Osakesijoittaminen

Sampo Group -ketju

Taisi kuitenkin RW haarukoida osakkeen “käypää arvoa” tietyillä tuottovaatimus ja kasvu oletuksilla, kun muuttujana toimii ROE%. Tuossa juurikin hyväksyttävä arvostus(ja sen mukana käypä arvo) muuttuu kasvu oletusten tai tässä RW:n tapauksessa kasvu oletuksen pysyessä vakiona ROE:n mukaan.

Kyllä. Itse ynnäilen omalla peruskoulumatikalla näin:

RW:n tuottovaatimus on 12%.

Esimerkkinä käy osake, jonka ROE on 12% ja P/B on 1.

Ilman kasvuakin hänen tuottovaatimus täyttyy em. roella ja pb:llä. Markkina muuttaa näkemystään osakkeesta ja hinnoittelee sen ROE on 12% ja P/B on 1,2. Osake nousee 20% koska se arvostetaan korkeammilla kertoimilla. Omassa laskupäässäni hän saa tuon 20% tuoton tuottovaatimuksensa päälle (realisoituu myydessä sijoitus). Samoin mahdollinen tuloskasvu tulee bonuksena tuottovaatimuksen päälle, koska osake on ostettu niin halvalla että tuottovaatimus täyttyy ilman kasvua. Jos tässä on jotain metsässä niin kommentoikaa toki.

(Sorry off topic mutta onhan tämä aika oleellinen asia osakkeen arvostusta laskettaessa, siksi vielä palasin asiaan)

6 tykkäystä

Mielestäni olet oikeassa tai itse ajattelen samoin. RW laskee kasvusta hyväksyttävän P/E- ja P/B-luvun, jos muistan oikein. Mielenkiinnolla odottelen onko joku muu asiasta eri meiltä.

Olen myös usein ihmetellyt seuraavaa. Meillä on kaksi yritystä. Toinen on Raha-Sampo ja toinen Outorahamonttu.

Molempien omapääoma on vuonna yksi 100 mania.

Raha-Sammon P/B 1,5 ja sillä yksi osake hinta 150 mania.
Outorahamontun P/B 0,5 ja sillä yksi osake hinta 50 mania

Rahasammon ROE on tasaisesti 12%
Outorahamonttu tekee tappiota koronan takia tämän vuoden koronan takia ja odotetaan kääntyvän plussalle seuraavana vuonna, kun korona helittää. Vuonna 1 ROE on -5%, vuonna 2 ROE 1%, vuonna 3 3%. Vuonna 4 iskee krooninen ylikapasiteetti ja ROE valtaa -2%. Vuonna 5 ylikapsteettia edelleen, mutta lähes nollatulos ROE-1%

Lyhyt laskelma
5 vuoden jälkeen Raha-Sammon oma 176 mania ja hinnalla 150 mania P/B on 0.85.

Outorahamontun omapäoma
1 vuoden jälkeen 95 mania
2 vuoden jälkeen 95,95 mania
3 vuoden jälkeen 98,8285 mania
4 vuoden jälkeen 96,85193
5 vuoden jälkeen 95,8834107 mania

Outorahamontun P/B on samalla 50 manin hinnalla 0,52.

No nyt, ROE:lla RW:n mukaan pitäisi olla vaikutus P/B:hen. Olettaan, että tuloksen teko viiden vuoden kuluttua sama, pystyy samaan ROE:n. No nyt

Outomontun hinta pitää olla P/B 0,50, joten hinta 0,50* 95,8834107 mania= 47,94 mania

Raha-Sammon hinta 1,5*176 mania= 264 mania

Varsin moni ei ymmärrä ROE:n vaikutusta yhtiön arvoon ja korkoa korolle efektiä siinä. Suuriosa on arvosijoittajia ja ostaa alhaisella P/B:llä ja halvalla hinnalla. Vuosi toisensa jälkeen jatketaan sillä halvemmalla hinnalla. Niihin Revenion ja Koneen ROE on 30% paremmalla puolella ja “kalliiseen hintaan” on syynsä.

8 tykkäystä

Jos kasvu on nolla, roe 12% ja osakkeen hyväkyttävä P/B on 1,2 niin silloin markkinoiden tuottovaatimus on laskenut 10%:iin tuolla RW:n kaavalla. Nythän RW arvioi markkinoiden tuottovaatimukseksi Sammon kohdalla 8%.

Tuottovaatimusta ja tuottopotentiaalia ei kannata mennä sekoittamaan toisiinsa. Juha Kinnunen taisi jossain toisessa ketjussa ja yhteydessä kertoa vaativansa 20% tuotto-odotusta osakkeille. Tuskin hän silti käyttää DCF tai muissa tuottovaatimusta vaativissa arvonmäärityksissä missään yhtiössä 20% tuottovaatimusta.

Just näin. Kurssin ja samalla P/B luvun noustessa tuotto-odotus silloisella hinnalla on pienempi kuin alkuperäisellä hinnalla. Eli uudelle hinnalle ei voi enää odottaa esimerkin 12% tuottoa vaan 20% nousu tähän pisteeseen syönyt 2% vuotuisesta tuotto-odotuksesta. Tässä tapauksessa arvostustason nousu siis laskee tuotto-odotusta nykyhinnalle.

1 tykkäys

Emhoo: Esimerkkinä käy osake, jonka ROE on 12% ja P/B on 1.

Sijoittaja ostaa osakkeen 100 eurolla.
Vuotuinen tuotto sijoitetulle pääomalle 12 € (=12%). Sovitaan, että tuotto maksetaan kokonaisuudessaan osinkona ulos (yksinkertaistaa laskemista)
5 vuoden kuluttua osakkeen arvo on noussut 20%. Sijoittaja myy osakkeen. Arvonnousua per vuosi on tullut 3,7%.
Sijoittajan kokonaistuotto viideltä vuodelta per annum: 12% + 3,7% = 15,7%. Sijoittajan tuottovaatimus ostohetkellä oli 12% p.a.

Sijoittaja lukitsee oman ostohintansa ostohetkellä, joten osakkeen hinnan nousu ei laske sijoitetun pääoman tuottoa. Osakkeen arvostuskertoimien nousu nostaa sijoittajan kokonaistuottoa. Katso esimerkki viestin alusta.

Editoidaampas vielä, kun tuli kiireessä vastattua ihan loppuun asti ajattelematta ja ehkä turhan kärkkäästi

Jos p/b nousee takaisin “normaaliin”, pysyy vakiona ja yhtiö generoi book valueta lisää 12% per vuosi niin kyllä, arvonnousu tulee tuon 12% vuosituoton kaupanpäälliseksi.

Mutta ehkä riittää tästä aiheesta tähän ketjuun…

Olis ihan mielenkiintoista lukea nämä AV:n analyysit

image

image

22 tykkäystä

Tarkat on ainakin laskelmat 5 sentin korotus Nordealle.

17 tykkäystä

Pari viikkoa aikaa osingon irtoamiseen. Jokohan tuo siivu on osakkeen nykykurssiin hinnoiteltu, vai tuppaako se nousupiikki yleensä tulemaan vasta päivää, paria ennen?

Joo tai ainakin kuulla @Sauli_Vilen kommentit kollegoiden ajatuksiin

Kai sitä jos keväisin (ennen osinkoa) kurssit nousee kutsutaan osinkokiimaksi, mutta mitään yhtiökohtaista tarkkaa tiedettä tämä ei taida olla, jolla voisit ostaa ennen tätä nousua. Yleensä irtoamispäivänä osake dippaa osingon verran (poislukien neste joka nousee osingon verran :rofl:), ja tämän jälkeen osake saattaa nopeastikin (tai hitaasti, jos ollenkaan) nousta osinkoa edeltävään arvoon.

Mutta yleisesti tuota osinkoa ei varmaan kannata yrittää ajoittaa mitenkään, ellei sitten ole treidaaja tms…

2 tykkäystä

Sitä treidaamista yritän kai harjoitella :slight_smile: Viime viikolla kun sai Sampoa hävyttömän halvalla, jouduin siirtämään taskusta taskuun pelimerkkejä jotta saisi Sampoa lisää. Komean pompunhan tuo kurssi tässä teki, mutta nyt yrittää arvailla olisiko siellä vielä se euron pomppu edessä, ennenkuin siirtää ‘lainatut’ pelimerkit takaisin siihen toiseen taskuun.

Eikös Sauli kommentoinut tätä juuri muutama päivä sitten podcastissä Jukan kanssa. Sisälsi varsin selkokielisen katselmuksen fundamenttianalyysiin ja analyytikoiden erilaisiin työkaluihin, joilla arvonmääritystä voidaan toteuttaa. About 52-55 minuutin kohdalla taisi olla tämä.

Taisi tiivistettynä mennä siten, että Saulin näkemys pohjautuu puhtaasti osien summaan, toiset analyytikot ja sijoittajat käyttävät puolestaan eri työkaluja arvonmääritykseen. Muun muassa osa odottaa Eurooppaan pankkikriisiä, eivätkä näin ollen näe Nordeaa yhtä arvokkaana kuin Sauli (anaalien osinkoennusteen spreadi oli luokkaa 0 e - 0.5 e eli aivan jäätävä). Lisäksi vakavaraisuudesta oli puhetta, sekä siitä, että Sampon (vai Sammon?) tarinaa rummutettiin ennen osinko edellä, mutta nyt tulleen osingonleikkauksen myötä se tarina on toistaiseksi menetetty, eikä korvaavaa tarinaa tunnu tällä hetkellä olevan.

Mielestäni erittäin hyvää ja rehellistä ymmärrystä ja hyväksyntää Saulilta myös vastakkaisista näkemyksistä. Vaikka olisikin itse bullero (ja etenkin jos on omistaja), nämä riskit lienee syytä pitää mielessä, sillä mitään takeitahan ei ole, että Saulin arvio olisi yhtään sen oikeampi kuin kilpaileva bear-näkemys. Todennäköisempi se ehkä saattaa olla.

Ehkä tämä herätteleekin tarvetta videoltakin löytyvälle keskustelulle siitä, onko 1 vuoden päähän katsova tavoitehinta optimaalinen? Itse en digannut Jukan ajatuksesta, että otettaisiin käyttöön erilliset vuoden ja kahden vuoden ennusteet. En Suomen pikkumarkkinoilla oikein diggaa edes Inderesin tavoitehinnoista, sillä kurssit tuntuvat liikkuvan puhtaasti niiden perässä. Itselleni maistuisi parhaiten Mikko Mäkisen(?) tapa arvioida kolmen eri skenaarion kautta tilannetta. Tämä antaisi laajemman haarukan ja saattaisi rajoittaa Inderes-efektiä. Muun muassa lukijalle voisi tuoda lisäarvoa, jos esimerkiksi Sammon tapauksessa ei sivuutettaisi negatiivista pankkikriisiskenaariota, vaan tarjottaisiin alisuorittajaskenaario, jossa osa riskeistä (Nordean ongelmat) realisoituu. Voisi kuvitella, että nyt koronan aikana tälle olisi entistä enemmän tarvetta. Kuinka vaikeaa onkaan arvioida yhdellä luvulla esimerkiksi NoHon arvoa…

Onkos Inderes koskaan kokeillut / harkinnut tällaista, ja olisiko aivan onneton ajatus pistää kokeilua pystyyn näin koronan kunniaksi - alkuun vaikkapa ihan muutamalla yrityksellä, ja katsoa, miten kollegat ja kansa reagoivat?

8 tykkäystä

Sammon.

6 tykkäystä

Ainakin uusimmassa admicomin laajassa on vähän skenaario analyysia, ja muistikuva että joskus aiemminkin nähty näitä.

1 tykkäys

Kieliopin mukaan kumpikin käy yhtä hyvin:

Sampo itse käyttää muotoa “Sammon”: https://www.sampo.com/fi/media/tiedotteet/2020/sammon-uusi-osinkopolitiikka/

6 tykkäystä

Olemmeko koskaan kuulleet Sampon taonnasta :slight_smile: ?

6 tykkäystä

Analyytikkoennusteissa pessimistisin analyytikko ennustaa Sammon tekevän -0.69€ EPSiä tänä vuonna…?

Mahd. tuo AlphaValuen 24,80€ target price on nyt matalin targetti…ja lienee se ainut myy-suosituksella oleva taho… mutta en tiedä onko tuo jäätävä EPS-tappio heidän ennusteensa…

8 tykkäystä

Mielenkiintoinen ennuste…

Onkohan siellä otettu rohkeaa ja karhumaista makronäkemystä? Sitähän tuo melkein vaatisi, että pörssissä ja taloudessa läikkyisi kuin maaliskuussa, sijoitustuotot muuttuu kuraksi ja Nordea kaatuu köli taivaalle sojoittaen.

Kuinka paljon makronäkemystä kannattaa tai sopii osakeanalyysissa jne. ottaa, onkin eri keskustelun aihe. :sweat_smile:

20 tykkäystä