Osakesijoittaminen

Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Paikallinen sopiminen kuuluu yhtiöillä aina puheissa. Todellisuudessa paikallista sopimista ei tapahdu. Tehtaiden paikallisjohdolla ei ole mitään valtuuksia neuvotella mistään asiasta. Eli päätökset tehdaan keskitetysti pääkonttorissa. Tämä käytäntö on suoraan UPM ja MG yhtiöiden ongelma. Tällä hetkellä porukka äänestää jaloillaan nykyistä toimintamallia kohtaan ja hakeutuu isohkolla volyymillä kilpailijoiden leipiin. 20v tätä vääntöä nyt eri pöydissä seurannut ja kokoajan mennään jäykempään suuntaan. Se ei välttämättä ole se fiksuin tapa hoitaa asiaa. Eräässä aika kriittisen tärkeässä yksikössä on nyt parin vuoden aikana ottanut lopputili lähes 20% työntekijöistä. Ja lisää lähtee. Ei tässäkään mitään ongelmaa varmaan ole, mutta työt mitä nämä henkilöt teki vaativat useiden vuosien työhistorian jotta kokemusta on tarpeeksi ottamaan töistä vastuu.

7 tykkäystä

Aihetta sivuten: Miljarditehdas varmistui: Metsä Group rakentaa uuden sellutehtaan Kemiin | Yle Uutiset | yle.fi

7 tykkäystä

Hyvä Q1 guidance Boardilta

Metsä Boardin Q4-numerot olivat pitkälti odotusten mukaiset. Todennäköisesti etenkin vahvistuneen sellumarkkinan ja kausiluonteisesti hyvän kartonkien kysynnän kirittämä ohjeistus Q1:lle hyvä. Osinko nousi, mutta ennusteitamme matalammalla kulmakertoimella.

Lisäksi Metsä Fibren Kemin sellutehdasinvestointi varmistui. Myös Metsä Board aloittaa Kemissä hieman monimutkaisen investointiohjelman (sis. lainerikoneen pullonkaulainvestointeja ja valkaisemattoman sellun tuotantolinjan osto Metsä Fibreltä).

Kurssi näyttää nousseen pikkuplussalle alun arpomisen jälkeen.

8 tykkäystä

Henkilökohtaisesti en pidä joidenkin kotimaisten metsäyhtiöiden ylimielisestä toimintatavasta, puhutaanpa sitten sitten henkilöstöpolitiikasta, ympäristöasioista tai reilusta kaupankäynnistä. Tämän vuoksi yhtiöt tulevat puuttumaan salkustani lukuunottamatta Metsä Boardia, joka sekin säilyy ensisijaisesti siksi, että perin pohjat isältäni.

Metsäomistajana olen toistaiseksi tehnyt kaikki puukauppani sahojen kanssa, vaikka puusta saatu hinta ei olekaan aina ollut paras. Jos taas haluan jollakin tavoin sijoittaa metsäpuolelle, kohteena tulee olemaan salkusta löytyvän Kemiran ohella Ponsse.

EDIT: Oikolukua

12 tykkäystä

OP - Metsä Board Q4-tulos 11.2.2021

Eilen julkistettiin varsinkin Metsä Boardin ja myös Stora Enson perspektiivistä mielenkiintoinen yrityskauppa, kun Mayr-Melnhof ostaa IP:ltä Kwidzynin tehtaan Puolassa. IP tekee Kwidzynissä taivekartonkia, hienopaperia, voimapaperia ja markkinasellua yhteensä 4 koneella ja 760 000 tonnin kapasiteetilla (luultavasti pääosin integroitu 400 000 tonnin sellutehdas). Tehdas oli menossa IP:stä ulos loppuvuodesta spinnattavaan (hieno)paperiyhtiöön, jossa se olisi ollut ydinliiketoiminnan ulkopuolinen osa. USA:n kuluttajakartonkiliiketoiminnathan IP myi jo jokunen vuosi sitten Graphic Packagingille.

Mayr-Melnhof maksaa tehtaasta 670 MEUR, mikä vastaa noin 1,5x EV/S-kerrointa ja 7x EV/EBITDA-kerrointa. Viime vuonna tehdas teki 18 %:n käyttökatemarginaalia. Käsitykseni mukaan kannatavuus on ollut hyvä tai erittäin hyvä myös pitkässä juoksussa enkä usko, että Kwidzyn häviää Metsä Boardin ja Stora Enson parhaille kartonkitehtaille ainakaan kovin oleellisesti. Aika selvä alennus yrityskauppahinnoissa on eurooppalaisten kartonkiyhtiöiden pörssiarvostuksiin (vrt. Metsä Boardin EV/EBITDA 10x). USA:ssa Graphic Packagingin ja WestRockin kertoimet ovat suurinpiirtein noilla tasoilla. Ei ihme, että Mayr-Melnhofille diili nähtiin hyväksi ja osake on nyt 3 %:n nousussa.

Erityisen mielenkiintoisen järjestelystä tekee se, että samainen Mayr-Melnhof osti äskettäin KotkaMillsin ja sen suuren taivekartonkikoneen. Itävaltalaisyhtiö on siis tullut uusitun johdon (toimarina MM:llä on Mondin entinen CEO) voimin kerralla ryminällä kilpailemaan myös taivekartonkeihin (MM on ollut merkittävä tekijä kiertokuitupohjaisissa kuluttajakartongeissa Euroopassa). Metsä Boardin ja Stora Enson kannalta tärkeä taivekartonkimarkkina on siis konsolidoitunut, mikä on periaatteessa hyvä asia hintakurin kannalta. Toisaalta Mayr-Melnhofin käsissä KotkaMills ja Kwidzynin tehdas ovat pari kertaluokkaa kovempia kilpailu-uhkia suomalaisille kuin pääomasijoittajien käsissä oleva itsenäinen KotkaMills ja IP:n strategian ulkokehällä pyörinyt Kwidzyn. Mielenkiintoista nähdä, miten taivekartonkien markkinadynamiikka kehittyy ja jatkaako Mayr-Melnhof aggressiivista markkinaosuuden hakemista vai onko edessä kassavirran takomista yrityskauppojen maksuun.

16 tykkäystä

OP:n aamukatsauksesta poimittua

3 tykkäystä

(UPM, Helsinki, 17.2.2021 klo 15.00 EET) – UPM on liittynyt EU:n puhtaan vedyn allianssiin ja osallistuu teollisuuden puhtaan vedyn pyöreän pöydän työryhmään. UPM on myös jäsenenä Suomeen äskettäin perustetussa vetyklusterissa. UPM on erinomaisessa valmiudessa vetytalouden kehittyessä ja haluaa osallistua proaktiivisesti sen kehittämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Vetytalous on nousemassa merkittävään asemaan Euroopan Unionin pyrkiessä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

”Puhdas vety tarjoaa useita mielenkiintoisia mahdollisuuksia UPM:lle. Meillä on omasta takaa uusiutuvaa ja CO2-vapaata sähköä, vesiresursseja, biogeenistä hiilidioksidia ja käytännön kokemuksia vedyn valmistuksesta UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla. Osaamisemme ja resurssimme mahdollistavat mahdollisten uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen orastavassa vetytaloudessa”, sanoo Jyrki Ovaska , UPM:n teknologiajohtaja. Ovaska edustaa UPM:ää EU:n puhtaan vedyn allianssissa.

UPM on hiljattain käynnistänyt uuden mahdollisen biojalostamon perussuunnittelun, jonka aikana on erityisesti tarkoitus tutkia mahdollisuuksia vihreän vedyn valmistamiseen ja hyödyntämiseen. Mahdollinen biojalostamo tuottaisi 500 000 tonnia korkealuokkaisia uusiutuvia polttoaineita maantieliikenteeseen, lentoliikenteeseen sekä petrokemianteollisuuden raaka-aineeksi.

Puhdas vety nähdään monilla teollisuudenaloilla tärkeänä reittinä vähäpäästöisyyteen. Puhdas vety saa paraikaa paljon huomiota, mutta laajamittainen skaalautuminen on vielä alkuvaiheessa.

”Useita vetytalouden kehitykseen liittyviä lainsäädännöllisiä reunaehtoja on vielä auki. Nyt perustettujen allianssien ja yhteistyöverkostojen kautta UPM haluaa olla mukana luomassa sellaista toimintaympäristöä, joka edistää sekä investointeja että päästöjen vähenemistä”, Jyrki Ovaska toteaa.

17 tykkäystä

Jaaha nyt saatiin sitten toinenkin suomalainen firma Bezosin projektiin mukaan. Tuo ainakin kansainvälistä näkyvyyttä lisää. Mukana tällä hetkellä esim. Amazon, Microsoft ja Neste.

4 tykkäystä

Ei varsinaisesti liity selluun, mutta Stora Ensoon kylläkin.

Mitä mieltä olette tällaisesta ja onko enemmän tietoa asiasta: Tässäkö vähittäiskaupan tulevaisuus: älykaapit yleistyvät kaupunkikuvassa - Uutiset | Stora Enso

Ja täällä on niitä kaappeja käytössä: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007810579.html?share=7077ed0940b9c6d73117332e4a2180f3

https://circa-group.com/the-company

Huomenna aloittaa Norjan pörssissä tällainen yhtiö, joka kuulunee selluloosaketjuun.

Ideana tuottaa maa- ja metsätalouden sivubiomassoista uusiutuvia liuottimia kemian ja lääketeollisuuden käyttöön.

En tiedä, onko tämä hyvä sijoitus, mutta entä jos ostaisi heti huomen aamusta parilla tonnilla ja jos nousee lähipäivinä, niin myisi pois?

1 tykkäys

Tällainen parin viikon päästä :coffee:

2 tykkäystä
8 tykkäystä

UPM saanut taas edullista lainaa markkinoilta. Ei toki ihan yhtä edullinen kuin marraskuussa haettu (750M, kiinteää 0,125% korko, erääntyminen 2028). Tiedote eilisestä:

“UPM on laskenut onnistuneesti liikkeeseen uuden 500 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan EMTN-joukkovelkakirjalainaohjelmansa (Euro Medium Term Note) sekä vihreän rahoituksen viitekehyksensä alla. Joukkovelkakirjalaina erääntyy maaliskuussa 2031, ja lainalle maksetaan kiinteää 0,50 prosentin korkoa.”

Joukkovelkakirjalainaa käytetään UPM:n marraskuussa 2020 julkaistun vihreän rahoituksen viitekehyksen mahdollistamien hankkeiden ja investointien rahoittamiseen. Joukkovelkakirjalainasta saatuja varoja on alustavasti suunniteltu käytettävän seuraaviin viitekehyksen kategorioihin: kestävä metsänhoito, ilmastopositiiviset tuotteet ja ratkaisut, ympäristökuormituksen ehkäisy ja hallinta mukaan lukien jätteiden syntymisen ehkäisy.

“Toisen vihreän joukkovelkakirjalainamme liikkeeseenlasku oli onnistunut, ja oli jälleen ilahduttavaa havaita sijoittajien kiinnostus sitä kohtaan. Tämä uusi vihreä joukkovelkakirjalaina tukee osaltaan Biofore-strategiamme mukaisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamista”, UPM:n talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Korpeinen sanoo.

Aikalailla erihintaista korkoa UPM:n tarvii nykyisellään maksaa kuin aiemmin:

Lähde:

5 tykkäystä

Työmarkkinat | UPM:n toimihenkilöt vaativat oikeutta neuvotella työehdoistaan – Ammattiliitto Pron Malinen: ”Vastuullinen työnantaja ei voi toimia näin ilman seuraamuksia”: https://www.hs.fi/talous/art-2000007866873.html?share=d2a2ff78de5af5c308ffb843193edabe

Helmikuussa Upm ilmoitto, että se siirtyy jatkossa paikalliseen sopimiseen yritys tasoisesta sopimisesta. Uutisen mukaan UPM ei aio enää tehdä toimihenkilöitä koskevia sopimuksia ammattiliiton kanssa.

Periaatteessa yksilöllinen sopiminen on positiivinen asia, mutta miten se toimii jättikonsernissa? Miten taataan työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja suosikkijärjestelmän synty?

Jos sopiminen ei ole läpinäkyvää on suuri vaara, että yrittkseen pesiytyy keskinäisen kehumisen kerho, jossa kulttuuri vaientaa kriittiset äänet.

Miten ammattiliiton toiminnan vaikeuttaminen vaikuttaa ESG pisteisiin? ESG on tänä päivänä iso teems, jonka merkitys kasvaa koko ajan.

3 tykkäystä

Sitten on vielä työehtosopimuksen jälkivaikutus-klausuuli. TES:n ehdot ovat sopimuskauden päättymisen jälkeen voimassa, kunnes on sovittu toisin. Sen sijaan työrauhavelvoitetta ei ole. Sovi siinä yksilöllisesti kun jengi on lakossa.

2 tykkäystä

Maksumuurin takana.

Kymin tehtaalla häiriö on valkaisulinjassa. Häiriötä korjataan parhaillaan. Kaukaan tehtaalla tekninen vika on soodakattilassa.

Kymillä tuotanto ajettu alas 17.3, Kaukaalla ajo alas huomenna (21.3.). Tuotannon käynnistys molemmilla laitoksilla 23.3.

2 tykkäystä

Stora Ensosta on päivitys tämän aamun aamarissa.

Muutamia huomioita sekalasia huomioita ja ajatuksia sellumarkkinoiden viime aikojen uutisvirrasta koko sektoria koskien:

  • Sellun hinta on ollut ennätysjyrkässä nousussa. Kysyntä on Kiinassa todella hyvää, mutta tarjontakin on ollut erittäin kuristettua (huollot, häiriöt, logistiikkaongelmat). Tammikuussa globaalit toimitukset -5 % ja toimitusten suhde globaaliin kapasiteettiin 82 %. Isoja hinnan korotuksia meni sukkana läpi, mikä olisi mielestäni näillä numeroilla jokseenkin epätavallista tilanteessa, jossa toimitukset rullaisivat normaalisti. Helmikuun datat eivät ole vielä ulkona. Varastot ovat normaalit tai normaalia alemmat.
  • Nykyisillä hinnoilla lähes jokainen sellutehdas maailmassa on kannattava tai erittäin kannattava, joten toimijoilla on intressi tuottaa niin paljon kuin pystyvät. Lähtökohtaisesti uskoisin myös tarjontarajoitteiden ratkeavan aikanaan, joten vuoden aikana pääasiallinen vetovastuu hinnasta täytyy mielestäni olla kuitenkin kysynnällä.
  • Kiinassa kysyntä on parempaa kuin Euroopassa. Kiina myös kärsii luonnollisesti tarjontarajoitteista enemmän. Kiinassa paperien ja kartonkien hinnat ovat nousseet reippaasti, mutta sellun hintaan liittyvä riski piilee mielestäni täällä. Jos hinnan korotukset rokottavat paperien ja kartonkien kysyntää ja hinnat joustavat (ts. kysyntä hyytyy hinnan korotuksiin), niin nykyisillä sellun hinnoilla kiinalaiset paperin tuottajat ovat vaikeuksissa. Tämä luultavasti hyydyttäisi sellun kysyntää ja rauhoittaisi hintaa.
  • Puun hinta nykii (Suomessa) on hieman ylöspäin. Tämä näkynee metsäyhtiöiden numeroissa H2:lla. Sellun tuotannon kannalta tämä ei nykyhinnoilla ole ongelma, mutta koko arvoketjuun hinnan nousu loisi tiettyä painetta ja rajoittaisi konsernimarginaalien leventymisvaraa.
  • Uutta sellukapasiteettia on tulossa markkinoille H2:lla ja ensi vuonna, vaikka projekteja on koronan takia myöhässä ja myöhästymisriskejä piilee edelleen. Tämä rajoittanee jossain määrin hinnan edellytyksiä jatkaa kohti koillista ja pysyä pitkäaikaisesti siellä. Mitään hinnan romahdusta uusi kapasiteetti ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, jos talouskasvu rullaa ja kysyntä vetää.
  • Kiinassa on suunnitteilla useampia valtavia greenfield-investointeja sellun ja kartonkien tuotantoon. Jos Kiina alkaa tietyistä kilpailuhaitoistaan huolimatta lyödä (valtiojohtoisesti) rahaa kiinni sellun tuotantoon, koko globaalin sellumarkkinan dynamiikka voi muuttua. Tämä on puhdas spekulaatio toistaiseksi, mutta asia on potentiaalisesti iso, joten sitä täytyy seurata.
13 tykkäystä