Stora Ensohan on ollut varsin aktiivinen mm. start up:ien kanssa:
Erityisesti sopimusrakenteet (IPR) näiden kumppaneiden sekä start up:ien kanssa kiinnostavat, mutta niistä ei ole pahemmin tullut tietoa ulkopuolisille. Sijoittajana ei niin hirveästi kiinnosta, jos uusi innovaatio tai teknologia lisää esim sellun kokonaiskysyntää hieman mutta IPR:t kuuluvat kokonaisuudessaan muille.
Nordean aamurapsasta kopioitua
Tuottajien ja ostajien välillä on Kiinassa menossa pokeriottelu, jota ei sellumarkkinoilla olla ainakaan vähään aikaan nähty. Tuottajat ovat ilmoittaneet jo nostavansa loppuvuodesta ja tammikuussa selvästi pudonneita sellun hintoja Kiinassa, kun taas ostajat ovat vasta palailemassa lomilta kiinalaisen uuden vuoden jälkeen. Samaan aikaan satamavarastot Kiinassa ovat korkealla, mutta sellun tuottajien mukaan ostajien tehdasvarastot on kulutettu alas. Tätä heijastellen esimerkiksi Suzano kertoi leikkaavansa laivauksia (ei siis myyntiä) Aasiaan Q1:llä noin 50 %:lla (suhteessa Q4:een), mutta tuotantoa ei juuri jarrutella vaan Etelä-Amerikassa hankitaan lisää varastokapasiteettia.
Tuottajat siis laskevat, että markkinan fundamentit (kysyntä/tarjonta) eivät ole loppuvuoden jarrutuksessa muuttuneet. Siten ostajien olisi pakko palata lähipäivinä ja viikkoina aktiivisemmin markkinoille ja niellä hintojen korotukset. Jos tuottajien markkina-analyysi onkin väärä (ts. pohjakysyntä on pehmentynyt viime kuukausina), korkeat varastot luovat todennäköisesti entisestään painetta hinnoille. Samalla hintapaine todennäköisesti leviäisi Kiinasta voimakkaammin Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, sillä muualla maailmassa sellun ostajat seuraavat nyt herkeämättä Kiinan (maailman suurin sellun käyttäjä) tilannetta ja pyrkivät luonnollisesti hyödyntämään mahdollisen heikkouden.
Maaliskuun loppupuolella olemme todennäköisesti tilanteen kehityksen suhteen viisaampia.
@Antti_Viljakainen mitä mieltä tästä; Stora Enso Oyj: Stora Enso investoi uuden sukupolven uusiutuviin, kierrätettäviin ja biohajoaviin muotoonpuristettuihin kuituratkaisuihin | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Onko tästä jotain skenaarioita millaisen osuuden muovimarkkinasta Stora voisi haukata ja millä kannattavuudella? Onko tuotteilla kilpailukykyä muutenkin kuin vain hipstereiden keskuudessa?
“Onko tästä jotain skenaarioita millaisen osuuden muovimarkkinasta Stora voisi haukata ja millä kannattavuudella? Onko tuotteilla kilpailukykyä muutenkin kuin vain hipstereiden keskuudessa”
Kyseessä on hyvin pieni ja ainakin osin pilottivaiheen projekti, joten skenaariovanalyysi markkinaosuuksien valloittamisesta muovilta ei ole vielä ajankohtainen. Avaus on kuitenkin mielenkiintoinen ja sinänsä askel oikeaan suuntaan. Tuotteena on muotoon puristetut kuidut ovat todennäköisesti selvästi nykyratkaisuja kalliimpia, mutta joihinkin niche-sovelluksiin Stora Enso voinee myydä näitä hyvinkin kannattavasti.
Päivätasolla selkeä bullish Cup-pattern, tekeekö handlen vai nousee suoraan ylös?
metsät ei nyt näytä kallilta mitä yhtiötä suosittelisitte, en ole koskaan omistanut Storaa, UPM tai Metsäboardia. Mikä on paras yhtiö ja miksi?
kiitos, se just oli ongelmana, että en ehkä jaksaisi tutustua. Kysytään toisin. Nykyisillä arvostuksilla, jos otan kutakin saman verran niin onko teistä hyvä diili? P/B taisi olla UPM 1,3 ja muut 1,1.
Ja kiitos vaan Nyyb.k, ehkäpä huomenna tutustun metsäyhtiöihin. On jo päässä yli 20 firmaa pyörimässä…
Itsellä henk.koht salkussa Stora ensoo, ja kattelen et jos UPM tippu sinne 20kieppeille ni ehkä mä lisään senki salkkuun
Älä unohda MB:tä, lukujen perusteella halvin.
Upm: nettovelattomuus on komeaa katseltavaa…
Kaikkien kurssit näyttää seuranneen hyvin pitkälti toisiaan, ainakin saman näköiseltä pitkälti näytti joten sellainen metsä indeksointi vois olla ok.
Pohdiskelin vuosia sitten UPMää 7-8€. Kun pomppasi 12€ ajattelin, että liian kallis, tai nousi juuri, ei kannata ostaa nyt 
Sen jälkeen kaikki UPM:n hinnat ovat tuntuneet kalliilta. Miksiköhän sitä joskus juuttuu absoluuttisiin hintoihin?
Ihmeellinen tapaus kyllä tämä MB. Kuukaudessa noin -26% alaspäin, omasta mielestä vähän ylireagointia investoinnin julkistuksiin ja isojen herrojen leikkeihin.
Vuodessa osakekurssista sulanut yli puolet ja Storalla vastaavalta ajalta yli 40%.
Lasketellaanko MB:n kohdalla Krimin kriisin tasoille, noin 3,50€ pintaan vai onko suunnanmuutos jo horisontissa? Luulisi, että viimeistään 3,50€ tienoilla tulee jo psykologinen vastustaso vastaan.
Juu MB on edullinen myös, ehkä Kemin hankkeella lyöty liikaa. hankehan ei tule toteutumaan, se on poliittinen porkkana hallitusneuvotteluihin…
Ensiksi laskee kun investoinnit julkistetaan ja Suomen markkinan tuntien laskee vielä lisää silloinkin, jos hanke kaatuu. Mahtava lappuhan tämä olisi lyhyeen spekulaatioon suuntaan tai toiseen.
Itse kuitenkin uskon kurssin korjaavan ylöspäin edes jonkin verran näistä lukemista, tiedä sitten milloin.
Jatketaan harjoituksia.
Lasku johtu enimmäkseen Husumin tehtaan yllättävistä investointitarpeista, joissa vanhaa tehdasta joudutaan päivittämään. Tehdas on siis kulutettiin loppuun aiemmin kuin markkinat olivat ennakoineet. Koska tuotanto ei investoinnin seurauksena lisäänny, niin kyseessä on markkinat yllättänyt kuluerä.
Muiden mainitsemien syiden lisäksi metsäyhtiöt ovat suht globaalista suhdanteista riippuvaisia syklisiä yhtiöitä jolloin markkinan hermoilu esim. kauppasodan suhteen osuu vivulla niihin.
Miten tämä suhdanneriippuvuus ilmenee? Esimerkiksi Metsä Boardin taseen loppusumman vakioiva Asset Turnover - tunnusluku on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta 0,8 ja 0,9 välillä. Yhtiön tuotteilla on siis hyvin vakaa ja ennustettava kysyntä. Liikevoittomarginaalit sen sijaan ovat viime vuosina olleet reippaasti historiallisia keskiarvoja korkeammalla, mikä luo kuvan edullisuudesta yksinkertaisella P/E -luvulla laskien. Elämme kultakutriaikaa kun haitallinen inflaatio ja velkojen korot eivät kurita yrityksiä.
Tässä muuten tulee mielenkiintoinen ilmiö: liikevoittomarginaalin ja liikevaihdon suhde on kertolasku, mutta saadusta liikevoitosta pitää vähentää kiinteänä kuluna velan korot. Nämä taas riippuvat velkamäärästä. Jos velkaa on paljon, tämä aiheuttaa ison heilunnan nettotulokseen suhdanteiden vaihtuessa.
Yhtiöt eivät raportoi yleensä kiinteitä kulujaan, jotka olisivat tärkeitä operatiivisen vivun laskemisessa. Onko kiinteitä kuluja kaikki sellaiset kulut, jotka eivät ole myydyn tuotteen suoria tuotantokustannuksia? Jos ovat, päättelin näin:
Kiinteät kulut = kulut yhteensä - muuttuvat kulut.
Kulut yhteensä = liikevaihto - liikevoitto.
Muuttuvat kulut = liikevaihto - liikevaihto * bruttokatemarginaali.
Metsä Boardille lasketut kiinteät kulut tilikaudelle 2018:
Kiinteät kulut = 1834 - 1407,46 = 426,54 M€
