Ensinnäkin pitää todeta, että jos kyse on esityksestä TES-neuvotteluihin niin kannattaa vetää hetki happea. Neuvottelukulttuuriin kuuluu se, että esityksiä annetaan siten, että molemmilla osapuolilla on suunnilleen samantasoisia ehdotuksia, jotka voidaan yhteisymmärryksessä hylätä. Se, että yritys tällaista haluaisi, ei tarkoita että sellaista tulisi. Toki outoa, että näitä levitellään ulkopuolisille.
12 tunnin vuoro on monelle miellyttävämpi tapa järjestää työ, ihan pelkästään siksi että kilsoja tulee vähemmän kun töihin tarvitsee ajaa harvemmin. Metsäteollisuuden tehtaille työmatkat on järjestään ainakin autolla taitettavia. Toki muitakin etuja on.
Työnantajalle ne edut ei sitten oikein näy. 12 tunnin vuorojärjestelmä lisää työntekijän vapaan määrää ja siksi sitä vastustetaan aika monessakin firmassa, osin jo ideologisista syistä. Lisäksi prosessiteollisuudessa on huonoja kokemuksia 12 tunnin vuoroon siirtymisen vaikutuksesta tuottavuuteen. Jos työ on vähänkään fyysistä, saadaan työntekijästä aika paljon vähemmän irti 9-10 tunnin työnteon jälkeen.
En itse tiedä mitä nuoret nykyään haluaa, mutta en sinänsä pitäisi edes mahdottomana mikäli nuoret suosisivat järjestelmää joka mahdollistaa todella pitkän kesäloman. Neljällä vuorolla tehtaan pyörittämisestä on puhuttu alalla tietääkseni aika pitkään.
Oon tehnyt paperiteollisuudessa kaikkia sheemoja ja nyt teen 12h vuoroa. Tätähän on tutkittu ja jokainen kokeillut tehdas on tämän tainnut ottaa käyttöön Suomessa johtuen siitä että on hyvä. Myös työnantaja puoltaa mieluusti sairaslomien vähentyessä. Tota pitkää 12h vuoroahan kevennetään siten että siinä on työkierto eli työkohde vaihtuu kesken vuoron ja näin haetaan kevennystä. Taitaa vähentää jonkun 70 työpäivää pois / vuosi eli en todellakaan valita.
Tämä tietysti vaatii porukalta kouluttautumista ja moniosaamista unohtaen vanhat vakanssi suojat koskien kaikkia, myös koneenhoitajat liikkuu tarvittaessa.
Isoista Umppi on ainut joka ei ole vielä ottanut käyttöön 12h vuoroa, MG ja SE sitä jo käyttää.
Plussia on reilusti vapaata, kesäloma yli 4 viikkoa, Aamut alkaa vasta klo 07 eikä 0530. Työkierto ja uusien hommien opettelu joka nostaa palkkaa. Rytmin kääntö helppoa kun vain 2 työpäivää putkeen. Perheelliselle sopiva
Kesäkuun loppuun asti näyttäisi Kemissä Metsä Fibren katkos kestävän räjähdyksen takia. Puuta ajettaisiin sitten Äänekoskelle esimerkiksi. Onkohan Kaskisten kemihierretehtaan tulevaisuus uhattuna kuinka, jos huonoon kuntoon päässyttä Suupohjan rataa ei enää korjattaisi ja rata suljettaisiin liikenteeltä. Juniahan ollut Kaskisiin ennen lakkoa viikossa 1-3. Teuvallahan on ollut raakapuunkuormausta muualle Suomeen, mutta Seinäjoelle rakentumassa uusi raakapuuterminaali.
Onhan tää veronmaksajien kustannuksella jaeltavien yritystukien nauttijien lista vähintäänkin kiusallinen metsäteollisuudelle ja tod näk vain ajan kysymys, milloin pöhöttyneitä tukijaisia aletaan kuristaa
Ylen (politiikka)toimituksen artikkeli talousasioista - taattua laatua. Mitähän noi UPM:n tuet pitää sisällään? Päästöoikeudet? Teollisuuden sähkön alemman verokannan? Jos, niin tarkastelu vaatisi rinnalleen arvion siitä miten kilpailijamaissa toimitaan.
Pesonen taisi joskus sanoa julkisuudessa, että keskimäärin paperikone saa jotain 3-5 M€ energiatukea, jotta se pyörii Suomessa. Samalla se tuottaa 160-180 M€ liikevaihtoa. Eli muutaman miljoonan panostuksella saanee takaisin moninkertaisesti.
Juu näinhän se tuppaa olemaan, että tuensaajat ainakin puolustavat tukiaan.
Alla juttu vuodelta 2019, jossa puhutaan tuosta asiasta. Mielestäni on ihan uskottava skenaario, että jos Suomessa energiaveron palautus poistettaisiin paperikoneilta, niiden käyttöikä kyllä lyhenisi siitä merkittävästi.
”Toivon, että seuraavakin hallitus linjaa, että yritysten toimintaedellytyksiä ei heikennetä Suomessa. Pahin pelko on kuitenkin päättämättömyys. Se, että esimerkiksi keskustelu yritystuista jää vellomaan, mutta ei tule päätöksiä.” – ”Meidän pitää huolehtia, että Suomessa on samat kilpailuedellytykset kuin muualla. Suomessa energia- vero on teollisuussähkön veronpalautuksen jälkeenkin neljä kertaa suurempi kuin Ruotsissa. Kun ajat Saksassa tehdasta 7 000 tuntia, saat 80 prosenttia sähkön siirtomaksusta takaisin. Se ei ole ihan pieni raha.” – ”Paperikoneen tulos on ollut noin 5–6, miljoonaa euroa, mistä veronpalautus voi olla 3–4 miljoonaa euroa. Kaikki se loppu 170 miljoonaa euroa jää yhteiskuntaan”, Pesonen sanoo.
Yksittäisen koneen kannattavuuden tuki siis voi ratkaista ja päättää sen, missä kone lopetetaan tai sitä seisotetaan.
Noi lienee suoria yritystukia? Noiden lisäksi on vielä investointeihin liittyvät epäsuorat tuet. Esimerkiksi Äänekosken ja Kemin sellutehtaissa laitettiin tieverkkoa ja rataverkkoa kuntoon valtion toimesta tehtaat silmälläpitäen. Nämä ovat toki kertaluonteisia.
Metsä Board käynnisti vuonna 2016 Husumissa uuden taivekartonkikoneen BM1, jonka kapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2023 valmistui 230 miljoonan euron investointi koneen vuotuisen kapasiteetin kasvattamiseksi vastaamaan kiertotaloutta tukevien, kestävästi tuotettujen pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään. Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta.
”Husumin taivekartonkikapasiteettiin tehdyn investoinnin myötä Metsä Boardilla on hyvät edellytykset vastata kuitupohjaisten pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään. Olemme sitoutuneet tukemaan asiakkaitamme laadukkailla ja resurssitehokkailla ratkaisuilla, jotka auttavat korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja ja tukevat kiertotaloutta.” sanoo Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio.
Mitä mieltä ollaan tästä havuselluennusteesta? Kasvua olisi alle prosentin/v 2030 mennessä, kun taas lyhytkuitusellun markkinakasvu olisi yhä suurta.
Ennusteen on laatinut USA-lainen TTO BMA-analyysifirma.
Jos se toteutuisi, havuselluntuottajilla Suomessa ja muualla ei olisi kummoisia kasvunäkymiä. Hinta voisi toki olla kohdillaan, sillä ylikapasiteettia ei helposti syntyisi kun puutakin on huonosti tarjolla useimmissa maissa (paitsi jos Venäjän puuta tulee jossain vaiheessa tarjolle).
Käytännössä Euka-sellu on ainoa, joka tarjoaa kasvua [BEK]. Muut junnaa paikallaan.
Mihin kategoriaan eurooppalainen lehtipuusellu (koivu/haapa-sekoitus) kuuluu? Ei oikein istu mihinkään. NBSK se ei ainakaan ole [Havusellu].
Huonolta näyttää havusellun kasvunäkymä. Kumma, kun Metsä on siihen niin rajusti panostanut. Tai pakkohan se on, kun omistajien puut pitää jotenkin käyttää. Tuossa valossa epäilyttää yhä enemmän, että UPM:llä olisi yhä 3 sellutehdasta Suomessa 10 vuoden päästä. Taitaa 2 modernisoitua riittää. Yhdellä jää musta Pekka.
Kymiin on ainakin laitettu suht isoja rahoja kiinni investointien muodossa takavuosina, ja jos oikein muistan, niin kyllä pietarsaareenkin olisi rahaa laitettu. Kaukaalla sellutehtaan käyttöikä taitaa tulla vastaan 20-luvun lopussa/30-luvun alussa ja kun kaakkois-suomessa hakkuut on jo nyt aika korkealla tasolla, niin veikkaan että näistä kolmesta Kaukaa on se, jossa ovet tullaan laittamaan säppiin.
Keski-Euroopassa kuusella menee todella huonosti. Kuivuus, myrskyt ja kirjanpainaja tuhonnu metsät ja yhden ennusteen mukaan kuusi ei tule tästä enään toipumaan. Ehkäpä ennuste näkee tämän ja lupaa kasvua lehtipuulle. Suomessa tilanteeseen ollaan jo reagoitu ja näin ollen voisi olettaa että metsä jonka omistaa yksityinen ja jossa seisoo iso kasa fyrkkaa, omistaja pitää omaisuudestaan huolta hoitamalla metsiään kuten pitää.
Tästä voisi päätellä että Suomi puu on vielä tulevaisuudessa arvossaan, saa nähä…
Jos metsäyhtiöillä on sama pohjadata kuin TTO BMA:lla (ja miksei olisi), ei ole ihme että havuselluun ei ole investoitu sen enempää Suomessa ja ylipäätään.
Aika paljon kun Äki ja Kemi, mutta volyymi ei juuri suurempi kuin 20 v sitten. Eikä ihme sekään, että UPM investoi URUun.
Mutta jos havusellumarkkinakaan ei oikein kasvaa, niin mikä? Kylmä rinki metsäfirmoissa. Uutta ja arvoa pitäisi kehittää, mutta kun siinä riskiä ja takamatkalta lähdetään, niin onhan se hidastua.
Googletuksen perusteella UPM olisi investoinut noin 600-700 ME Kymin sellutuotantoon viimeisen 20 vuoden aikana.
Pietarsaaren sellutuotantoon noin 350-400 ME viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäksi UPM:llä näyttäisi olevan jotain julkistamattomia laajentumisaikeita Pietarsaaressa:
Kaukaan sellutuotantoon ei ole juuri investoitu, googlella löysin vain 100-150 ME investoinnit 20 vuoden aikana. Kaukaalla on toki rakennuttu biodiesel-laitos, mutta käsittääkseni se pärjäilee ilman naapurissa olevaa sellutehdastakin, vaikka varmasti jotain synergiaa on. Netistä löytyvien tietojen perusteella Kaukaan selluun on investoitava viimeistään 2030-2035 tai sitten lappu luukulle. Tulevaisuus näyttää, miten käy.
Ruotsissa on vihitty käyttöön suomalaisen St1:n ja ruotsalaisen metsäteollisuusyhtiö SCA:n uusi biojalostamo. Göteborgissa sijaitseva jalostamo tuottaa vuosittain noin 200 000 tonnia uusiutuvaa polttoainetta.
Biojalostamon investoinnin arvo on noin 345 miljoonaa euroa.
Antti on antanut ennakkokommenttinsa, kun Stora Enso julkistaa Q1-tuloksensa torstaina.
Stora Enso julkistaa Q1-tuloksensa torstaina noin kello 8:30, joka jää vielä reippaasti kohtalaista vertailukautta heikommaksi huonossa markkinatilanteessa. Löysähkön kuluvan vuoden ohjeistuksensa Stora Enso toistanee tässä vaiheessa vuotta, vaikka metsäsektorin uutisvirta on ollut alkuvuoden aikana mielestämme varovaisen positiivista ja samalla negatiivisimman skenaarion uhka on jo pienentymässä myös osakkeen ympäristöstä. Emme tee muutoksia näkemykseemme Stora Ensosta ennen Q1-raporttia.
Tässä olisi ennakkokommentti, kun myös UPM julkistaa Q1-rapsansa torstaina.
UPM julkistaa Q1-raporttinsa torstaina kello 9:30 - 10:00. UPM:n operatiivinen tulos on laskussa suhteessa kohtalaiseen vertailutasoon. Ohjeistuksensa yhtiö arviomme mukaan toistaa Q1-raportissa, sillä H1:n lakkorasitteiden vastineeksi uutisvirta metsäsektorilta on ollut mielestämme alkuvuoden aikana varovaisen positiivista. Lyhyellä tähtäimelläkin siedettävästi arvostettu (2024e: P/E 16x, P/B 1,5x) UPM pysyy metsäsektorin suosikkinamme toistaiseksi.
Metsä Board julkaisee Q1-rapsansa ja tässä olisi ennakkokommentit siihen liittyen.
EDIT:
Tässä on vielä yhtiöraportti.
Metsä Board julkistaa torstaina noin kello 12:00 Q1-raporttinsa. Yhtiön tulosromahdus on jatkunut vielä Q1:llä ja Q2:n ohjeistus on luultavasti Suomen poliittisten lakkojen heijasteiden sekä Kemin sellutehtaan laiterikon takia pehmeä. Metsä Boardin markkinatilanteen arvioimme kehittyneen varovaisen positiiviseen suuntaan Q1:n aikana ja myös Kaskisten investointiprojektista luopuminen laskee osakkeen riskitasoa.
