Taas työviikko takana ja menneen viikon sotkut erinäisten järjestelmien kanssa sai miettimään Solteqin asemaa energiayhtiöissä.
Oletettavasti aiemmin (ja toki vielä nykyäänkin) Solteqin oman ohjelmistoliiketoiminnan ydinkyvykkyydet ovat olleet kaupan alan kassajärjestelmissä. Tämä lienee vahvasti taustalla myös tässä Inpulse Works Oyn ostossa, jonka kautta nämä utilities toiminnot taloon tulivat. Nyt on kuitenkin jo paljon joessa vettä virrannut, ja Solteq on pystynyt paitsi kehittämään koko Inworks ja I4u tuoteperhettä, myös saamaan jalansijaa laajalti energiamarkkinoiden järjestelmien kehittäjänä ja mukana myös suoraan Suomen datahub projektissa TITTA-tietokonversioalustan kautta.
Kansainvälinen laajentuminen nykyisillä (skaalautuvilla) tuotteilla ja Suomesta karttuneella osaamisella on erittäin järkevää ja varmasti Ruotsissakin olisi saatavilla markkinaosuutta kun energiayhtiöiden järjestelmäinvestointirumba lähtee käyntiin.
Kysymys kuitenkin herää, että miten sen jälkeen tällä utilities puolella tulisi edetä?
Energiayhtiöiden yritysarkkitehtuurit koostuvat aivan valtavasta määrästä erilaisia ohjelmistoja ja integraatioita. Ohjelmistoja voi olla kymmeniä, jos tarkastellaan esimerkiksi yhtiötä, jolla sähkö, lämpö ja vesiliiketoimintaa. Mittaustietojen hallinta ja käsittely voivat tapahtua eri hyödykkeitä koskien eri järjestelmissä, mittaustiedot validoidaan sitten kolmannessa järjestelmässä ja tämän jälkeen mittaustietojen analysoimiseen voi olla vielä eri hyödykkeille omat järjestelmänsä. Jos laajennetaan ajattelua esimerkiksi verkostojen hallintaan ja seurantaan, sekä tuotantolaitosten käytön optimointiin, muuttuu kuvio vielä paljon tätä laajemmaksi. Pakkaa sekoittaa vielä entisestään laaja prosessiulkoistusten määrä.
Työn määrä, joka vaaditaan tämän valtaisan järjestelmähimmelin ylläpitoon ja koordinointiin on valtaisa. Eikä asiaa ainakaan auta se, että perinteisesti energia yhtiöt ovat näyttäytyneet melko konservatiivisina uudistusten suhteen, eivätkä omat it resurssit välttämättä ole lainkaan riittäviä laajamittaisen kehitystyön toteuttamiseen.
Arvonluonnin mahdollisuudet Solteqin kaltaisella toimijalla eivät mielestäni rajoitu laisinkaan tähän laskutukseen ja asiakkuuksienhallintaan, vaikka ne Solteqin perimää lähellä ovatkin. Uusia aluevaltauksia olisi nähdäkseni mahdollista mennä tekemään esimerkiksi analytiikkapuolella. Annampa esimerkkinä Indmeas Oyn, joka energiayhtiön näkökulmasta pystyy tarjoamaan arvokasta dataa vaikkapa kaukolämpöverkon toiminnasta (
Etusivu) esimerkiksi verkostohäviöiden suhteen. Kyseisen kaltainen yritysosto voisi mahdollistaa nopeamman järjestelmäkehityksen ja erityisesti yhdistettynä Solteqin data-analytiikka ja BI kyvykkyyksiin tuottaa paljon täysin uusia liiketoiminnalle arvokkaita tietoja.
Toisaalta jos mietitään vaikkapa mittaustietojen hallintaa ja validointia, niin datahubin myötä jakeluverkonhaltijan tarve ylläpitää raskaita mittaustietoa käsitteleviä taseselvitysjärjestelmiä vähenee, jolloin järjestelmän pääasiallinen tarve liittyy vain tarvittavien arviointien ja validointien toteuttamiseen. Mittaustiedoissa piilee kaiken kaikkiaan mielestäni lähes kaikki verkkoyhtiöiden kannalta arvokas tieto uusien palveluiden kehittämistä ajatellen, sillä niiden pohjalta voidaan tarkastella vaikkapa sähköautojen latauspisteiden asennusmahdollisuuksia ja pientuotantolaitteiden sekä erilaisten energiaremonttien kannattavuutta. Myös verkostojen tulevien kuormitusten ennustaminen ja sitä kautta investointien optimointi mahdollistuisivat täysin uudella tavalla, mikäli tehtävän analytiikan tasoa olisi mahdollista nostaa.
Mielestäni Solteqin positio on kaikenkaikkiaan erittäin kiinnostava ja laskutusjärjestelmistä/asiakkuuksienhallinnasta vastaavana sillä on niin keskeinen sijainti osana energiayhtiöiden päivittäistä toimintaa, että varmasti Solteqin tuotteen valinta jossain toisessa osassa kokonaisuutta voisi tulla kyseeseen. Erityisesti, jos integraatioiden rakentaminen sujuisi saman valmistajan ohjelmistojen välillä kustannustehokkaasti.