuttuu useimmista sijoituskirjoista ja yleisestä keskustelusta lähes kokonaan. Sehän on täysin selvää, että mikäli markkina lähtee laskutrendiin eikä alla ole käsiä ottamassa koppia, niin se on ihan sama mitä ne fundamentit sanovat. Matka on alaspäin, kunnes hinta tippuu semmoiselle alueelle missä ostajat taas palaavat. Nyt mikäli keskuspankit eivät tosiaan enää tarjoa likviditeettiä valtion velkakirjojen jälleenrahoitukselle, niin sen rahanhan on tultava jostain muualta. Osakemarkkinoilla ei enää vallitse kaikkialta pääomia imevää voimakasta TINA-ilmiötä, joten olettaisin kyllä rahan alkavan imuroitumaan sieltä pois yhä enenevissä määrin kohti bondimarkkinaa.

Fossiilisten kysyntä jatkaa selkeästi kasvutrendillä, sillä maailman väestö on kasvanut vuodesta 2019 jo yli 350 miljoonalla ihmisellä, jotka kaikki tarvitsevat energiaa elämässään ja kehitysmaissa fossiilisten käyttö tulee kasvamaan kunnes noussut elintaso mahdollistaa vihreän siirtymän aloittamisen. Tästä huolimatta investoinnit fossiilisiin eivät ole pysyneet tulevan kysynnän kasvun perässä ja ennen kuin tähän maailmantalouden kannalta kriittiseen kysymykseen löydetään jokin uskottava vastaus, koen energian hinnoissa olevan reilusti rakenteellista painetta ylöspäin.

Nyt kun Kiina palaa taas maailmanmarkkinoille kuluttamaan öljyä, hiiltä ja maakaasua, on täysin selvää että tarvitsemme syvän taantuman, jotta tulevasta energiakurimuksesta selvitään ehjin nahoin. En usko että teknogeneralistit aidosti sisimmässään edes ymmärtävät miten suuri vaikutus koronasuluilla on ollut fossiilisen energian kysyntään Kiinassa ja miltä kiinalainen kostokulutus tulee näyttämään, kun 2023 energian kysyntä lähtee palaamaan kohti vuoden 2019 tasoja ja niiden yli. Olkoonkin vaikka niin, että maan kiinteistösektori yskii uhkaavasti.

71 tykkäystä

Tuottohistoria on mielestäni mielenkiintoinen, jotta voi laittaa puhujan jutut sopivaan kontekstiin. Etenkin, jos puhuja jollain tapaa indikoi, että hänen toiminnallaan tehdään ylituottoa. Tästä syystä Inderesilläkin on mallisalkku.

Sinua arvostetaan sijoittajana ja olet myös viime aikoina puhunut paljon ylituoton tekemisestä sijoitusstrategioita vaihtamalla. Sen takia herää luonnollisesti kiinnostus, miten olet viime vuosina onnistunut. Jos et puhuisi osakkeiden metsästämisestä, ei tuotot varmaan nousisi aina esiin.

Työskentelyn urheilumaailmassa, jossa työpaikkoja jaetaan paljon kavereille ja “alan hyville jätkille”. Sijoittamisessa tykkäänkin siitä, että niin helpolla voidaan avata salkut, katsoa mitä siellä on ja miten kukakin on pärjännyt. Näin tällaiselle urheilumaailman paskanpuhumiselle jää vähemmän tilaa. Jos esimerkiksi vannoutunut indeksimies jakaa vinkkejä osakepoimintaan inflaatioympäristöön, niin tietää heti jättää puheet omaan arvoonsa.

Näistä syistä jaan itse avoimesti omat tuottoni ja salkkuni sisällön. Ei ehkä kannattaisi, sillä hyvä tuuri on siivittänyt minut ihan mukaviin tuottoihin, ja numerot eivät anna realistista kuvaa osaamisestani. Pitkässä juoksussa tämä “onneksi” korjautuu :slight_smile:

60 tykkäystä

https://www.sofi.com/article/investment-strategy/liz-looks-at-kicking-off-2023/


4vkon-3kk bondit tällä hetkellä ymmärrän, mutta sitä pidempiin en osaisi sijoittaa. Mielestäni korkojen osalta peli ei vielä ole niin selvä. Osa fedin jäsenistäkin näkee, ettei niitä lasketa ainakaan 2023 aikana. Tiedä sitten. Ei-usalaisillehan t-bondit on eri asemassa muutenkin, muistelen jenkeillä olevan jotain veroetuja niiden osalta. Vai muistanko ulkoa väärin? Kun asia ei ole niin lähellä sydäntä, on vähän mututietona.

10 tykkäystä

Otan nyt tietoisen riskin, kun kirjoitan tähän ketjuun pohdintaa ennustamisesta ylipäänsä. Mutta, jos @Pohjolan_Eka päätät siirtää viestini johonkin kevyempään ketjuun, ymmärrän hyvin.

Onko niin, että ennusteita tehdään ainakin kolmesta syystä?

A) Autetaan kanssasijoittajia saavuttamaan parempia tuottoja?

  • Tällöin joku sijoittaja ammattinsa puolesta tai harrastuksenaan tekee ennustuksia ja jakaa niitä kanssasijoittajien käyttöön ja ottaa julkisesti omalla toiminnallaan näkemystä ennusteen suuntaisesti.

Mutta jos suurin osa sijoittajista ennustaa samansuuntaisesti ja sama määrä sijoittajia toimii ennusteen suuntaisesti, eikö juuri silloin ylituoton mahdollisuus ole jo mennyt?

B) Mitataan omia sijoittajataitoja?

  • Tällöin joku tekee ennustuksia, julkaisee ne ja niiden osoittauduttua riittävän monta kertaa oikeiksi, osoittautuu olevansa taitava talouden ja osakemarkkinoiden ennustaja. Tässä ei edes tarvitse ottaa omalla toiminnallaan näkemystä ennusteen suuntaisesti.

C) Yritetään tehdä ylituottoa?

  • Tällöin sijoittaja tekee omia ennusteitaan - konsensusennusteista poikkeavia - ja pitää ne omana tietonaan ja tekee sijoituspäätöksensä näiden ennusteiden suunnassa.

Eikö ylituoton tekeminen synny juuri sellaisissa tilanteissa, kun sijoittaja onnistuu kontraamaan konsensusta?

Ja mikäli tässä ennusteessaan osuu oikeaan, saattaa norsujahtikin päättyä onnistuneesti. :blush:

9 tykkäystä

Tämä yllä oleva kirjoituksesi P/E-luvusta oli erinomainen ja se sai suuren suosion. Voisitko joskus tehdä vähän samanlaisen jutun esimerkiksi jostain muusta tunnusluvusta? :slight_smile:

Kiitos jo etukäteen! :cowboy_hat_face:

17 tykkäystä

Joo, valtion ja osavaltioiden bondeissa on Amerikassa verovapauksia säädetty ja lisäksi heillä on erinäisiä piensijoittajille suunnattuja tuotteita joissa on tavanomaista paremmat ehdot. Tässä vaiheessa on minustakin epäselvää, että mihin asentoon korot ja talous lopulta sitten kääntyy, mutta toistaiseksi markkina on hinnoittelussa asian suhteen kovin positiivinen eikä likviditeettikään ole vielä aidosti kunnolla kiristynyt, joten mielestäni on huomattavasti todennäköisempää että tapahtuu käänne nykyisestä huonompaan, jota ei vielä ole hinnoiteltu pörssiin.

Hyvää pohdintaa ennustamisesta! Tarkoituksenani ei ollut pelotella kirjoittelijoita pois vaikka se siltä saattoi kuulostaa, vaan pitää huolta että tästä nurkasta Inderesin foorumia tulisi sellainen, missä kirjoitetaan tsätti-lauseiden sijaan vähän pidempää tekstiä.

Uhh, olipas nyt uudestaan luettuna varsin sekava teksti. Kirjoittaessa hörpityn oluen vaikutus näkyy selvästi :grin:
EV/GP -kertoimesta pitäisi varmaan jossain kohtaa kirjoitella, koska se ei ole vieläkään mielestäni saanut sille kuuluvaa suosiota, vaikka @Heikki_Keskivali yrittääkin sitä kovasti pakottaa suomalaisten paksuun kalloon.

24 tykkäystä

Osta kun veri virtaa kaduilla

Latteiksi koetut sijoitusviisaudet ovat mielestäni sijoittajille hyödyllisiä, koska ne toimivat eräänlaisina henkisinä oikopolkuina, auttaen sijoittajia tekemään parempia sijoituspäätöksiä sellaisissa tilanteissa missä oma psykologia virheellisesti haraa oikeaa sijoituspäätöstä vastaan. Empiiristen havaintojen perusteella uskallan väittää, että viime nousukauden suosituin sijoitusviisaus, joka piirtyi jokaisen sijoittajan verkkokalvoille uudestaan ja uudestaan, oli lausahdus ”Buy the dip”. Tämän sijoitusviisauden mukaan sijoittajien kannattaa käyttää hetkelliset kurssilaskut hyödyksi, sillä osakkeiden kurssit palaavat yleensä kohti nousutrendin mukaista keskiarvoaan, jolloin jokainen kurssidippi on mahdollisuus tienata helppoa rahaa. Vaikka paatuneet arvosijoittajat usein kokevat asian olevan toisin, on ihmisille luontaista haluta salkkuihinsa voittajia ja sellaiseksi koettuja osakkeita, jonka vuoksi useimmille on helpompaa ostaa nouseviin kursseihin kuin laskeviin kursseihin. BTD:n hokeminen äkillisen kurssilaskun jälkeen antaakin sijoittajille rohkeutta tehdä tarvittava ostopäätös juuri silloin kun tuntuu ettei osaketta kannata ostaa, koska intuitiivisestihan on helppo ajatella, että osakkeessahan on varmasti pakko olla jotain vikaa, kun se laskee.

BTD on varsin moderni hokema, mutta tämä tapa laittaa osuus salkun sijoitusvarallisuudesta sivuun käteiseksi dippiostoja odotellen on vanha ja varsin yleinen tapa erityisesti arvosijoittajien keskuudessa, vaikka heidän ylpeytensä harvoin salliikaan heidän myöntää itsellensä harjoittavansa BTD-strategiaa. BTD on sijoitusviisautena muutenkin erinomaisen yksinkertaisen, koska sen noudattaminen on helppoa ja tehokasta, eikä sijoittajan tarvitse huolehtia kuin yhdestä isosta asiasta. Vaikka suurin osa sijoitusvuosista ovatkin nousujohteisia, tulee väistämättä vastaan sellaisia vuosia, kun osakemarkkinat laskevat rajusti ja dippiä seuraa aina uusi dippi, jolloin krooniselle dippiostajalle käy väistämättä huonosti, erityisesti jos on vivulla liikenteessä. BTD onkin siis oikeastaan käyttökelpoinen vain nousumarkkinoilla, joten laskumarkkinoille tarvitaankin jokin toisenlainen sijoitusviisaus auttamaan ostopäätöksien tekemisessä.

BTD:n laskumarkkinoihin soveltuva sukulaisviisaus tunnetaan lauseena ”Pitää ostaa, kun veri virtaa kaduilla”. Väitettävästi tätä sijoitusviisautta on viljelty jo satoja vuosia ja väkivaltaisempina ajanjaksoina, jolloin koettiin säännöllisesti sotia ja vallankumouksia, se on ilmeisesti tarkoittanut aitoa verta. Tämän sijoitusviisaus on mielestäni kuitenkin huomattavasti BTD-hokemaa monimutkaisempi ja sen noudattaminenkin paljon pelkkää dipin ostoa hankalampaa.

Mitä ylipäätään tarkoittaa, että veri virtaa kaduilla? Määritelmä sisältää olettamuksen, että jotain pahaa on täytynyt tapahtua. Jonkinlainen katastrofi on siis aiheuttanut sen, että kadut ovat täynnä verta vuotavia sijoittajien ruumiita. Tässä sijoitusviisaudessa piilee myös eräs mielenkiintoinen usein esiintyvä ajatusharha, nimittäin käytännössä kaikki tätä sijoitusviisautta viljelevät kuvittelevat itsensä ostajan housuihin, eikä kukaan kuvittele itseään verta vuotavaksi ruumiiksi. Koska kukaan ei suunnittele päätyvänsä ruumiiksi vaan kaikki odottavat selviävänsä markkinamyllerryksissä voittajina, on tämän markkinakatastrofin siksi siis täytynyt olla jossain määrin niin yllättävä tai niin raju, että valtaosa sijoittajista ei ole kyennyt sitä näkemään tai siihen varautumaan. Kun siis sijoittaja lausuu tämän sijoitusviisauden ja tekee karhumarkkinassa oston syystä tai toisesta, todennäköisesti hän on juuri se, jonka veri tulee vielä kaduilla virtaamaan.

Nyt kun olemme kokeneet huojentavan helpotusrallin pohjilta, olisi lohdullista ajatella, että tämä laskumarkkina oli nyt tässä ja lähteä takki auki kohti uutta nousukautta. Mikäli karhumarkkina kuitenkin vetää maton taas sijoittajan alta, tulee jälki väkisinkin olemaan hirmuista, joten sijoittajan olisikin mielestäni nyt tärkeää muistaa myös varoa ruumiiksi päätymistä. Jotta voi olla rohkea ja ostaa, kun veri virtaa kaduilla, täytyy ensin selviytyä niistä ansoista mihin valtaosa muista sijoittajista haksahtaa.

Omien muistikuvieni mukaan finanssikriisissäkin kaikki tuntuivat tajuavan, että osakkeet ovat halpoja, mutta vain harvoilla oli vapaata pääomaa, jolla ostaa osakkeita ja vielä harvemmalla oli tarvittavaa rohkeutta toteuttaa näkemystään osakkeiden halpuudesta. Siinä missä härkämarkkinoissa voi antaa virran viedä ja nauttia nousutrendin tuomasta nosteesta salkulle, karhumarkkinoissa sijoittaminen on huomattavasti haastavampaa sekä tuoton saamisen osalta, että psykologisesti. Ennen kaikkea karhumarkkinoissa sijoittaminen on täysin erilaista kuin härkämarkkinoissa, joten myös sijoittamista pitää siksi mielestäni lähestyä eri tavalla. Ole siis rohkea, kun tilaisuus tulee, mutta älä päädy ruumiiksi!

100 tykkäystä

“osta kun veri virtaa kadulla”

Mä olin aina kuvitelmassa että tuo sanonta tuli siitä kun Wall Streetillä pankkiirit väitetysti hyppelivät ikkunoista 1929 black mondayn aikaan*. Piti googlata ja eihän se näin ollut vaan oli tosiaan paljon vanhempi lausunta, ilmeisesti 1700-luvulta jonkun Rotschildin sanomana. En tosin tiedä mitä silloin on voinut ostaa ja mistä, ehkä markkinoilta sai orjia tai laivoja halvemmalla.

*Tuokin tarina on itseasiassa jälkikäteen todettu olevan pelkkää kukkua, ilmeisesti ko. päivänä kukaan ei oikeasti hypännyt ikkunasta tms. romahduksen takia. Tai muustakaan syystä.

23 tykkäystä

Kirjoita ihmeessä. Katsoin että salkussani on yksi yhtiö jonka EV/GP on 0,87 ja toinen jonka EV/GP on 4,15. Kumpikaan yhtiö ei mielestäni ole ylihinnoiteltu ja kummassakin yhtiössä on syklisyyttä. Jälkimmäinen yhtiö on nettovelaton, suhteellisen vähäriskinen ja tekee tulosta korkeammalla nettomarginaalilla. Kumpikin yhtiö on kypsässä vaiheessa rajallisilla kasvunäkymillä. Jos eroa haluaisi järkeillä, sen pitäisi tulla erilaisesta riskiprofiilista, jolloin jälkimmäinen yhtiö olisi pieniriskisempi. Sehän yksittäisissä tunnusluvuissa on vikana, että ensin saadaan tulos ja sitten ruvetaan selittelemään sitä.

15 tykkäystä