Ensinnäkin, tämä asia tulisi yhtiökokoukseen ja päätös tehtäisiin siellä - sen jälkeen vastuu on yhtiökokouksella eli kaikilla omistajilla, ei hallituksella.
Toisekseen, kertokaa nyt minulle mikä laki käskee omistajia pyörittämään tappiollista bisnestä omistajien rahoilla? Eihän tässä ole nyt päätä eikä häntää, jos yritys ei ole kannattava se menee ennemmin tai myöhemmin konkkaan jos ei omistajat suostu rahoittamaan enään.
Jos potentiaalisen spinnauksen yhteydessä retailille lyödään vaikka 50m kassa käteen ja toivotetaan hyvää matkaa niin retail joko oppii lentämään tai kuolee pois. Ja tässä kohtaa retail olisi oma itsenäinen entiteetti omalla hallituksella, yhtiökokouksella ja johdolla, he vastaavat kaikesta tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.
-Saneeraus on hoidettu hyvin ammattitaitoisesti ja määrätietoisesti. Iso summa rahaa on myös saatu anteeksi saneerauksen yhteydessä suomen parhaan asiantuntijan (Tähtinen) johdolla.
-Lindexin eriyttäminen on pelkästään keskustelupalstojen toiveajattelua vailla todellisia perusteita.
-Hyvä että yritystä johdetaan ammattitaitoisesti ja määrätietoisesti kohden saneerauksen alussa päätettyä maalia, lähtemättä hötkyilemään tai spekuloimaan eriyttämisillä jotka ei tässä saneerausvaiheessa ole lainkaan vaihtoehto. Voi olla sen jälkeen, mutta se on sitten, joskus, eri tarina.
Vailla todellisia perusteluita? Minun mielestäni perusteita tälle nimenomaan riittää. Ainoa järkevä syy jolla tätä voisi lähteä vasta-argumentoimaan on se, että uskoo retailin pysyvään käänteeseen isosti ja että retail saisi esim. tämän Lindexin investoinnin takia jotain merkittäviä synergiaetuja minkä vuoksi yhtiöt kannattaa pitää yhdessä.
Olen täysin samaa mieltä, koska isommat muutokset eivät ole TÄSSÄ hetkessä mahdollista, niin ei olisi mieltä johdon lähteä asiasta nyt spekuloimaan julkisesti. Eri omistajia on kyllä ollut johtoon yhteydessä asiaan liittyen ja johto tietää tilanteen. Tilanne on ajankohtainen, kun saneeraus on ohi ja strategiapäivitys tulee.
Ja täytyy nimenomaan tarkentaa, että kommenttini koski perseilyä joka jatkui vuosia ennen tätä saneerausta. Saneeraushan ollaan hoidettu mallikkaasti.
Vastaan kärjistävään vastaukseen vielä kärjistävämmällä vastauksella. Miksi Fortum ei laittanut Uniperia jakamaan Ruotsin tytäryhtiön osakkeita omistajilleen kun kaasubisnes alkoi imemään kassaa tyhjäksi, tai miksei se tee sitä nyt jos tällainen rusinoiden poimiminen pullasta on laillista?
Osakeyhtiölaissa sanotaan ihan suoraan, että “Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.” Tässä toki viitataan ensisijaisesti osingonmaksuun, mutta varojen jakamista se on tytäryhtiöiden osakkeidenkin jakaminen. Riippumatta siitä onko asia hallituksen vai kaikkien omistajien päätöksen takana, niin hallitus kuitenkin juridisesti ja henkilökohtaisesti vastaa siitä, että yhtiö toimii lakien mukaisesti.
Jos Lindex jaetaan omistajille tilanteessa, jossa tavaratalot jauhavat edelleen negatiivista kassavirtaa eikä ole käytännön syitä uskoa tilanteen muuttuvan nopeasti, niin kyllä tämä nyt ainakin maalaisjärjellä on ihan selvästi sellaista varojen jakoa, joka on aiheuttanyt emoyhtiön maksukyvyttömyyden jos emoyhtiö pian tai melko pian tämän jälkeen ajautuu konkurssiin. Tällä toimella kun aktiivisesti olisi tällöin luotu tappiollinen Stockmann Oyj, mitä se ilman tätä järjestelyä ei olisi ollut. Mutta mitä tämä sitten juristijärjellä on, niin siihen en tosiaan osaa varmuudella vastata.
Ei mikään laki tätä käske. Mutta kannattavien liiketoimintojen siirto pois yhtiöstä ja siten yksittäisestä tappiollisesta liiketoiminnosta ja/tai pitkistä kannattamattomista sopimuksista “irtautuminen” ajamalla se konkurssiin onkin ihan eri asia. Normaalistihan tällaisia riskejä vastaan suojaudutaan erilaisin konsernin yritysrakentein jossa erilliset liiketoiminnot on omissa tytäryhtiöissään jotka kantavat liiketoiminnan vastuunsa, jolloin niitä voidaan ajella konkkaan ilman emoyhtiön konkurssivaaraa. Stockan tapauksessa näin vain ei tosiaan ilmeisesti ole tehty. Täysin varma en toki ole, mutta ymmärrykseni mukaisesti Suomen tavarataloliiketoimintaa harjoitetaan nimenomaan emoyhtiössä, eikä tätä varten ole tytäryhtiötä. Toisin sanoen kaikki Suomen tavaratalojen vuokravastuut olisi tällöin myös suoraan emoyhtiön nimissä, jolloin olisi hiukan kummallista jos yhtiö (tai siis sen omistajat) voisi vain hankkiutua näistä eroon siirtämällä Lindexin suoraan omistajien taskuihin ja ajamalla emon täten konkkaan.
Toisin sanoen kun nyt kärjistetään, niin kyllähän Stocka näistä tavaratalobisneksen turskista eroon pääsee. Ei se vaadi kuin sen, että ajavat Lindexin konkkaan sitä ennen
Miten tämä on eri asia? Fortum omistaa 78% Uniperista, eli sillä on täysi valta päättää yhtiössä lähes mitä vain, mikä on laillista. Ja kaikki muut omistajat olisivat kyllä mielellään tähän suostuneet, koska omistaja-arvoahan tässä olisi säästetty.
F-Secure nimenomaan jakautui, tämä on eri asia kuin tytäryhtiön osakkeiden jakaminen omistajille.
No se on täysin eri asia koska lain mukaan osakkaita täytyy kohdella tasa-arvoisesti, luuletko nyt oikeasti että jos hommaat jostain firmasta 51% omistuksen voit alkaa siirtelemään firman parhaita osia itsellesi?
No tätä samaa jakautumista täälläkin on toitotettu jo pidemmän aikaa, pelkästään jo veroteknisistä syistä Lindexiä ei voi jakaa osinkoina ulos. Luulin että tämä lähtökohta oli kaikille jo selvä?
Lainaus KL jutusta lokakuulta.#### Useita kiistoja korvausvaatimuksesta
Stockmannin johto ja saneerausohjelman valvoja Jyrki Tähtinen pitävät välimiesoikeuden päätöstä sovellettavan lain ja oikeuskäytännön vastaisena.
Samasta korvausasiasta on vireillä useita riitoja, vaatimuksia on puolin ja toisin. Tähtinen ja Stockmannin Tallinnan-liiketoimintaa pyörittävä Stockmann AS ovat riitauttaneet LähiTapiolan vaatimukset Helsingin käräjäoikeudessa. Sen käsittely ei ole vielä alkanut.
Stockmann AS on osapuolena siksi, että kuka tahansa saneerausohjelmassa mainittu velkoja voi riitauttaa toisen velkojan vaatimukset
Kommenttini olematta juristi,mutta läheltä seuraaneena. Ei Stokka voi maksaa ylläolevankaan mukaan tuosta vaan pois velkoja.Siinä tulee minusta eteen myös “velkojien yhdenvertainen kohtelu velkasaneerauksessa” Lähi-Tapiola yrittää iltalypsyä.Siihen voi jutun mukaan puuttua. Eli me Stokkan omistajat joudumme odottamaan kiltisti oikeuden päätöksiä.Johtaja Jari sanoi “vuoden loppuun mennessä” jotain päätöksiä.Mutta oli epävarma.
Neljä suurinta osakkeenomistajaa pääsee nimitysporukkaan.Siihen nuo “engelsmannit” pääsevät. Stokkan hallituksessa on ainoastaan Stefan Björkman ruotsalaisten säätiöiden edustajana, muuta ovat “riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakeenomistajista” Eli ei yksi ulkolainen sijoitusrahasto pysty yksinään muuttamaan suuntaa.
Nyt kun on hyvin nukuttu yö takana, niin lueppa viestini uudemman kerran. En ole missään vaiheessa sanonut, että Fortum olisi siirrättänyt Ruotsin tyttären osakkeet itselleen, vaan Uniperin osakkeenomistajille. Tässä ei olisi ollut mitään epätasa-arvoista omistajien kannalta, vaan päinvastoin kuten kirjoitin, niin tämä olisi ollut omistaja-arvoa säästävää ihan jokaisen Uniperin osakkeenomistajan näkökulmasta. Mutta ei sen enempää Fortumista, sanoin raflaavan esimerkin joka mielestäni tuo päivänselvästi esille sen, että ei yritys voi vapaasti vain jaella arvokkaita assetteja omistajilleen ja luoda samalla roska-Stockaa johon jätetään liiketoimintojen ydinjätteet ja vastuut. Ylätasolla tämä Fortumin esimerkki on siis mielestäni edelleen ihan verrannollinen, vaikka toki tarkoituksellisesti hyvin kärjistävä, Lindexin spinnaukseen tilanteessa, jossa tavaratalojen liiketoiminta ei päivänselvästi olisi elinkelpoista yksinään.
Niin, jakautumisessa vain on sellainen asia ettei mikään velallinen yritys voi jakautua vain omalla päätöksellään. Velkojilla on oikeus vastustaa jakautumista osakeyhtiölain perusteella, tämä on siis oikeus jota ei tarvitse mihinkään takaisinvuokraussopimuksiin kirjoitella, jos osakeyhtiölaki tämän oikeuden joka tapauksessa vastapuolelle varmistaa.
Osakeyhtiölaissa sanotaan myös esimerkiksi tällaista: “Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity.” Jakautumisen hyödyt heikkenevät omistajien kannalta merkittävästi, jos vuokravastuut kaatuu joka tapauksessa tavaratalojen konkurssin myötä Lindexin harteille?
Mutta tämänkin osalta on toki minulle epäselvää, että tulkitaanko osakeyhtiölaissa myös tällaiset emoyhtiön ~200m€ vuokravastuut veloiksi, vai olisiko tällaisia vastuita mahdollista roska-Stockaan siirtää/jättää ilman vuokranantajien hyväksyntää. Kummalliselta se minusta tuntuisi jos pystyisi, mutta sehän nyt ei tarkoita vielä mitään. Paljon on asioita tässä maailmassa jotka minua kummastuttavat mutta ovat silti ihan totta.
Mun pointti on se, että tähän keissiin liittyy paljon yksityiskohtia joita ei ole mahdollista osien arvon summan tai minkään muunkaan Excelin kautta lähestyä. Juridiikka on kummallista ja monimutkaista, ja itse tosiaan haluaisin tietää sen mikä aivan aidosti on mahdollista ja mikä ei. Kommentoinnin laadun pohjalta uskallan sanoa, että meistä kumpikaan ei näitä asioita selvästikään varmuudella tiedä
Tunteesi osui täysin oikeaan! Monesti olen tuonut tietojeni vajavaisuuden esille, eli enemmän tai vähemmän arvailuahan tämä silloin on. Sen vain olen vuosien saatossa oppinut, että jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, niin se yleensä ei ole totta vaan taustalla on jokin asia jota ei nähdä, devil is in the details. Stockan keissi ja etenkin palstan “vallitseva mieliala” sen suhteen osittain näyttää liian hyvältä ollakseen totta, joten lähtökohtaisesti olen epäileväinen. Mutta tottahan se silti tietysti olla voi. Jotkut arvostaa vakiintuneen mielipiteen haastamista ja mahdollisten riskien pallottelua, toisia se taas ärsyttää etenkin jos ajatukset ovat oman keissin kannalta negatiivisia. Tältä osin osaan ihan varmasti olla joskus kovinkin ärsyttävä.
Hyvä, kiitos vastauksesta. Jos näin on niin sitten saneerauksen jälkeen olisi tosiaan aika vapaat kädet hallituksella/omistajilla toimia jos halua on. Kunhan liikkeitä keretään tekemään ennenkuin tavaratalot ja Lindexin investointi on mahdollisesti syönyt kassan nettovelan puolelle jolloin niitä velkojia olisi taas kuunneltava. Toki Lindexillä olisi rahkeita ottaa velkoja kantaakseen eli ei tämäkään esteeksi nousisi, mutta pienentäisi sitten jonkin verran omistaja-arvon nousua mitä spinnaus loisi.
Ymmärsin, että sulla on erilainen käsitys Stockan hallituksen ajattelusta, katsotaan miten käy. Saneeraus nyt joka tapauksessa pitää tietty eka saada pakettiin.
Mun mielestä tää @ollikohan pointti oli oikein hyvä ja voi vaikuttaa siihen, että vuokranantajat ei halua mihinkään sulkutiliin tms. sovintoratkaisuun taipua. Riidanalaiset velat on LähiTapiola huomioiden (josta on tehty 16 MEUR varaus, eikä raportoida riidanalaisena, vaikka todellisuudessa sitä onkin) noin 60 MEUR (jos ollaan tarkkoja niin 80% tästä vaan maksettaisiin käteisellä). En ihan ymmärrä miten tämä on “hyvin pieni”. Se on noin 20% yhtiön markkina-arvosta, yli kahden vuoden vapaa kassavirta (meidän ennusteilla ilman logistiikkainvestointia) ja lähes koko nettokassa (joka muutenkin hupenee investoinnin takia). Rahaa toki olisi pois maksuun, mutta sekään ei taida olla vain Stockan käsissä koska vastapuolena on myös selvittäjä Tähtinen, jonka pitäisi hyväksyä muutokset saneerausohjelmaan. Tähän @Tnokka ehkä osittain viittasi.
En ole juristi, mutta olisin tässä viimeisen kommentin linjoilla. Eli jos tällaiseen on halua, niin varmasti järjestely voidaan tehdä niin ettei siinä mennä laittomuuksiin. Yhtiöllähän ei edes velkojia olisi oletettavasti tuossa tilanteessa, jonka oikeuksista pitäisi huolehtia. Itse pitäisin kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, että pörssiyhtiö Stockmann ajettaisiin enemmän tai vähemmän tahallaan konkurssiin. Jos tavarataloista halutaan luopua, niin arvelen että pystytään toimimaan kuten Seppälän tai Anttilan (Kesko) kanssa eli annetaan tappiolliset liiketoiminnot uudelle omistajalle, joka hoitaa alasajon.
Enkä oleta, että omistajat on epärationaalisia, ehkä pikemminkin yltiöoptimisteja. Eli Stockan johto/hallitus varmaankin uskoo/on tähän mennessä uskonut, että tavaratalobusineksella on jonkinlainen tulevaisuus ja sen arvo on enemmän kuin nolla. Tällöinhän sitä ei kannata ajaa konkurssiin/kokonaan alasajaa/antaa pois.
Joku paremmin yhtiöoikeutta osaava voi korjata, mutta mun käsitys on ettei näitä IFRS -vuokravastuita Suomen yhtiöoikeudessa lasketa velaksi. Siten jos Stockmann -konserni olisi saneerauksen jälkeen muuten velaton, niin Lindex voidaan ihan rauhassa jakaa pois osakkeenomistajien päätöksellä.
Vuokravastuut ovat velkoja vain uudessa IFRS16 kirjanpidossa, muuten ne ovat ihan normaaleja määräaikaisia sopimuksia jotka vain kirjanpidollisesti pitää laskea velaksi. Mitään järkeähän tässä ei ole mutta siihen me emme voi vaikuttaa.
Ja yhtiön johdolta on jo varmistettu että tämä vuokrasopimus ei estä ns. rakennejärjestelyitä eli mitään sellaisia ehtoja ei vuokrasopimuksesta löydy.
En tiedä kauanko olet ketjua seurannut mutta nämä on jo aika monesti käyty läpi.
Ehkä jokaisen kannattaa puhua täällä vain omasta puolestaan, tässä on tehty aika paljon taustatyötä tämän casen osalta, tuntuu että sinulla on pohjana vain arvailu ja lakipykälien lainaus ilman kunnon käsitystä niiden soveltamisesta.
Täällä monet miettii edelleen vanhoja Kaj-Gustaf Berghin aikoja jolloin tilanne hallituksessa oli toinen ja motiivit koko yrityksen toiminnan osalta erilaiset kuin nykyään.
Katsokaa yrityksen hallitusta ja ketä siellä on. Arvioikaa kuinka tärkeätä nykyhallituksen jäsenille tavaratalot on jos toisella puolella on osakkeenomistajien etu.
Löysin vähän tilastoja oikeusjuttujen kestoon, liittyen saneerausprosessin päättämiseen. Helsingin käräjäoikeudessa 2019-21 keskimääräinen riita-asian ratkaisu on kestänyt yli vuoden. Helsingin hovioikeudessa keskimääräinen asian käsittely samana aikana 7-9kk (ja käsittääkseni riita-asiat yleensä vie pidempään kuin rikosasiat). Korkeimpaan oikeuteen valitusluvan hakeminen keskimäärin 4 kk ja mahdollinen käsittely yli vuoden. LähiTapiola-case meni vasta nyt syksyllä käräjäoikeuteen ja yhtiöllähän on myös Tampereen tavarataloon liittyvä välimiesprosessi menossa, josta pahimmillaan seuraa vastaava välimiespäätöksen riitauttamisprosessi. Näiden pohjalta pitäisin “voi kestää vuosia” arviota ihan hyvänä, riippuen kuinka pitkään kustakin jutusta väännetään.
EDIT: Löytyyhän case sisältäkin esimerkki aikataulusta. Pirkanmaan osuuskauppa valitti saneerausohjelmasta (joka oli käräjäoikeuden päätös helmikuussa 2021). Hovioikeus antoi tästä päätöksen marraskuussa 2021 (eli 8-9kk) ja korkeimman oikeuden päätöstä yhtiö toivoi vielä tänä vuonna (eli reilu vuosi, jos nyt tulee). Vastaa hyvin noita tilastojen aikoja.
Yhtiöllä on VMK:ssa yksi case jäljellä, osapuolena on Fennia ja koskee Tampereen tavaratalon vuokrasopimuksen muuttamista.
Saman rakennuksen toinen vuokranantaja Tampereen Seudun Osuuspankki on myös riitauttanut asian mutta se asia käsitellään Pirkanmaan käräjäoikeudessa, ei VMK:ssa.
Kannattaa huomata että ainoa case joka on saanut valitusluvan korkeimpaan oikeuteen on Tampereen tavaratalon alivuokralainen Pirkanmaan Osuuskauppa, muita alivuokralaiscaseja ei ole ja kaikki muut valitusluvat korkeimpaan oikeuteen on hylätty. Tätä korkeimman oikeuden päätöstä odotellaan nyt vielä loppuvuodeksi mutta siinä ei enään riidellä muusta kuin että onko VMK päätöksen mukainen summa saneerausvelkaa vai saneerauksen ulkopuolista velkaa.
Ihan totta, yksi VMK case vain, mun virhe, mutta eipä se tota riskiä poista. Ja vaikkei valituslupaa tulisikaan niin prosessi noilla ajoilla voi kestää yli pari vuotta.
Tsekkasin tämän firmalta ja heillä tuohon palkkiin sisältyy myös poistojen ja vuokrien maksujen vaikutus, ei siis pelkästään interest & taxes niinkuin voisi luulla. Interest & taxes Q3 kassavirran voi kyllä laskea myös rahavirtalaskelmasta (vähentämällä 9M luvuista H1 luvut) jolloin huomaa että Q3 nettorahoitusrahavirta oli noin 8,5 MEUR. Siinä on vähän muutakin kuin vuokriin liittyvää, joka on tuloslaskelmassa se vajaa 7 MEUR Q3:n osalta. kuten todettu.
Loistavaa keskustelua - kiitos kaikille. Pureskultuani tätä niin mielestäni Rauli kommentit ja logiikka loistavaa (i) liittyen Stockan (tavaratalo) kehitykseen, (ii) Lindexin myyntimarginaali paineeseen ja (iii) yleiseen epävarmuuteen kuluttajakysynnän suhteen lähiaikana.
Lindexin liikevaihdon kehitykseen osalta ollaan toisaalta mahdollisesti hyvin hyvin konservatiisia. Tässä Rauli voisi mielellä avata logiikkaa miten Lindexin liikevaihto kehittyy suhteessa verrokkeihin (H&M, Inditex jne).
Tästä logistiikka investoinnista on keskuteltu paljon enkä ymmärrä että yrityksen johto olisi hyväksynyt investoinnin mikäli eivät uskoisi Lindexin kasvuun (ja nopeahkoon takaisinmaksuun).
Mielestäni Lindexillä on erittäin pätevä johto jolla erinomainen track, omat vahvat brandit, defensiivinen tarjonta, kasvumahdollisuuksia ainakin Euroopassa jne joten yrityksen tulisi suhteessa verrokkeihin pärjätä ihan hyvin.
Omassa mallissani Lindex kasvaa 2023 - 2025 CAGR 5% ja vastaavasti Raulin mallissa 1% (mikäli Susanne esittäisi jaksolle 1% kasvua niin saisi varmaan potkut…). Tästä syntyy arvostusmielessä tietenkin merkittävä ero.
Onko näkemyksesi siis edelleen että jos retail pääsee ebit 0€, niin sen kassavirta on 20-30meur negatiivinen? Onko nuo tuossa palkissa olevat kassavirtaan (positiivisesti??) vaikuttavat vuokrat/poistot siis oletettavasti kerraluontoisia tms? oletettavasti myös Lindexin vuokravelat on osa tuota -4meur palkkia. Toiv stocka raportoi tuon myös Q4 yhteydessä.
Edit: Stockallahan on esim. Helsingin keskustassa paljon alivuokralaisia, sekä eri brändejä joilta saadaan tod näk vuokratuloa, näkyykö nämä vuokratulot tässä kassavirrassa positiivisena, eikä ebitissä? Näin ollen kokonaisuuden osalta negatiivinen vaikutus olisi merkittävästi 20-30meur alempi, yli puolet vähemmän?
@Rauli_Juva millä rivillä olet huomioinut Stokkan alivuokraustulot, muistelisin että ennen kiinteistöjen myyntiä 30% Stadin kiinteistöstä oli vuokrattu ulkopuolisille? Onko EBITissä vai sen jälkeen?
