Jos osinkoa varten otetaan velkaa niin se lisää yhtiön rahoituskuluja, heikentää osingonmaksukykyä tulevaisuudessa ja laskee kurssia. Parempi kun rahaa tarvitseva osakkeen omistaja myy pikku siivun omistuksestaan niin ei kaikkien omistajien tarvi kärsiä.
6 tykkäystä
Inderes Stora Enson alaskirjauksesta:
Olimme varautuneet tavoitehintamme asetannassa alaskirjausten mahdollisuuteen. Näin ollen alaskirjaukset eivät aiheuta välitöntä muutospainetta näkemykseemme Stora Ensosta.
6 tykkäystä
Vahvasti epäilen, että metsiä ei tarvitse alaskirjata, kun huomioidaan arvonmäärityslogiikka (3 v keskiarvo vertailukaupoista), korkealla oleva puun hinta ja korkojen alamäki (ts. reaaliomaisuussijoittajan vaihtoehtoiskustannus). Lisäksi todellinen arvonmäärityshän tulee tehtyä ostajien ja Stora Enson välillä, kun myynnissä olevan palan hinnasta väännetään. En usko, että Stora Enso myy metsiä oleellisesti alle kirja-arvon, sillä tuo olisi hyvin negatiivinen signaali koko taseen laadusta (ts. metsän arvo ja velankantokyky).
Valtaosa tämän vuoden alaskirjauksesta, joka on jatkumoa viime vuodelle, kohdistuu 2010-luvulla investoituihin omaisuuseriin. Pitkien investointisyklien liiketoiminnassa näin ei tietenkään voi olla vaan yhtiön (ts. ei yksittäisten johtajien tai hallitusjäsenten) track-record on erittäin huono (metsä oli toki hyvä ostos) niin kuin toki raporteissa on aiemminkin tullut mainittua.
DJP:n liikearvo näyttää tosiaan lähteneen taseesta (lähes) kokonaan tämän vuoden testauksessa. Yllättyneitä tuskin riittää jonoksi asti enää tässä vaiheessa. Muutenkin ainakin itse osasin odottaa alaskirjauksia ja tuskin tuo markkinoillekaan yllätys oli (ts. P/B reilusti alle 1x). Alaskirjaukset taustasyyt ovat kuitenkin negatiivinen varoitus pitkän aikavälin kassavirtanäkymien osalta, vaikka toki tätäkin on osakkeeseen että näkemykseemme leivottu.
9 tykkäystä
Tälläinen “tiedostaminen” olisi hyvä tuoda analyyseissä selvemmin esille ettei synny jälkiviisauden vaikutelmaa …
Ylläoleva kappale löytyy viimeisestä raportista. Myös tavoitehinta oman pääoman osakekohtaisen tasearvon alapuolella, sillä ennen tasekeissin rakentamista taseen laatua/sisältöä on välttämätöntä arvioida.
Useamman kerran on tänäkin vuonna myös tullut printattua kommentteihin, että uutinen X tuli (täytenä) yllätyksenä.
11 tykkäystä
Kauppalehdessä (ei ainakaan tällä hetkellä maksumuuria) katsaus UPM:n historiaan:
Björn Wahlroos ja Jussi Pesonen tekivät käänteen – Näin UPM nousi Suomen mahtavimmaksi metsäjätiksi | Kauppalehti
Wahlroos-Pesonen -kaksikko käänsivät UPM:n ja ehkä siinä rinnalla koko suomalaisen metsäteollisuuden auringonlaskun alasta biopohjaisiksi kasvuyhtiöiksi.
14 tykkäystä
Ilkka Sinervä on tehnyt jutun UPM:stä, jossa on lainattu mm. Hannu Angervuota. 
Investointien aalto selluun tulee ennusteista, joiden mukaan globaaleissa sellumarkkinoissa tulee jatkossa jakoon jopa 260-300 miljardia dollaria. Kiina ostaa nyt 40 prosenttia koko maailman yhteenlasketusta markkinasellun tuotannosta.
6 tykkäystä
Ensin raakkumöhläykset ja nyt korvauksia irtisanomisista 800000 €, Stora Enson möhlimiselle ei ole nyt rajoja. Kuka siellä johtaa ja ketä?
Viitannet tähän:
Minusta pääsivät aika halvalla. 11 henkilöä eli keskimäärin noin 70 tonnia per nokka. Vaikuttaa melko normaalilta irtisanomiskorvaukselta tehtaan lakkautuksen yhteydessä, noin vuoden palkka. Olisivat varmaankin saaneet saman ilman käräjiäkin, mutta jostain syystä halusivat riidellä?
1 tykkäys
Oletan, että sen takia olivat käräjillä, koska Enso EI olisi muuten maksanut mitään. Tuskin rahan suuruudesta oli pelkästään kyse.
Oikeuden päätöstä noista jalkautuksista odottelen mielenkiinnolla, ensimmäinen nyt oikeudessa josta tulee ennakkotapaus moneen vastaamaan tapaukseen metsäteollisuuden piirissä.
1 tykkäys
Tässä on Viljakaisen Antilta tuore yhtiöraportti Stora Ensosta.
Laskemme Stora Enson tavoitehintamme 11,00 euroon (aik. 11,50 €) lyhyen ja pitkän ajan tulosennusteisiimme tekemiämme leikkauksia heijastellen, mutta toistamme yhtiön lisää-suosituksemme. Näkemyksemme mukaan Stora Enson taseessa piilee edelleen arvoa (2024e: P/B 0,7x) vaisuista tulos- ja kassavirtanäkymistä huolimatta.
4 tykkäystä
UPM:ltä päinvastaisia uutista vastuullisuusasioihin liittyen. En tiedä vaikuttaako mihinkään tai kiinnostaako ketään, ei nyt luulisi kuitenkaan haitaksikaan olevan. Kuinka paljon kiinalaisia ostajia kiinnostaa, että Uruguayssa metsiä on istutettu ennenkaikkea tyhjälle joutomaalle vs brasiliassa, jossa sademetsiä on kaadettu alta?
18 tykkäystä
Merkkejä sellun hinnan kääntymisestä kiinan markkinoilla!?
Kiinan hinnat eivät tietenkään ole suoraan verrannolliset suomalaisten yhtiöiden keskihintoihin, mutta näyttävät kyllä markkinoiden suunnan maailmalla.
Kiinassa lyhytkuituisen sellun (eugalyptus) markkinat ovat suuret ja markkinanoteeraus vastannee todellisuutta: huippu 23/24 vuodenvaihteen jälkeen 4/24 +17%, pohja 12/24 -11,5%, nyt noin -7,6%. Vuodentakaista hintaa ainakin UPM kuvasi sen Uruguain tehtaiden osalta hyvin tyydyttäväksi. Se kysymys on tietenkin, onko tämä vain pieni varastojen täydennys pitkän laskun jälkeen, vai oikea käänne?
Pitkäkuituisen sellun osalta hinta nousi huippuun 5/24 +11,5% ja pohjakin jäi +4,0%. Nyt on palattu +10,0%, eli asiallisesti vuodenvaihteen 23/24 tasolle. Pitkäkuituinen sellu on kuitenkin olennaisesti kalliimpaa kuin lyhytkuituinen ja sen markkinat pienemmät. Minulle hinnan lasku näyttäytyi markkinoiden täydellisenä jäätymisenä, kauppavolyymi Kiinassa laski ajoittain jopa -99%. Näyttääkin, että Pohjoismaisten sellutehtaiden tuotantorajoitukset lopettivat lähes kokonaan pitkäkuituisen sellun viennin Kiinaan ja nyt on menossa ainakin pieni varastojen täydennys.
12 tykkäystä
Jos oleellista on osoittaa sijoittajille ja lainoittajille metsien arvon olevan vähintään kirjanpitoarvo, niin eikö tässä ole riski, että yhtiö myy sellaiset metsätilat, jolla siihen päästään ja jättää myymättä ne, mistä ei saa kirja-arvoa? Eli ääriesimerkkiä käyttäen, jos yhtiö myisi nyt kaikkein puustoisimmat metsätilat ja jättäisi jäljelle vain nuoret metsät, niin eihän saatu euroa/hehtaari kauppahinta kerro mitään jäljelle jäävän metsäomaisuuden arvosta?
Suomessa on nyt viime aikana raportoitu asuntorahastojen lunastusten ja merkintöjen keskeyttämisestä. Ei liene kaukaa haettu, että sama kohtalo on edessä myös metsärahastoissa. Onko nyt haastava löytää metsätiloille ostajia ainakaan rahastojen kautta vai onko muutenkin Stora myymässä metsiä isoimmille toimijoille?
2 tykkäystä
Ruotsin lehdistössä spekuloitiin viime vuoden puolella todennäköisimmän ostajan tai ostajien löytyvän vakuutusyhtiöistä tai suurista eläkesijoittajista, jotka luultavasti maksavat myös korkeinta hintaa.
3 tykkäystä
Hurjalla laukalla ovat metsäpalstojen hinnat olleet jo jonkinaikaa. Ja hevosmiesten tietotoimiston mukaan juuri metsärahaston metsät tuppaavat olemaan uudistuskypsiä jo nuorella iällä. Jos ei muuta, niin osoittaa rahastojen hoitavan metsiä hyvin eri logiikalla kuin muut isännät.
4 tykkäystä
No periaatteessa on toki, mutta tietysti aika lyhyt häntä tälläisellä kikkailulla olisi. Lähtökohtaisesti odotan/oletan kuitenkin, että tuo myytävä 12 % valitaan hehtaarihinnan maksimoinnin sijaan järkevän kokoisina paloina alueilta, jotka eivät ole yhtiön omien tehtaiden puuhuollon kannalta parhaimmissa asemissa. Arvioimaan myyntien rakennetta päästään kuitenkin vasta kauppojen tekemisen jälkeen tai jos yhtiö tiedottaa myytävissä olevista kohteista aiemmin.
Vallitseva markkinatilanne sekä tarjontapuolen pitkän ajan dynamiikka on puu- ja asuntomarkkinoilla on hyvin erilainen, joten itse en näitä kahta asiaa lähtisi linkittämään. Toki jos Stora Enson metsäkaupat jäisivät Ruotsissa piippuun, tämä olisi hyvin negatiivinen signaali ostopuolen näkemyksestä vallitsevia markkinahintoja kohtaan.
Jep, samaa mieltä. Tämäntyyppisille pitkää ja melko ennustettavaa kassavirtaa etsiville (kansainvälisille) ja ESG-twistiä (hiilidioksidin sidonta) arvosteville institutionaalisille reaaliomaisuussijoittajille metsä voi nykyhinnoillakin näyttäytyä mielenkiintoisena kohteena. Teollisia ostajia tuskin kiinnostaa eikä (kaiken kansan) metsärahastojenkaan varaan voi mielestäni laskea.
7 tykkäystä
Kyllähän Leunan tehtaan valmistumista odotetaan jännityksellä, miten kannattavuus ja sikiääkö tästä jatkohankkeita. Aika näyttää.
"Tehtaan hintalappu tuplaantui rakennusaikana 550 miljoonasta eurosta 1,18 miljardiin euroon. Käyttöönotto viivästyi yli kaksi vuotta.
Kemianteollisuus on kustannusoptimoitu. Tuotantokustannukset on painettu mahdollisimman alas, ja tuotantoketjut perustuvat tuttuihin prosesseihin – ja ne taas perustuvat halpaan raakaöljyyn, UPM Biofuelsin ja Biochemicalsin markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja Martin Ledwon sanoo. Siinä on riskinsä, että rakentaa jotakin uutta. Mutta sitten myös se kutkuttava tunne vatsanpohjassa, että sitä on ehkä osunut kultasuoneen. Olemme biomuovien kategoriassa ensimmäinen tämän kokoluokan tuottaja"
18 tykkäystä
7 tykkäystä
Tuo Tervasaaren uusi kone on kyllä hyvä uutinen myös siellä yhä pyöriville kahdelle UPM:n erikoispaperikoneelle. Parantaa niidenkin kustannuskilpailukykyä, kun osalle tehdasalueen kiinteitä kuluja löytyi uusi maksaja.
15 tykkäystä