“Olisi kiinnostavaa kuulla Inderesin kommentti tähän”
Kassavirroista puhutaan yleisesti turhan vähän, mutta autuaaksi tekevä mittari sekään ei ole. Monesti kassavirta heiluu (johtuen mm. myös tulosta selvästi enemmän, mikä tekee johtopäätöksien tekemisestä haastavaa. Tärkeää on mielestäni seurata, että tulos ja kassavirta kertovat ainakin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä samaa tarinaa.
Kauppalejden jutussa ei kovin tarkasti ollut täsmennetty, mistä luvuista oli puhe. Johtopäätös vaikuttaa toki oikealta: lyhyellä tähtäimellä UPM on kassavirtapohjaisesti selvästi Stora Ensoa halvempi. Tämä johtuu mm. Stora Enson selvästi UPM:ää korkeammista investoinneista, herkemmästä taipumuksesta sitoa lyhyellä tähtäimellä lisää käyttöpääomaa (Stora Enson liikevaihto kasvaa nopeammin) ja UPM:n paremmasta kannattavuudesta (UPM on huippuiskussa, kun taas Stora Ensolla esim. Kiinan suuri kartonkikoneinvestointi on vielä kaukana potentiaalistaan). UPM:llä myös maksetut korot ovat selvästi Stora Ensoa pienemmät alemman velkamäärän takia (vastaavasti pääoman käyttö on tällä hetkellä tehottomampaa). Jo muutaman vuoden tähtäimellä kassavirtakertoimien indikoima arvostus voikin muuttua huomattavasti, kun Stora Enso saa omien investointejaan tuottamaan ja UPM lyö 2 miljardia uutta pääomaa (+käyttöpääomaa) kiinni Uruguayn sellutehtaaseen. Käytännössä siis hyvin erilaisten kassavirtasyklien takia myös tulosten vertaileminen on mielestämme hyvin perusteltua.
Lyhyellä tähtäimellä ei. UPM:n tase on jo nettovelaton, joten yhtiöllä on erittäin leveää liikkumavaraa kasvattaa osinkoaan selvästikin (myös siinäkin skenaariossa, että tulos ja rahavirta heikkenisivät). Stora Enso todennäköisesti tulee allokoimaan pääomiaan ainakin tuoreen Bergvik Skog -järjestelyn jälkeen myös velkojen lyhentämiseen, vaikka myös Stora Enson tase on jo varsin hyvässä kunnossa pääomavaltaisen liiketoiminnan toimintalogiikka huomioiden. Lisäksi tosiaan Stora Enson investoinnit ovat ainakin vielä ainakin 1-2 vuoden ajan UPM:ää korkeammat.
Mietin perustelua sille että Inderes suositus on vähennä UPM:lle ja lisää Storalle. Ilmeisesti puhtaasti arvostuskertoimet? Tuotemix hivenen suotuisampi Storalle?
Näin perjantaikevennyksenä voin heittää tämän tänne, koska kyllä Storan markkinointi pääsi nyt ihon alle ja saivat pointsit vastuullisesta tekemisestä Kiinassa.
With its world-class water purification system, the mill is playing its part to protect the South China Sea.
“The water we release to the sea is significantly cleaner than the sea water,”. In fact, it’s so clean that fish live and thrive in the discharge pond.
Stora aloittanee konsolidoitumisen pitkän nousuputken jälkeen, kosketus tapahtui 12-tasoon. UPM poikkeaa tältä osin, joten vaikuttaisi, että Stora on leader metsäpuolella vrt UPM kurssikehityksen osalta.
viimeisin daily candle on dogi, jossa close bodyn alapinnassa, joka viittaa konsolidoitumiseen (UPM:llä näin ei käynyt)
ema12/26 cross tapahtui 11 kohdalla
seuraava merkittävämpi resistance vasta fib 0.5 tasoilta, jonka lähellä on 13.725
MA50 on ylitetty selkeästi ja seuraavaksi siitä muodostunee support-taso
RSI:llä selkeä trend-line, jonka rikkominen kertoo konsolidoitumisen voimistumisesta
@Verneri_Pulkkinen Markkinat reagoi aika isosti Storan tulokseen. Oliko se nyt niin huono? Vaikuttaa siltä, että jos näkymissä on vähänkään epävarmuutta, reagointi on kovaa. Vaikka epävarmuushan pitäisi olla jo hinnoissa mukana?
Parin prossan lasku on siis isosti? Tällä tuloskaudella ei olla isoja liikkeitä edes nähty. Tuntuu, että alittavat tulokset saa kurssin vain lievään laskuun. Sellasta se on nyt kun on nousutrendi päällä. Arvostuskertoimet voi nousta, kun keskuspankit syytää halpaa raha
Storalla raskaammat investoinnit nyt päällä versus Upm.
Upm mahdolliset isot investoinnit vasta edessä markkinan mahdollisesti hiljentyvässä skenaariossa. Jos ajatellaan puhtaasti tulevaisuutta ja useamman vuoden aikaväliä, niin eikö Stora ole houkuttavampi kohteena kuin Upm? Mitäs mieltä täällä on viisaat ja valistuneet tästä?
Olisi kiva saada näkemystä IPR-perspektiivistä. Eli onko innovaatio-puolella eroja ja onko mahdollista, että joku metsäyritys voittaisi suuresti ip-puolella, täten rakentaen merkittävää kilpailuetua?
Esimerkiksi sellupohjaiset muovintappajat, tekstiili-innovaatiot, kemia-puoli, jne…
Löysin jääkaapista aamulla pari tämmöistä jogurttia ja huomasin purkkien olevan valmistettu kartongista.
Vähänkö siistiä. En enää ikinä sijoita jogurttiin mikä on muovipurkissa : ps. Vähän rakeinen kuva tuli koska tänään ei mikään näköjään onnistu. No, onneks jo keskiviikko.
Tukes on antanut kahdelle valmistajalle, Stora Enso Wood Productille ja Oy Pertu Componentsille, lujuuslajitellun rakennepuutavaran myyntikieltopäätöksen koskien testattuja tuote-eriä.
“Olisi kiva saada näkemystä IPR-perspektiivistä. Eli onko innovaatio-puolella eroja ja onko mahdollista, että joku metsäyritys voittaisi suuresti ip-puolella, täten rakentaen merkittävää kilpailuetua?”
Läpinäkyvyys tuotekehitysinvestointeihin ja IPR:n kehittämiseen yhtiöiden ulkopuolelle on varsin heikko. Puhtaasti rahamääräisesti mitattuna Stora Enso on käyttänyt viime vuosina selvästi UPM:ää ja Metsä Boardia enemmän suoraa tuotekehitysrahaa (nämä on kirjattu kokonaan tai vähintään valtaosin tulosta rasittaviksi kuluiksi). Myös metsäyhtiöiden kansainvälisessä vertailussa Stora Enson panostukset ovat olleet tuntuvua (yli 1 % liikevaihdosta).
Pitkässä juoksussa näiden investointien pitäisi näkyä tuotevalikoimassa ja kilpailukyvyssä sekä sitä kautta kasvussa ja kannattavuudessa, jos oletetaan, että investoinnit ovat tuottavia. Tuotto-odotuksia on kuitenkin erittäin vaikea arvioida yhtiöiden ulkopuolelta ja tulokset nähdään todennäköisesti vasta vuosien päästä. Toistaiseksi Stora Enson saavuttamat tulokset ja uudet kaupallistetut tuotteet (ml. nanosellu, ligniini ja biokomposiitit) ovat kuitenkin olleet mielestäni lupaavia.
En yksityiskohtaisesti. Stora Enson toissa vuoden noin 1,3 %:n tuotekehityskulut suhteessa liikevaihtoon olivat kansainvälisestikin hyvällä tasolla metsäsektorilla. Taso oli korkein relevanteista metsäyhtiöistä, mutta muistaakseni joku/jotkut firma(t) Kiinassa panostivat suhteellisesti enemmän. UPM:n ja Metsä Boardin noin 0,5 %:n panostukset suhteessa liikevaihtoon olivat jokseenkin kansainvälistä keskitasoa, joten laiminlyönneistä UPM:ään ja Metsä Boardiakaan ei voi syyttää.
Yleisesti metsäyhtiöt ovat panostaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen melko nihkeästi etenkin suhteessa liikevaihtoihin, mutta tietysti on hyvä ymmärtää, että uusia tuotteita ja innovaatioita ei synny pelkästään kaatamalla rahaa hankkeisiin.
ps. Vähän rakeinen kuva tuli koska tänään ei mikään näköjään onnistu. No, onneks jo keskiviikko.