Ymmärtääkseni iso osa sekä Lindexin, että Stockmannin myymästä tavarasta tulee Aasiasta. Korjatkaa jos olen väärässä.
Q3 ja Q4 osalta kannattaa muistaa että tilanne merirahdin osalta on mennyt järkyttävän huonosta katastrofaaliseksi. Hintakehitys on aivan jäätävä ja juuri tällä hetkellä Aasiasta Eurooppaan tulevasta 40’ kontista joutuu maksamaan jopa yli 15,000€/kontti (hinnat kohta 10x “normaali”). Jos rahtisoppareissa on ollut aiemmin kiintiöitä ja hintasuojauksia mitigoiden 2020/H1 2021 vaikutusta, niin väittäisin että viimeistään H2 nämä järkyttävät kulut tulevat läpi EBITiin asti. Voi olla iso vaikutus tulokseen kun puhutaan tämän tyyppisestä liiketoiminnasta.
Omistan myös itse Stockaa, mutta tämänhetkinen tilanne merirahdin osalta hirvittää ja tulee tuhoamaan monen yrityksen Q3-Q4 liiketuloksen.
Nopealla kalkulaatiolla merikonttiin mahtuu esim. t-paitoja noin 30-40 K. Rahtien hinnat vaikuttaisivat OKH hintaan noin +0,40-0,50 € kpl. Voisi kuvitella hintajouston antavan sen verran myötä, että tuo voitaisiin siirtää kuluttajahintoihin. Vaikutus rahtikustannuksilla toki on , mutta kuinka suuri. Itse pitäisin suurempana riskinä rahtien viivästymistä.
Validi huomio, t-paita tasolla ei vaikuta mahdottomalta. olen ymmärtänyt että monien kuluttajatuotteiden osalta merirahdin osuus lähestyy tällä hetkellä tuotteen valmistuskustannusta.
Laskin itse vaikutusta karkealla tasolla niin että Stockan 900M€ liikevaihto, josta heitetään hihasta 30% made-in Asia → 270M€. Oma hihavakio/kokemus alalta missä konttiin mahtuisi keskimäärin 60K€ net sales arvosta kuluttajatuotteita, sanotaan että Stockmanin tapauksessa tämä on 100K€ koska myy lähtökohtaisesti kalliimpaa brändättyä kamaa = ~2700 konttia vuodessa / 675 konttia kvarataalissa ja jos kontin keskim. hinta on nyt 10,000€ viime vuotta korkeammalla niin neg. vaikutus tulokseen ~7M€/kvartaali. Ja tästä sitten vähennetään mitä saadaan siirrettyä kuluttajahintoihin ilman että se vaikuttaa kysyntään. Yllä olevat arviot voivat toki heittää paljonkin, mutta heitetään että merirahtitilanteen vaikutus Stockaan voisi olla pahimmillaan 5-10M€/kvartaali jos mitään ei saataisi siirrettyä kuluttajahintoihin?
EDIT: entäs jos vaikkapa Lindexin tuotteista 70% tulee Aasiasta? Tuo neg. EBIT vaikutus räjähtää käsiin. En tiedä onko tuo keskim. 30% ylä- vai alakanttiin, mutta voisin kuvitella että tuo on aika varovainen arvio ja voi olla merkittävästi enemmänkin?
Tämä 60k€ kuulostaa kovin pieneltä luvulta. Otetaan esimerkiksi joku laadukas 100€ kauluspaita: 60k€ tarkoittaisi vain 600 x 100€ paitaa. Olen aivan varma, että konttiin mahtuu pari kertaluokkaa suurempi määrä paitoja.
Joo tuo on kyllä totta. Oma kokemus tulee consumer kappaletavarapuolelta, joka on myös osa Stockan valikoimaa / liiketoimintaa. Mutta tekstiilipuolella merirahdin vaikutus varmasti pienempi. Tuosta voi tuplata keskim. kontin arvon ja sitä kautta puolittaa EBIT vaikutuksen 2,5 - 5M€/kvartaali.
Made-in % osuutta kannattaa myös miettiä - vaikea sanoa mikä osa tulee Aasiasta, nyt käytetty 30%.
Osoitteessa on esimerkki, että mahtuisi 4000 kenkälaatikkoa. Jos paitoja mahtuisi samaan tilaan 5, niin yksi kontti voisi pitää sisällään 20000 paitaa.
Tämä tarkoittaisi, että konttiin mahtuisi 20 000 x 100€ = 2 000 000€ net sales arvosta 100€ laatupaitoja.
Lisäksi nuo >10000€ konttihinnat ovat isommalle 40 jalan kontille kun esimerkki oli 20 jalan kontille, joten pitää lisätä vielä kerroin kaksi.
Tällä laskelmalla alkuperäinen laskelmasi on ehkä jopa kertoimella ~60 väärin. Toki tästä voi vääntää hiukan erilaisia arvioita laskemalla paidan arvoa, mutta silloin niitä todennäköisesti voi myös pakata tiukemmin.
T-paitoja 20 jalan konttiin menee 80 000, ja farkkuja menee noin 10 000. Tekstiileissä rahtihintojen nousun merkitys on pieni, mutta isommissa kulutuselektroniikan tuotteissa se voi olla hyvinkin merkittävä.
Joo mutta kannattaa muistaa että Stocka myy aika paljon muutakin kuin niitä kauluspaitoja. Sama laskelma kukkaruukuilla, sisustukseen/kalustukseen liittyvillä tuotteilla, useimmilla kodintuotteella näyttää erilaiselta.
Voi olla että tuo arvio on paljonkin yläkanttiin, mutta väitän että tuo on Stockan/Lindexin liiketoiminnalle ihan merkittävä riski/kuluerä, ja eiköhän sieltä seuraavasta osavuosikatsaukseta löydy kommentit kuinka häiriöt globaalissa logistiikkaketjussa vaikuttavat liiketoimintaan.
Jokainen voi vääntää noita alkuperämaa ja kontin arvo kertoimia sitten ihan miten haluaa ja laskea eri skenaarioita.
Totta Stockan osalta, vaikka sielläkin muoti on todennäköisesti suurin tuoteryhmä (Löytääkö joku dataa tästä?). Lindex myy vain vaatteita, joten siihen rahti ei juuri vaikuta.
En sano, etteikö tuo mahdollisesti olisi merkittävä kuluerä, mutta alkuperäinen arvio, jonka kirjoitit tuolla muutama viesti sitten, meni päin honkia.
Rahtien saatavuus voi tässä tosiaan muodostua ongelmaksi, ei niinkään hinta. Kiina-Usa väli on tällä hetkellä niin tukossa, että päivittäistavaroista alkaa olla pula. Kuka sanoo ,ettei osa laivoista siirry/on jo siirtynyt tälle reitille, jolloin ongelmat siirtyvät Eurooppaan.
Uskon että tällä on iso vaikutus/riski myös vaateteollisuuteen (saatavuuden lisäksi myös hinta) - Lindexkään ei voi tätä kriisiä ja sen vaikutuksia sivuuttaa, vaan uskon että tulee näkymään senkin katteissa ja tuloksessa.
Hyvä myös huomata että vaikutukset ovat usein kauaskantoisemmat kuin pelkästään Aasia → Eurooppa rahtihinta/saatavuus. Useat Aasian maat maahantuovat esim. puuvillan (konteilla), ja nyt heidän tuotantokustannukset raketoivat, joka siirtyy eteenpäin Lindexeille yms. joka yrittää siirtää niitä kuluttajille…
Alla pari linkkiä ja lainausta aiheesta ja vaikutuksesta erityisesti vaateteollisuuden näkökulmasta.
“B. Riley Securities analyst Susan Anderson said in a June research note that freight prices were the “biggest risk” to the apparel sellers under her team’s coverage area. Anderson estimates that companies were purchasing freight 50% to 100% more compared to last year, and that at current rates freight was hitting margins to the tune of 60 to 125 basis points”
"The American Apparel & Footwear Association President and CEO Steve Lamar recently described the current situation as an “acute shipping crisis” and “dire situation” driving inflation. In a letter addressed to President Joe Biden, Lamar asked the administration to take action to help end “a destructive cycle of lengthening delays and rocketing costs.”
“AAFA’s Nate Herman, senior vice president of policy for the trade group, called shipping costs and delays “an existential crisis” for the industry”
Kuuntelin Q1 webcastin ja selvisi, että Riikan tavaratalo oli kiinni vielä huhtikuun alkupuolen ja Tallinnan tavaratalo koko huhtikuun. Retailin tulos oli kuitenkin paranemaan päin, joten ilman lockdowneja tulos olisi voinut olla parempikin.
Jännäksi menee Q3 kunhan vain paikat pysyy auki.
Osakkeen olemattomasta kiinnostuksesta kertoo hyvin se, että Q1 webcastissa ei tullut yhtään kysymystä. Ei oo seurantaa ja ei kiinnosta . Q2 webcastissa oli jo sentään muutama kysyjä.
Kävin yllätys yllätys taas kerran Stokkalla. Tuli juteltua Bulowin myyjän kanssa joka osasi kertoa asiakasmäärän hyvästä kasvusta mutta myös turistiryhmät ovat jossainmäärin jo palanneet. Tänään esim saksalaisia, aasialaisia ja jopa yhdysvaltaisia oli käynyt ostoksilla. Ainakin itselle ruokkii vahvasti Confirmation Bias (hieno finglishmi siinä)
Stockmannin kannattaisi myydä kaikki kiinteistöt ja käyttää näistä saatavat varat velkojen maksuun ja Lindexin toiminnan kehittämiseen ja sen markkinointiin. Helsingin tavaratalon tiloihin suurin Lindexin myymälä jossa myytäisiin vain vastuullisesti tuotettuja vaatteita ja muut tilat vuokrattaisiin luxusmerkeille ja ravintoloille.
Markkinointipanoksia lisättäisiin maailmanlaajuisesti Google markkinointiin ja lentoyhtiöiden yhteistyöhön, jonka kautta annettaisiin eksklusiivisia tarjouksia myymälöihin ja nettiin.
Lindexin verkkokaupan kasvu on kyllä ollut erityisen mukavaa katseltavaa. Koronan päättyessä varmasti osa näistä nettiasiakkaista palaa takaisin liikkeisiin, mutta kyllä verkosta ostaminen vaikuttaa tulleen jäädäkseen ja tämän vuoksi Lindexin tuloksen laatu on selkeästi kasvanut.
Vuonna 2019 kakkoskvartaalilla tehtiin 154 miljoona liikevaihtoa 64,3% bruttokatteella ja saatiin 18,8 M€ liiketulos. Onlinen osuus myynnistä oli tuolloin vain 6,6%.
Nyt kun katsomme tilannetta muutaman vuoden eteenpäin 19,5% online-sharella ja 67,1% bruttokatteella, niin vaikka liikevaihto on kasvanut vain 5,2%, on liiketulos noussut peräti 60,2%! Tämä Lindexin viime vuosien pivotointi vahvemmin kohti verkkokauppaa tulee näkymään varsin isosti Stockmannin alimmalla rivillä ja tulevien vuosien tulos on siksi tätä menoa selvästi positiivinen, mikäli tavarataloliiketoiminnan korpivaellus vaan saadaan päätettyä. Tavaratalotoimintaa ei tarvitse edes saada plussan puolelle, kunhan sen tappioissa puhutaan miljoonista eikä kymmenistä miljoonista.
Näin muuten eilen illalla (prime time?) N.20.30 mtv3 mainistauolla Stockmannin mainoksen. En tiedä kuvittelenko mutta oli ensimäinen kerta ikinä ainakin itsellä. Onko stokka mainostanut ennen tvssä?
Jotain selvästi on muuttunut strategiassa tai kuvittelen vain. Katsoin kyllä tvkin ekan kerran todella pitkään aikaan
Kiinnitin ihan samaan huomion ja vieläpä useammalla kanavalla eilen. Muutaman tunnin aikana mainos pyöri useaan otteeseen. Täytyy kyllä myöntää, että ”suoratoistopalvelu-aikakaudella” telkkarin katselu on jäänyt onnettoman vähäiseksi, joten kovin pitkälle vietyä analyysiä ei eilisen johdosta voi tehdä.
Muistelisin, että Stockan mainoksia on matkan varrella jokunen vuosien saatossa pyörinyt, mutta näin aggressiivista mainostamista en kyllä itse ole havainnut ennen. Herätti kyllä huomion…
. Q2 webcastissa oli jo sentään muutama kysyjä.
