Sijoitusfoorumi

Sellulove eli Stora, UMP, Metso jne

stora-enso
upm
metso
#1

Mielestäni on aika perustaa osio teemalla sellu. Ostin syksyllä Storaa, ja vaikka osake on nyt ollut hienoisessa laskussa lyhyen omistukseni ajan, niin olen silti innoissani siitä, mitä sellusta voi valmistaa tulevaisuudessa sekä yritysten strategisesta kyvystä uudistua. Vapaata keskustelua aiheesta sijoitusmielessä. Itselläni Stora on pitkässä salkussa.

2 Likes
#2

Tämä on mielestäni erittäin inspiroiva artikkeli sellusta ja sen potentiaalista. (Tilaajille, mutta mielestäni kannattaa käydä kirjautumassa, koska kaksi viikkoa ilmaiseksi ja lukea artikkeli kokonaisuudessaan).

3 Likes
#3

Itsellä yli 50% salkusta metsää, pääpaino UPM, sitten Stora, Ahlström ja MetsäBoard. Ostettu halvalla mutta tämä vuosi on ollut kylmää kyytiä eivätkä nuo ole kummoisia osinkolappuja. Silti näkisin että potentiaali on vasta tulossa.

2 Likes
#4

Html

#5

¿Qué?

#6

Sulapac :heart: Stora!
Vaikka en sijoitustiedon lähteenä ole perinteisesti käyttänyt Iltalehteä, niin tämä oli hyvä jakaa, koska osoittaa, että puupohjaiset pakkaukset saavat markkinaosuutta eksponentiaalista vauhtia. Kosmetiikkamarkkina pelkästään Suomessa 2 miljardia (vaikka kalleinta toki on purkin sisältö).

3 Likes
#7

Antti on hieman positiivisempi nyt Metsä Boardissa arvostustason laskettua merkittävästi. Antti kommentoi videolla yhtiötä sijoituskohteena.

Jos on metsäyhtiöistä yleensä kiinnostunut, kannattaa kuunnella tämä podi https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-jakso-9-mitka-tekijat-ohjaavat-metsayhtioiden-liiketoimintaa

1 Like
#8

UPM johto käyny ostoilla:
kuva

Ihan vakuuttavan kokoisii kauppoi :slight_smile:

3 Likes
#9

Firman asioista eniten perilläoleviä on ollut yleensä kannattavaa kompata

#10

Metsä Board laskee ohjeistustaan. Tällä perusteella alas tullut kurssi on ollut ihan perusteltua.

#11

#12

onkos nuo UPM:n johdon ostokset omia ostoja vai jotakin palkkioita yritykseltä

#13

Juu mun mielestä nuo näyttää oikein ostoksilta.
Toki nuo äijät on rahamiehiä että eipä tuo nyt mitään ihan jumalatonta ole.
miljoonatuloja joka vuotena, siis lottovoitto joka vuosi…älytöntä

#14


Käytetään hyväksi näitä suomen avoimia verotietoja :smiley:
äkkiä kun laskee niin 5M -2,5M =2,5Miljoonaa ja siitä sit ostaa 450k € firman osakkeita -> n. 18%lla verojen jälkeisel ansiolla. Tietenkin nuissa ansiotulomäärrissä kaikki on vaan suhteellista… 20K upm osakkeita -> inderesin 2018ennustuksella se tuo jo 27K € osinkoja.


Ja kyllä niillä on “Skin in the game” Restamaxin roastia lainatessa. Kuinkamonen muun yhtiön johdolla on samassa mittakaavassa? :rofl:

1 Like
#15

EU:n muovistrategia liikahti eteenpäin, tämän pitäisi olla positiivinen uutinen metsäsektorille joka pystyy tarjoamaan korvaavia vaihtoehtoja. Nähtäväksi jää, lähteekö muu maailma myöhemmin seuraamaan esimerkkiä.

Toivotaan, että vihreä kulta ottaa mustasta kullasta niskalenkin :slight_smile:

1 Like
#16

Voisiko joku viisaampi vastata miten te suhtaudutte metsäsektorin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin? Ja millaisia ovat mahdollisuukset onnistua kun metsäyhtiöt alkavat kilpailla muiden alojen yritysten kanssa?

Metsäsektori on nyt alkanut investoida biojalostamoihin. Uusiutuvien biopolttoaineiden yksi iso ongelma taitaa olla raaka-aineiden saatavuus. Tässä ainakin mun mielestä metsäyhtiöillä pitäisi olla vähän kilpailuetua kun ne hallitsee puusta tulleet jätevirrat. (tässä pitää myös huomata että biopolttoaineet pitää vähentää CO2 päästöt että niiden käyttö olisi ilmastonmuutoksen torjumiseen kannattavaa, sen takia raaka-aine saatavuus on rajallinen). Tietääkö joku jos metsäyhtiöillä on helpompi pääsy Etelä-Amerikan viljelytuotteisiin kun perinteiset jalostajat koska niillä pitäisi olla aika vahva jalansija niissä maissa suurien sellutehtaiden takia? (siellä saadaan kuulemma hyvää raaka-aineita koska talvisin taitaa olla pakko viljellä pellot muuten turhaan, ainoasti eroosion välttämiseen). Biodieselillä taitaa myös olla se etu että se voidaan kaataa suoraan tankkiin verattuna “biobensaan”. Ainakin UPM taitaa valmistaa biodieseliä.

UPM on myös tiedottanut biokemikaalleista. Tietääkö joku jos tässä on mahdollisuus kilpailla perinteisten toimijoiden kanssa ja jos ylipäätään kemianteollisuus pyrkii päästä fossiilisesta hiilestä eroon?

Metsäyhtiöillä on myös voimalaitoksia, tuleeko sähkö tuotettu biomassalla tulla kannattavammaksi jos hiilivoimalat kielletään ja ajetaan alas lähitulevaisuudessa? Myös muiden jätteiden polttomahdollisuudet taitaa vähentää jos kierättysastetta täytyy nostaa etenkin muoveissa. Taas esimerkiksi UPM omistaa myös vesivoimaa. Kun mennään yhteiskunnassa enemmän uusiutuviin kuten tuulivoimaan ja aurinkopaneeleihin säätövoiman tarve taitaa nousta (vesivoimaloiden tuotanto voidaan säätää helposti). Voisiko tässä myös kannattavuus nousta?

Lopuksi vielä kuulen usein että olisi hyvää jos sellupohjaisilla tuotteilla pystyttäisiin korvata kaikki muovipakkaukset, mutta miten kauan kartonkipakkaukset pidetään ympäristöystävällisiä? Kyllä varmasti jokainen itse on huomannut että kartonkia käytetään joissakin tilanteessa vähänkin turhan paljon. Turha pakkaus taitaa kyllä valitettavasti aina olla turha pakkaus riippumatta siitä mistä se on tehty.

Sori että tuli vähän pitkä kirjoitus, toivottavasti löytyy jotain milenkiintoisia vastauksia :slight_smile:

1 Like
#17

Mielenkiintoinen transformaatio meneillään ja kovin kaivattu, ainakin ympäristön kannalta.

Käsittääkseni - ainakin tässä vaiheessa - biojalostamoissa tuotetaan lähinnä raaka-aineita jonkin toisen teollisuudenalan käyttöön ja näitä teollisuudenaloja oli ainakin maa- ja metsätalousministeriön luettelon mukaan aika paljon ja kirjo laajenee koko ajan. Eli siinä mielessä ei välttämättä suoria kilpailijoita kaikille perinteisille toimijoille, ainakaan heti. Esim Kotkasta lähtee kerran viikossa etikkarekka Ranskaan hajuvesitehtaalle. Tämä on täysin sellun keittoprosessissa syntyvä sivutuote. Positiivista on, jos tämä sektori puskee perinteisiä toimijoita vihreämpään suuntaan.

Voi olla, että kartonki pysyy “ekona” kauankin, koska kaikkialla herätään nyt tuohon muoviongelmaan ja se on ratkottava pikaisesti. Kartongilla ei ole samanlaista hirviömäistä leimaa kuin muovilla ja yleensä uudistuminen tapahtuu vasta kun on ihan pakko eli kriisin kautta. Tosin metsistäkin on syytä pitää huolta eikä kaikkea voi tai pidä vetää sileäksi, ja siinä kohtaa jälleen kierrätys on avainasemassa. Kierrätys on vasta kehittymässä. Metsistä pitää olla huolissaan, koska Suomestakin on jo hävinnyt jotain tärkeitä lahottajasieniä ihan vain siksi, että metsiä hakataan ja hoidetaan liiaksi eikä puut pääse vanhenemaan ja metsän oma kiertokulku ei toteudu.

Mutta asiantuntijuutta kaivataan joten voisiko vaikka @Verneri_Pulkkinen tägätä tähän jonkun Inderesin sellupuolen asiantuntijan kommentoimaan. :slight_smile:

4 Likes
#18

Hieno aihe, yritän vastailla parhaani mukaan, vaikka tekninen ymmärrys puukuitujen/molekyylien hienouksista onkin hyvin rajallista.

“Voisiko joku viisaampi vastata miten te suhtaudutte metsäsektorin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin?”

Periaatteessa mahdollisuudet ovat valtavat, sillä puusta voi tehdä kaiken saman mitä öljystäkin. Käytännön rajoitteina kustannukset (tuotanto/investointi) ja varmaan myös nippu teknisiä asioita. Metsäyhtiöihin sijoitettaessa on kuitenkin hyvä ymmärtää, että valtaosan yhtiöiden liikevaihdosta kertyy 10 vuoden päästä samoista tuotteista kuin tänäkin vuonna. Uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen on pitkäjänteistä hommaa, mutta uusiutuvan ja kierrätettävän raaka-aineen varaan on erittäin hyvä rakentaa kestävää liiketoimintaa pitkällä aikavälillä ja mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Etenkin Stora Enso on ollut viime vuosina aktiivinen ja taloudelliset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet toimialan mittakaavassa kansainvälisestikin merkittäviä. CMD:llä yhtiö väläytti myös ensimmäisiä lupaaavia taloudellisia tuloksia viime vuosien panostuksista (mm. biokomposiitti, ligniini).

“Metsäsektori on nyt alkanut investoida biojalostamoihin. Uusiutuvien biopolttoaineiden yksi iso ongelma taitaa olla raaka-aineiden saatavuus. Tässä ainakin mun mielestä metsäyhtiöillä pitäisi olla vähän kilpailuetua kun ne hallitsee puusta tulleet jätevirrat”

Biodiesel on niche-tuote ja puusta tehty biodiesel niche nichen sisällä. Raaka-ainepohja ja polttoaineiden kulutuksen mittakaava huomioiden puusta tehdystä biodieselistä tuskin tulee erityisen merkittävää skaalatuotetta. UPM tekee biodieseliä mäntyöljystä (havusellun tuotannon sivuvirta) Lappeenrannassa, mutta mäntyöljyn saatavuusrajoitteiden (mäntyöljystä kilpailevat myös muut teollisuuden alat) takia tämäntyyppisiä tehtaita ei kovin montaa maailmaan todennäköisesti mahdu. Kaasutusteknologiaan pohjautuvia biodieseltehtaita on ollut suunnitteilla, mutta prosessin taloudellinen toteutettavuus on vielä kysymysmerkki. Myös poliittiset riskit ovat toimialalla merkittäviä, mikä puoltaa malttia kasvun hakemisessa.

“UPM on myös tiedottanut biokemikaalleista. Tietääkö joku jos tässä on mahdollisuus kilpailla perinteisten toimijoiden kanssa ja jos ylipäätään kemianteollisuus pyrkii päästä fossiilisesta hiilestä eroon?”

Biokemikaaleilla UPM todennäköisesti lähtisi haastamaan perinteistä kemianteollisuutta. Raaka-aineen ominaisuuksien hallitsemisen ansiosta yhtiöllä voisi olla myös kulma haastaa vahvoja perinteisiä kemian pelureita. Hanke on kuitenkin vielä hyvin varhaisessa vaiheessa eikä yksityiskohtia ole avattu, joten tarkempi arviointi on vaikeaa.

"Metsäyhtiöillä on myös voimalaitoksia, tuleeko sähkö tuotettu biomassalla tulla kannattavammaksi jos hiilivoimalat kielletään ja ajetaan alas lähitulevaisuudessa? "

Voimalaitosten (ml. sellutehtaiden ylijäämäenergia) kannattavuus riippuu sähkön hinnasta, jonka määräävät kysyntä ja tarjonta (ml. rajatuotantokustannukset). Yleisesti ottaen hiilestä luopuminen suuressa mittakaavassa nostaisi sähkön hintaa Euroopassa (vaikutus Pohjoismaihin riippuu osin siirtoyhteyksien kehityksestä). Toisaalta konsernitasolla on hyvä muistaa, että sähkön hinnan nousu nostaisi metsäyhtiöiden monien muiden tuotteiden tuotantokustannuksia. Ulkomuistin mukaan metsäyhtiödemme energiataseet ovat konsernitasolla melko neutraalit tai lievästi alijäämäiset, joten suoraa nettohyötyä (dynaamiset vaikutukset ovat monimutkaisemmat) sähkön hinnan noususta tuskin tulisi.

“Lopuksi vielä kuulen usein että olisi hyvää jos sellupohjaisilla tuotteilla pystyttäisiin korvata kaikki muovipakkaukset, mutta miten kauan kartonkipakkaukset pidetään ympäristöystävällisiä? Kyllä varmasti jokainen itse on huomannut että kartonkia käytetään joissakin tilanteessa vähänkin turhan paljon. Turha pakkaus taitaa kyllä valitettavasti aina olla turha pakkaus riippumatta siitä mistä se on tehty”

Totta, ylipakkaaminen on turhaa ja tällä saralla on varmasti runsaasti tehostamisen varaa. Itsekin olen ihmetellyt joskus, miten voi olla mahdollista, että tilaamalla 3 tuotetta eräästä saksalaisesta verkkokaupasta kotiin päätyy 4-5 aaltopahvilaatikkoa (toki halvinta mahdollista laatua, korkeampilaatuisia kalliita kartonkeja käytetään huomattavasti kitsaammin). Pakkaamisen tarkoituksena on kuitenkin 1) suojata tuotetta 2) tehostaa logistiikkaa 3) toimia markkinointiapuna. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa koko kombinaatiota tuskin digitalisoidaan ja uusiutuva, uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä kartonki (samasta kuidusta voidaan siis käytännössä tehdä kierrätyksen myötä noin 6-8 kertaa pakkaus ja lopulta polttaa ominaisuutensa menettänyt kuitu energiaksi) on monesti ympäristön kannalta vähiten huono ratkaisu ympäristön kannalta. Kaikkea muovia kartonki ei kuitenkaan tule korvaamaan missään skenaariossa vaan muovillekin on jatkossa paikkansa.

6 Likes
#19

Olisi kiinnostavaa kuulla Inderesin kommentti tähän: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kassavirta-analyysi-yllattaa-upm-onkin-halvempi-kuin-stora-enso/37bb669f-7b22-4f2b-9004-74cc92cf2cd5

Erityisesti kun Inderesin suositus on Storalle lisää ja UPM:lle vähennä :slight_smile:

Onko Storaa tarkasteltu liian yksipuolisten tunnuslukujen perusteella?

#20

UPM Omistuksii tsekkailin varstes, osu silmää:






myyjiä mm: