Entä erikoispaperipuolella? Siellä lienee useampia lajeja Euroopassa, joita Dörpenin yksinäinen kone ei vielä pysty tekemään verrattuna Tervasaareen ja Jämsänkoskeen?
Kiitos kirjoituksestasi!
Entä erikoispaperipuolella? Siellä lienee useampia lajeja Euroopassa, joita Dörpenin yksinäinen kone ei vielä pysty tekemään verrattuna Tervasaareen ja Jämsänkoskeen?
Kiitos kirjoituksestasi!
Erikoispaperipuolella veto on myös erittäin heikko ja lomautuksia tulossa varmasti kesän aikana myös manitsemiisi Tervasaareen ja Jämsänkoskelle. Se, että onko siitä kuinka suuri osuus suhdanteen aiheuttamaa on eri kysymys.
Ei ole Spec-puolelta detaili lajikohtaisesti niin hyvin hallinnassa, mutta kuten sanoit niin ei Dorpenin yksi PM korvaa JA/TE neljaa PM:aa edes hiljaisempina aikoina.
Mita ComPapersiin viela tulee, niin UPM taitaa olla ainoa graafisten paperien valmistaja Euroopassa, jolla paperi ja sellupuoli on eri bisnesyksikoissa ja raportoidaan erikseen.
Hienopaperipuolella Sylvamo, Mondi, MM, Navigator esim. kaikki raportoivat paperin ja sellun yhdessa, heilla on integroidut sellutehtaat ja paperipuolen ei tarvitse murehtia sellun hinnannoususta niin paljoa.
UPM:lla Kymi on esim. integroitu tehdas ja ComPap maksaa sellusta silti markkinahinnan.
Ymmarran miksi tama on jarjestetty nain, mutta se tekee ComPap-asemasta erityisen haastavan aikoina kun sellun hinnat nousee mutta paperimarkkinat ovat soft.
Kukaan ei muista enaa 2024 syksylla ja talvella, etta 2023 tilanne oli toisin pain ja ComPap teki rahaa ja sellupuoli oli haasteellinen.
Edit:
Mutta tuskin talla nyt on kummoista vaikutusta koko firman tulokseen, ja uskoisin, etta mita sellu tekee talla hetkella niin se korvaa kylla taysin paperipuolen vaikeudet. Mutta kohtahan se nahdaan!
UPM:n vaneritehtaalla Joensuun Sirkkalantiellä syttyi tulipalo perjantaina.
Kyseessä on iso pelastuslaitoksen tehtävä, sillä paikalle on hälytetty jopa 18 yksikköä Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Speciality papersin puolella Tervasaaren tuotteita pystytään tekemään enemmän Euroopassa kuin Jämsänkosken tuotteita joiden koneet teknisesti erilaisia.
Compapin puolella ainakaan Raumalla ja Jämsänkoskella ei sellun hinta merkitse juuri mitään, käsittääkseni sellun osuus näissä paperissa todella pieni.
Myös mekaanisen massan (vai miksikö sitä kutsutaan LWC/SC-papereissa?) hinta lienee kuitenkin noussut kotimaassa raakapuun hinnan noustessa eli raaka-ainekustannukset ovat kasvaneet kuitenkin myös Raumalla ja J-Koskellakin.
Metsalehdesta hyvat graafit.
Kylla se mekaaninen sellukin maksaa jonkin verran juuri nyt. Mielenkiintoista toki alkaako kohta alamaki, koska piikki tuntuu useina vuosina olevan juurikin heinakuussa.
Joku viisaampi osaa varmaan kertoa, miksi kesa on juuri se piikki, koska kysynnan puolesta Q3 on usein se paras Q metsafirmoille. Oletan, etta hakkuiden “helppous” kesalla parantaa saatavuutta? Kevaalla kelirikot vaikeuttaa?
Kannattaa siella kesamokeillakin tehda ne harvennushakkuut, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, etta sita puuta pitaa olla siella yli 10k EUR arvosta ennen kuin jaa oikein mitaan kateen kaikkien kulujen jalkeen.
Tästä syystä oma puolen hehtaarin kirjanpainajakuusikkoni saa seistä pystyssä niin kauan kuin tuuli ei sitä alas tuo, kaadan pari-kolme runkoa vuodessa saunapuiksi ja raivailen huvikseni muuten.
Postauksessasi oleva graafi ei muuten ainakaan minulle auennut. Hakkuumääristäkö siinä oli kyse?
Puuthan ei kaadu ja heilahda tehtaalle samalla hetkellä kuin kaupat lyödään lukkoon. Olettaisin että tässä on siitä kyse. Kesällä sovitaan kaupat ja päätetään hinta, kun tarve on syksyllä kovin niin pääsee heti hommiin kun tehtaat on imullaan…
Graaffin alareunassa €/m3 eri kuitupuulajeille, eli kiintokuution hinta.
100%.
Meilla myytiin 303 m3 tukkipuuta ja 140m3 kuitua joskus kevaalla. Suurin osa varmaan kuusipuuta. Toki oli harvennusleikkuu missa kuutiohinta pienempi.
Naista taulukoista varovasti laskeskelin, etta olisi noin 15k EUR edesta puuta kaadettu.
Lopulta jai 3k EUR kateen. 11k EUR oli tyokulut ja sitten verot paalle.
Lahinna tuli mieleen, etta eihan tuossa ole mitaan jarkea.
Hakkuu on helpointa talvella, kun maa on roudassa ja kantaa raskaita koneita ja tukkirekkoja paremmin. Kaikkia kohteita ei edes pysty hakkaamaan kesällä ja siksi myös kesäisin hakkuukelpoisesta palstasta saa paremman hinnan puulle. Puukauppoja kuitenkin tehdään ympäri vuoden, joten en osaa sanoa, vaikuttaako tuo puun hintasykliin.
Jostain muistelen kuulleeni, että kesällä myös yritettäisiin valmistella ns. bufferivarastoja, eli pitäisi saada puuta, jota voi talven aikana säilöä tulevaa kevättä varten purujen ja lumen alle mahdollisia vaikeita aikoja balanssoimaan. Ehkäpä se boostaa kysyntää kesällä muutenkin?
Havupuiden hakkuut tehdään mieluiten talvella ettei maannousema (lahosieni) pääse leviämään. En tiedä vaikuttaako hintaan.
Teiden kantavuus on myös iso juttu pikkuteillä kuten edellä mainittiin.
Oliko kyseessä hankintakauppa jossa korjuukulut vähennetään puun hinnasta?
Pystykaupalla kantohinnasta pidätetään ainoastaan verot?
Kuulostaa todella erikoiselta. Itse olen toiminut nyt reilut neljä vuotta metsäasiantuntijana eli entisajan “puunostajana” Metsä Groupilla (Metsäliitto Osuuskunta). Ehkä noin 95% puukaupasta tehdään Etelä-Suomessa niin kutsutulla pystykaupalla joiden hintatasosta Metsälehdenkin hintaseuranta kertoo. Tarkoittaa siis sitä että kaikki korjuusta ja autokuljetuksesta aiheutuvat kulut on jo huomioitu puun hinnassa ja mikäli jotain muutoksia näihin kustannuksiin tulee niin se ei ole enää puunmyyjän vastuulla. Kyseessä kohtalaisen reilu puukauppatapa.
Tiedän vain yhden organisaation joka niin sanotusti ostaa metsänomistajilta puuta ja alkaa tämän jälkeen miinustamaan sen hinnasta erinäisiä kuluja kuten korjuu, kuljetus ja työnjohto. Käytännössä puut välitetään eri tehtaille. Meidän ja monen muun toiminnassa ruokitaan “omia asiakkaita” eli yhtiön tehtaita.
Menee varmasti jo offtopic, mutta ottakaa yhteyttä rohkeasti niin sanottuihin omien tehtaidensa puunhankkijoihin. Kaikenlaiset kauhutarinat huijauskaupoista varmaan pitävät sisällään jonkin totuuden mutta näilläkin markkinoilla kaikki pyrkivät varmasti hyviin asiakaskokemuksiin ja sitä kautta pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin.
UPM:n Paso de los toros näyttää käynnistyneen vähintään kohtuullisesti ja ehkä loppuvuotta kohti saadaan kuulla Leunan tehtaan valmistumisesta, vaikka sen kannattavuus on ?.
Biopolttoainepuolella sen sijaan UPM:n Rotterdamin biopolttoaine- ja bioraaka-ainetehtaan selvittäminen jatkuu jatkumistaan. Mutta alalla tuulee. BP ilmoitti viime viikolla, että se pistää seis kahden biotehtaansa perustamisen. Shell ilmoitti tänään pysäyttävänsä Rotterdamin biotehtaansa pystytyksen.
Voisi ensin ajatella tilanteen helpottuvan, kun kilpailua tulisi vähemmän. Mutta seisautuspäätökset heijastavat yhtälailla alati kasvavaa poliittista riskiä (Trump, laitaryhmät esim Ranskassa) erityisesti biopolttoaineiden ympärillä.
Antaako UPM Rotterdamin hankkeestaan tietoa Q2-osarissa loppukuussa? Jos Umpinkin Rotterdam-hanke jäähylle, niin miten heijastuu yhtiön kasvuprofiiliin ja siten osakkeen arvoon?
Mettämies Antti on kirjoitellut metsäyhtiöiden konsensusennusteista sekä vähän muustakin.
Nordea palauttanut seurantaan metsäyhtiöitä seuraavilla suosituksilla ja tavoitehinnoilla:
Metsä Board - pidä, 8,0 EUR
UPM - osta, 37,0 EUR
Stora Enso - osta, 15,2 EUR