Sijoitustiedon puolella nimimerkillä “Almanakka” on hyviä juttuja tähän aiheeseen liittyen:
7 tykkäystä
On tämä kyllä taas. Miksi mikään ei kelpaa? 
Nyt kun salkku on taas takaisin karvan verran vaille ATH, niin vieläkin harmittaa. Ei se että teki ihan järkeviä valintoja tuossa viimeisessä kuopassa, vaan se että olisi voinut tehdä vieläkin parempia valintoja. Jos laittoi panokset kahteen varmaan hevoseen ja kahteen turvalliseen hevoseen, ja jätti kahteen riskisempään hevoseen laittamatta. Niin miksi se 10% kokonaistuotto muutamalta viikolta jää harmittamaan, kun olisi saanut ottamalla noi riskiset mukaan n. 15%? Eikö ahneudelle ole rajaa? 
(Retorinen kysymys)
9 tykkäystä
Se on vaan niin että aina “harmittaa”, aihe vaan vaihtuu ja harmistus yhdessä asiassa on pois jostakin toisesta, eli joku muu sitten harmittaa vähemmän.
Tästä on joku asiaa läheltä liippaava kiinalainen kansanviisauskin joka ulkomuistista menee näin: Ihmisellä on satoja murheita kunnes hän sairastuu vakavasti, sitten murheita on vain yksi.
21 tykkäystä
Täällä myös salkut kirineet muutamassa viikossa alkuvuoden tullipelkoviikkojen laskupäivät kiinni, ihan odotetusti jopa, jos voi jälkiviisastella, mutta ei harmittanut silloin, eikä nyt. Siinä määrin valintani ovat olleet järkeviä, eli en tehnyt mitään, koska en tunne nykyriskitason sijoittamisessani pelkoa. Suurin vaara liittyisi itselläni juuri tuohon kristallipalloajatteluun, että “olisi voinut tehdä vieläkin parempia valintoja”, jotka taas olisivat saattaneet riskitason noston myötä olla myös huonompiakin valintoja.
Mitä yritän tässä karmean epäselvästi kertoa, on se, että kun oman riskitasonsa löytää, oivaltaa ja sisäistää, sekä siihen itsensä ankkuroi, niin ei välttämättä ole tarvetta yrittää olla parempi sijoittaja riskitasoa nostamalla, muutamien lisätuottoprosenttien metsästämisellä ja jopa mahdollisen huonomman lopputuloksen hinnalla. Kun oppirahansa kerran on maksanut, niin ei niitä tarvitse maksella uudelleen oletettujen parempien valintojen hinnalla.
8 tykkäystä