Jep, näinhän se menee, kynnys on erittäin korkea, vaikka toki ihan kaikki pienet toimijat eivät yhden tehtaan tai koneen pajoja ole. Kassavirta on elämän lanka, joka kohtalon ratkaisee.
3 tykkäystä
Tässä on Viljakaisen kommentit siitä, kun UPM jatkaa paperiyksikkönsä tehostamista.
Suunnitelman taustalla on paperin kysynnän rakenteellinen supistuminen, mikä vaatii tuottajilta kapasiteetin säännöllisiä leikkauksia ja muita tehostustoimia markkinatasapainon ja siten siedettävän hinnoittelutilanteen ylläpitämiseksi. Pidämme leikkauksia tarpeellisena paperimarkkinoiden viime aikojen kehityskaari huomioiden. Sisällytämme sulkemisten vaikutuksia UPM:n ennusteisiimme viimeistään Q1-ennakkomme yhteydessä.
3 tykkäystä
Varmaan ainut asia millä UPM :n Jämsänkosken paperitehdas on pysynyt pystyssä niin on energian myynti. Silloin kun sähkö on halpaa kannattaa ajaa ja kun taas kalliimpaa niin myydä sitä energiaa. Ja tietenkin Olkiluodon salainen nappi 
1 tykkäys
Hyvaa mutuilua, ja toki noita taustatekijoita on monia, mutta kylla juuri esim. Ettringen vs. Jamsankoski vertailussa (talla hetkella) Suomessa vaan on todella paljon halvempaa tehda paperia. UPM sulki Plattlingissa pari vuotta sitten tehtaan ja koko maailman moderneimman ja suurimman LWC-koneen ja saasti Rauman kaksi konetta ja Kaukaan yhden koneen, samasta syysta. Naissa “mekaanista” sellua kayttavissa lajeissa se energia on todella merkittava kuluosa, paljon suuremmassa maarin kuin “kemiallista” sellua kayttavissa hienopapereissa.
Ok, Suomessa voi olla nyt puu kallista, mutta esim. Ettringen kayttaa kierratyskuitua raaka-aineenaan (75%) eika sekaan halpaa ole, ja sen saatavuus tokkii Euroopassa.
Ja viimeiseksi, naista asioista ei viela juurikaan puhuta merkittavana tekijana naissa paatoksissa, mutta Jamsankosken CO2 emissions on 140kg per tonni, Ettringenilla se on 950kg per tonni. Tama on aivan huima ero, ja toistuu suurelta osin kaikkien suomalaisten vs. saksalaisten koneiden vertailussa. Asiakkaat alkaa vaatimaan vahempipaastoista paperia, kun joka firmalla on omat 2035 yms. tavoitteet lahestymassa. Suomella vaan on puhdasta energiaa, Saksalla ei.
10 tykkäystä
Jep ja tähän vielä kun lisätään se että kuidun voi kierrättää noin 6 kertaa prosessin läpi. Ja käytännössä Suomessa (Pohjoismaissa) tuotetaan se neitseellinen kuitu kierrätys markkinoille, jolloin täältä tuotannon sulkeminen nostaa kierrätyskuidun hintaa.
Suomen tehtailta vähennetään 107 henkeä, isot erot vähennettävissä henkilömäärissä tehtaiden välillä, kertooko se jotain myös tehtaan kilpailukyvystä vai onko jossain tehtaassa muka jätetty kivet kääntämättä ennen tätä hetkeä? Voiko olla, että ne tehtaat mistä vähennetään eniten ovat tuloksenteko kyvyiltään heikoimmilla? Tällaisia asioita itse pyörittelin mielessäni.
Keski-Euroopassa ei siis ole ollut samanlaista vahvasti yhdellä paikkakunnalla toimineiden perheyritysten fuusioaaltoa mikä Suomessa ja kai osin Ruotsissa? Miten se on onnistuttu välttämään kun täälläkin UPM ja Enso alkoivat muodostua jo silloin kun paperi nähtiin kasvubisneksenä ja naula perhepaperiyhtiöille lyötiin arkkuun viimeistään jo 15v sitten Myllykosken toimesta?
Mikä näiden kapasiteetti on markkinasta tai voitko verrata sitä vaikka koko UPM:n kapasiteettiin? Onko näitä perheyhtiöitä siirtynyt kartongin tai jonkun muun tuotteen pariin ja mikä yleisesti analyytikkojen konsensus siitä mitä näille tapahtuu tulevaisuudessa? Jos tähän asti onkin selvitty sisulla ja tuurilla, niin eihän niillä enää jatkossa voi pärjätä laskevassa markkinassa.
Tulipa paljon kysymyksiä mutta alkoi kiinnostaa ihan pelkästään historiankin kannalta 
En kyllä osaa sanoa, miksi konsolidaatio ei Keski-Euroopassa ole kunnolla edennyt.
Tarkkoja statistiikkoja on aika huonosti ilmaiseksi saatavillla (yhtiöiden sijoittajapresiksistä niitä voi löytyä). UPM on kuitenkin markkinajohtaja graafisten paperien markkinoilla alle 30 %:n markkinaosuudella ja toisaalta pieniä toimijoita on yhä kymmenissä laskettava määrä.
Harvemmin pienillä yhtiöilllä on edellytyksiä investoida merkittävästi muihin tuotteisiin siirtymiseen (toki jotain konversioita on varmaan tehty esimerkiksi pakkauspapereihin). Sisulla ja tuurilla ne varmaan jatkossakin punnertavat katkeraan loppuun asti ja ovat samalla piikkinä konsernien lihassa.
3 tykkäystä
Onhan naita todella paljon Euroopassa viela. Toki jonkin verran kuvaa hamartaa ne tuottajat, jotka on suuressa maarin Spec/Board-lajeissa, mutta sitten siella saattaa yksi kone jossain puksuttaa viela graafisia. Ja osa noista pienemmista/keskisuurista voi silti olla merkittavia kilpailijoita vain tietyissa paperilajeissa. UPM on ainoa joka tekee kaikkia lajeja newsprintista hienopapereihin.
Jonkinlaista listaa (menematta detaileihin kapasiteetin/lajien suhteen)
UPM
“Isot/keskisuuret kilpailijat”
Sappi, Burgo, Holmen, Norske Skog, Navigator Company, Sylvamo (ex-International Paper), Artic Paper, Lecta
“Pienet/pienehkot”
Stora Enso, Perlen, Kabel, Clairefontaine, Crown Van Gelder, Leipa, Mondi, MM Board & Paper, Palm, Sweden Timber (ex-Stora Hulte), Schwartz Group (ex-Stora Maxau), Iberpapel, Fedrigoni, Papresa, Smurfit Westrock Renkum, Steinbeis, Vipap
1 tykkäys
107 on noin 8% Com.Pap henkilökunnasta Suomessa. Aika kova luku, kun 20 vuotta on jo saneerattu. Ehkä koko hommaa ajetaan ns. ylläpitotilaan ja tehtaita vaan ajetaan kohti hautaa enää sen enemmän kehittämättä. Vuosia on tosin osalla tehtaista ja koneista vielä edessä jopa kymmeniä vuosia.
4 tykkäystä
Millonkahan markkina kääntyy positiivisempaan suuntaan? Naapurin sellulove joutu varottamaan.
https://x.com/zijoittaja/status/1902985321760928242?s=46&t=IIDxQKKJKKIz0xnpHZ-SFw
1 tykkäys
Tänään tuli oma UPM-positio lähes tuplattua, vaikka alalla harmaita pilviä riittää (perustelut foorumin osto-myynti palstalla).
Tuplauksen kunniaksi tuoreeltaan julkaistun Arvopaperin Umppi-jutusta muutamia otteita:
-Toimitusjohtaja Massimo Reynaudon ajasta iso osa nyt Leunan biojalostamoon
-Sen asiakkaiksi hän väläyttää Coca-Colaa ja Nokian renkaita
-”Ostajia ja tuotteita testaavia asiakkaita moninkertaisesti vuotuiseen kapasiteettiin nähden”
-Leuna vietävä ensin onnistuneesti maaliin ja sitten uudet investoinnit. Voittoa voisi alkaa tulla 2027 lähtien
-Leunasta maksettu (kalliit) oppirahat, mutta ne samalla vallihautana muihin toimijoihin nähden
-Uruguayn sellukapasiteetti voidaan nostaa nykyisestä 3,4 milj. tonnista 4 milj.
-Mahdollisesta 3. Uruguayn tehtaasta, että siitä vielä liian aikaista puhua, mutta tätä investointia harkitaan myöhemmin
-2025-tuloksen ohjeistus leveä mm. Trumpin temppujen takia
-Yhtiö ei aio disinvestoida Suomessa metsiä tai toimintoja
-Kyky tarjota sekä pohjoisen pitkäkuituista sellua että etelän lyhytkuituista kilpailuetu
-Uusia jätti-investointeja tuskin tulee hetkeen (= lähivuodet tuotantoa trimmataan ja osingonmaksun lisäksi omien osakkeiden osto-ohjelma jatkuu?)
Pätevästä jutusta jäin lähinnä kaipaamaan lisätietoja selvityksessä olevista Umpin Intian kaavailuista.
29 tykkäystä
Tässä on Antti Viljakaisen kommentit ruotsalaisen metsäyhtiön Rottneroksen tulosvaroituksesta.
Varoituksen taustalla oli lähinnä markkinapohjaisia syitä. Mielestämme Rottnerosiin tulosvaroitus on lievästi negatiivinen uutinen myös Enson ja Metsä Boardin vinkkeleistä. Kokonaisuutena suomalaisten metsäyhtiöiden päämarkkinat ovat kehittyneet Q1:llä suunnilleen odotetun vaisusti.
6 tykkäystä